5G liittymät ja vertailu – näin säästät rahaa!

Mikä on 5G?

5G tarkoittaa uuden – tai viidennen – sukupolven datayhteyttä mobiilitekniikassa. 5G tekniikka mahdollistaa parhaimillaan kymmenkertaisen tiedonsiirtonopeuden 4G:hen verrattuna. Näin ollen se sopii 4G:tä paremmin moniin asioihin, kuten kodin ainoaksi internetyhteydeksi. 5G ei kuitenkaan korvaa 4G:tä, vaan täydentää sitä vaiheittain.

5G tekniikkaa pidetään mullistavana keksintönä. Sen kerrotaan mahdollistavan muun muassa esineiden internetin laajentumisen itseohjautuviin robottiajoneuvoihin, terveydenhuollon automaattisiin valvontalaitteisiin sekä edistyneisiin teollisuusautomaatioihin. 5G:n ehdoton valttikortti on sen nopeus.

5G on syntynyt tarpeesta, kuten uudet keksinnöt yleensäkin. Kun datan määrä on kasvanut kovaa vauhtia ilman, että kasvulle olisi näkyvissä loppua, ei 4G-verkko ei enää yksin riitä. 5G on tarpeellinen, jotta kaikkien ihmisten mobiilikäytön kysyntään pystytään vastaamaan.

5G-liittymien hinnat vertailussa:

[adservice-comparison-feed-iframe]

Halvin puhelinliittymä löytyy liittymävertailumme avulla, joka päivittyy jatkuvasti. Uusi tekniikka usein maksaa enemmän, mutta hintaa seuraamalla löytää halvimman liittymän ja voi säästää rutkasti laskuissaan. Kannattaa myös miettiä omaa tarvettaan 5G datasiirron nopeudelle. Puhelinliittymien vertailu säästää kotitalouden rahaa merkittävästi, kuten myös sivustomme sähkön kilpailutus.

Arvioiden mukaan 5G tekniikka kymmenkertaistaa langattoman laajakaistan nopeuden 10 gigabitin maksiminopeuteen. Eli 5G on siis jopa kymmenen kertaa nopeampi kuin 4G. Tämä mahdollistaa videoiden, elokuvien ja muiden suurten tiedostojen lataamisen aiempaa nopeammin. Myös virtuaalitodellisuuden kokeminen tulee mahdolliseksi 5G:n myötä älypuhelimen avulla.

Nopeuden lisäksi 5G-verkon kapasiteetti on 10 kertaa suurempi kuin 4G-verkon. 5G verkkoon mahtuu siis käyttäjiä moninkertaisesti enemmän, kuin 4G verkkoon – puhumattakaan 3G verkosta. 4G ei ole kuitenkaan katoamassa minnekään. Tällä hetkellä 5G teknologiaa ikäänkuin rakennetaan olemassa olevan 4G:n päälle niin sanottuna kapasiteettikerroksena. Edelleen myös uusia 4G-tukiasemien rakennetaan ja 4G:n toiminallisuuksia kehitetään.

Käytännön arjessa 5G mahdollistaa mobiiliyhteyksillä hyvätasoisten tv-ohjelmien sekä terävien 4K-videoiden katsomisen paremmalla laadulla kuin 4G-verkossa. Tämä tulee tarkoittamaan, että langaton laajakaistasta tulee olemaan kilpailukykyinen vaihtoehto kun vertailussa on perinteinen laajakaista. Äänikirjat latautuvat älypuhelimeesi täysin viiveettä.

5G:n mobiiliverkot vaativat kuitenkin valokuituverkon laaja-alaista lisäämistä. Tämä selittyy sillä, että 5G tarvitsee enemmän tukiasemia. 5G tekniikkaan liittyvillä taajuuksilla on käytössä aiempia taajuuksia lyhyempi kantama ja tästä syystä se vaatii enemmän tukiasemia. Täysin mutkattomasti 5G verkkoa ei siis saa kaikkialle sormia napsauttamalla. 

Tähän pohjautuen on oletettavissa, että 5G ei välttämättä tule haja-asutusalueiden asukkaiden saataville ihan lähitulevaisuudessa. Toki verkkoja on jo rakennettu moneen paikkaan Suomessa. Alueet ovat kuitenkin keskittyneet suurten ja merkittävien kaupunkien läheisyyteen.

5G verkkoon siirtyessä on syytä huomioida, että 5G ei toimi laitteissa, joita ei ole rakennettu 5G:tä varten. 5G verkkoa voi hyödyntää vain ja ainoastaan 5G:hen tarkoitetuilla puhelimilla ja modeemeilla. 5G-modeemit ja 5G-puhelimet pystyvät kuitenkin toimimaan myös 4G- ja sitä vanhemmissa verkoissa.

Tällä hetkellä, eli syksyllä 2020 rakenteilla oleva 5G-verkko toimii aluksi ainoastaan 3,5 gigahertsin (GHz) taajuusalueella. Tämä taajuus ei poikkea altistumisen kannalta merkittävästi aiempien sukupolvien, eli 2G:n, 3G:N ja 4G:n käyttämistä taajuuksista. Myöhemmin 5G verkko alkaa toimia noin 26 GHz taajuusalueella, eli hyödyntäen niin sanottuja millimetriaaltoja. Tämän jälkeen käyttöön otetaan alle 1 GHz taajuusalue. Tällä taajuusalueella palvellaan haja-asutusalueiden asukkaita, unohtamatta esineiden internetin, eli IoT:n käyttäjiä.

Näin ollen voidaan siis todeta, että 5G:n taajuusalueet eivät ole uusia ja ihmeellisiä tajuuksia. Sen sijaan ne ovat samoja taajuuksia, joita on aiemmin hyödynnetty muun muassa lentokenttien turvaporteissa, nopeusvalvontatutkissa ja mikroaaltolinkeissä. Olemassa olevaan tutkimustietoon nojaten ei ole myöskään syytä epäillä, että myöhemmin käyttöön otettavilla millimetriaalloilla olisi haitallisia terveysvaikutuksia. Raja-arvot alittavassa altistuksessa kyseiset taajuudet esimerkiksi etenevät heikosti kudoksessa, eivätkä pääse tunkeutumaan ihon tai silmien pintakerroksia syvemmälle.

5G-tukiasemat eivät ole säteilyltään voimakkaampia kuin 3G- tai 4G-tukiasemat. Ensimmäisessä vaiheessa käyttöön otettavien 3,5 GHz taajuusalueiden 5G-tukiasemien lähetystehot ovat aivan samaa luokkaa kuin aiempien sukupolvien aiheuttamat säteilyt. Kun tukiasema on asennettu oikein, sen aiheuttama altistus on hyvin vähäistä.

Kuinka nopea 5G on?

5G verkkoyhteys on erittäin nopea verrattuna aiempiin verkkoyhteyksiin. 5G verkko mahdollistaa nopeutensa ansiosta sellaisia asioita, joihin 4G verkko tai sitä aiemmat verkot eivät ole kapasiteettinsa puolesta pystyneet.

Lähtökohtaisesti 5G tarjoaa erittäin nopeat yhteydet sekä huikean kapasiteetin. Käytännössä edellä mainittu tarkoittaa sitä, että samaan 5G verkkoon mahtuu samanaikaisesti suuri määrä käyttäjiä niin, että verkko toimii silti kaikilla nopeasti. Tämä korostuu esimerkiksi tilanteissa, jossa suuri joukko käyttäjiä tarvitsee nopeaa nettiyhteyttä samanaikaisesti kuten isoissa toimistoissa ja festareilla.  Nopeus onkin 5G:n ehdoton etu verrattuna aiempiin yhteyksiin.

5G:n viive on minimaalinen. Viiveellä tarkoitetaan aikaa mikä kuluu, kun jokin reaaliaikaisesti ohjattava asia reagoi ohjaamiseen. Käytännön arjessa, edellä mainitun ansiosta, esimerkiksi pelaaminen tai tehtaan tuotantolinjan laadunvalvonta on reaaliaikaista 5G-verkossa ilman viivettä.

Missä 5G toimii?

5G:n kuuluvuusalueet ovat toistaiseksi isojen kaupunkien sisällä. 5G tulee varmasti joidenkin vuosien kuluessa laajenemaan myös haja-asutusalueille. Suurimmissa kaupungeissa on tarvetta 5G:n mahdollistamalle kapasiteetille, joten siksi ne ovat ensimmäisiä 5G alueita.

5G-verkkoa on rakennettu Suomessa kovaa vauhtia, mutta kattavaa 5G kuuluvuutta joudutaan odottelemaan vielä tovi. Suomi on kylläkin 5G kehityksen aallon harjalla.

Maailmalla kaupallisia 5G verkkoja on toistaiseksi harvakseltaan, vaikka 5G verkot kyllä lisääntyvät sielläkin kovaan tahtiin – kuten Suomessakin. Maailmalla 5G kehityksen kärkeä edustaa muun muassa Sveitsi, jossa useammalla operaattorilla on kaupallisia 5G verkkoja tarjolla useassa eri kaupungissa. Muita 5G verkon levittämiseen kunnolla panostaneita maita ovat muun muassa Etelä-Korea, Yhdysvallat sekä Japani.

5G toimii näissä kaupungeissa nyt:

• Helsinki
• Espoo
• Vantaa
• Jyväskylä
• Oulu
• Tampere
• Turku
• Lahti
• Kuopio
• Pori
• Kouvola
• Seinäjoki
• Vaasa

Verkkoja rakennetaan kuitenkin koko ajan lisää. 5G tulee varmasti löytämään tiensä etenkin merkittävimpien kulkureittien varrelle Suomessa.

5G hinta

5G liittymät ovat verrattain kalliimpia kuin 4G liittymät. Tämä selittyy sillä, että 5G verkkoja varten operaattoreiden on pitänyt ja pitää jatkossakin rakentaa lisää tukiasemia. Tällä hetkellä 5G liittymien hinnat pyörivät 30-50 € välillä.

Vaikka operaattorit kilpailevat keskenään, hintataso on ainakin 5G:n kohdalla kaikissa suhteellisen sama. Tuskin operaattorit missään kohtaa alkavat suurta hintataistelua liittymien välillä käymään. Toki kehitys ja saatavuus tulevat asettamaan hintatason. 

On toivottavaa, että operaattorit alkavat toimimaan samoilla alueilla pitkällä aikavälillä, jotta millekään liittymälle ei tule niin sanottua monopoliasemaa, mikä voi johtaa hintojen nousuun. Näin alkuvaiheessa on toki hyvä, että operaattorit avaavat 5G:tä eri paikkoihin. Siten mahdollisimman monelle tulee mahdollisuus hyödyntää 5G:n mahdollisuuksia. Elisa Saunalahti Huoleton on erinomainen esimerkki puhelinliittymästä joka hyödyntää uutta 5G-tekniikkaa.

5G liittymät teleoperaattoreilla Suomessa

• Elisa Huoleton 5G 1000M

  • 1000 Mbit/s maksiminopeus
  • Rajaton netti: Suomi, Pohjola, Baltia
  • 30 Gt/kk EU:ssa
  • Sisältää rajaton puhe ja viestit

• Elisa Huoleton 5G 600M

  • 600 Mbit/s maksiminopeus
  • Rajaton netti: Suomi, Pohjola, Baltia
  • 25 Gt/kk EU:ssa
  • Sisältää rajaton puhe ja viestit

• Elisa Huoleton 5G 300M

  • 300 Mbit/s maksiminopeus
  • Rajaton netti: Suomi, Pohjola, Baltia
  • 20 Gt/kk EU:ssa
  • Sisältää rajaton puhe ja viestit

• Telia Rajaton 5G 1000 M

  • 1000 Mbit/s
  • Rajaton netti kotimaassa, Pohjolassa ja Baltiassa
  • Rajattomasti puheluita ja viestejä
  • 25 Gt/kk netti EU/ETA-maissa

• Telia Rajaton 5G 450 M

  • 450 Mbit/s
  • Rajaton netti kotimaassa, Pohjolassa ja Baltiassa
  • Rajattomasti puheluita ja viestejä
  • 21 Gt/kk netti EU/ETA-maissa

• Telia Rajaton 5G 300 M

  • 300 Mbit/s
  • Rajaton netti kotimaassa, Pohjolassa ja Baltiassa
  • Rajattomasti puheluita ja viestejä
  • 20 Gt/kk netti EU/ETA-maissa

• Telia Rajaton 5G 150 M – ”Rajatonta huolettomuutta kaikkiin tarpeisiin”

  • 150 Mbit/s
  • Rajaton netti kotimaassa, Pohjolassa ja Baltiassa
  • Rajattomasti puheluita ja viestejä

• DNA Rajaton 5G 1000 M – Sinulle, jolle kelpaa vain paras

  • Netin maksiminopeus 1000 Mbit/s, ei datakattoa
  • Rajaton netti Suomessa, Pohjolassa ja Baltiassa
  • Rajattomasti puheluita ja viestejä
  • 25 Gt/kk EU-datapaketti

• DNA Rajaton 5G 400 M – Viihdekäyttäjän valinta

  • Netin maksiminopeus 400 Mbit/s, ei datakattoa
  • Rajaton netti Suomessa, Pohjolassa ja Baltiassa
  • Rajattomasti puheluita ja viestejä
  • 20 Gt/kk EU-datapaketti

• DNA Nopea 4G Rajaton Plus – Huoleton liittymä ilman rajoja

  • Netin maksiminopeus 150 Mbit/s, ei datakattoa
  • Rajaton netti Suomessa, Pohjolassa ja Baltiassa
  • Rajattomasti puheluita ja viestejä
  • 19 Gt/kk EU-datapaketti

• Moi Mobiili Rajaton 5G 300

  • Perusmaksu 29 € / kk
  • 300 Mbit/s
  • Rajaton data kotimaassa
  • Pohjolassa ja  Baltiassa rajaton data
  • EU-roaming 20 Gt / kk
  • Puhelut 0,055 € / min
  • Viestit 0,055 € / kpl
  • Puhelut ja viestit kuitenkin enintään 4 € kuukaudessa

• Moi Mobiili Rajaton 5G 600

  • Perusmaksu 35 € / kk
  • 600 Mbit/s
  • Rajaton data kotimaassa
  • Pohjolassa ja  Baltiassa rajaton data
  • EU-roaming 20 Gt / kk
  • Puhelut 0,055 € / min
  • Viestit 0,055 € / kpl
  • Puhelut ja viestit kuitenkin enintään 4 € kuukaudessa

• Moi Mobiili Rajaton 5G 1000

  • Perusmaksu 44 € / kk
  • 1000 Mbit/s
  • Rajaton data kotimaassa
  • Pohjolassa ja  Baltiassa rajaton data
  • EU-roaming 25 Gt / kk
  • Puhelut 0,055 € / min
  • Viestit 0,055 € / kpl
  • Puhelut ja viestit kuitenkin enintään 4 € kuukaudessa

Valikoimaa markkinoilla siis on. Tarkemmat hintatiedot löydät HelppoHinnan puhelinliittymä-sivuilta.

Onko 5G-verkko turvallinen?

5G verkon käyttö on turvallista. 5G-verkkojen turvallisuutta on jopa parannettu aiempiin verkkoteknologioihin nähden. 5G ei siis aiheuta terveydelle haittaa, vaikka sellaista puhetta on voinut jossain kuulla.

5G toimijoista ainakin Elisa on kertonut tekevänsä tiivistä yhteistyötä viranomaisten, laitevalmistajien ja alan järjestöjen kanssa, jotta myös tulevat verkkojen turvallisuus voidaan varmistaa. 

Viranomaiset ovat asettaneet säteilyrajat, joita kaikkien 5G toimijoiden on Suomessa noudatettava. Nämä rajat koskevat aivan kaikkia käytössä olevia mobiiliteknologioita, luonnollisesti myös 5G:tä. 5G teknologia aiheuttaa säteilyaltistusta yhtä paljon kuin aiemmat mobiiliteknologiat 2G, 3G ja 4G.

Edellä mainittu ei kuitenkaan ole pelkkää sanahelinää, sillä 5G verkon haittoja on konkreettisesti myös tutkittu. Tutkimuksissa on erikseen todettu, että 5G verkkoa on turvallista käyttää. 5G säteilyä siis ei tarvitse pelätä, kyseessä on aivan normaali verkko, ei ydinvoimalan aiheuttama vaarasäteily. 

Huhut 5G:n vaarallisuudesta ovat lähteneet liikkeelle teknologiaan kriittisesti suhtautuvien suunnalta. Nämä 5G teknologiaa kritisoivat ovat sanoneet, että millimetrialueen taajuuksien terveysvaikutuksia ei ole testattu tarpeeksi laajamittaisesti. Nämä tahot kokevat, että 5G verkon terveysvaikutuksista tarvitaan lisää tieteellistä tutkimusta. Toisaalta, jo maalaisjärkikin sanoo, ettei valtiotasoinen instituutio antaisi asentaa 5G tukiasemia, mikäli säteily olisi ihmiselle vaarallista.

Tiedossa on, että 5G verkko käyttää kolmea eri taajuusaluetta, mitkä ovat 3,5 GHz, 700 MHz sekä 30 GHz. Näistä kolmesta kokemuksia voidaan ongelmitta verrata aikaisempiin 3G- ja 4G-verkkojen 2,5 GHz:n säteilyalueen terveysvaikutuksiin. Jo vuosikymmenien ajan matkapuhelimien käyttö on lisääntynyt suoraan sanoen massiivisesti. Tästä huolimatta merkittävää terveyshaittojen lisääntymistä ei ole havaittu tai todettu.

Huomioitavaa on myös se, että lainsäädäntö määrittää säteilyn turvallisuusrajat. Nämä rajat ovat riippumattomia laitteisiin käytetyistä teknisistä toteutuksista. Turvallisuusrajat suojaavat käyttäjää, kunhan laitteet asennetaan oikein.

5G on kuitenkin aiheuttanut pelkoa ympäri maailmaa. 5G mobiiliyhteyksiä varten rakennettavaa verkkoa kohtaan koettu pelko on muuttunut jopa ihmisten toiminnaksi eri puolilla maailmaa. Muun muassa Isossa-Britanniassa, Hollannissa ja Ruotsissa on poltettu lukuisia 5G tukiasemia. Tämä on ainakin osittain johtunut siitä, että 5G tukimastojen on uskottu edesauttavan koronaviruksen leviämistä.

Suomessakaan tukimastot eivät ole saaneet olla täysin rauhassa, sillä huhtikuussa 2020 Pedersöressä Pohjanmaalla poltettiin yksi masto. Tekijöitä ei tosin ole saatu kiinni, eikä voida olla varmoja oliko kyseessä pelko 5G:tä kohtaan vai muu vandalismi.

5G-tukiasemien kohtaama viha on huomattu myös Keskusrikospoliisissa. Keskusrikospoliisi onkin ilmoittanut seuraavansa koronapandemian aikana tehostetusti kaikkea 5G tukiasemiin mahdollisesti liittyvää rikollisuutta.

Keskusrikospoliisi kuitenkin muistuttaa, että vaikka epäluulo 5G-verkkoa kohtaan on ollut yllättävän yleistä, vain pieni joukko ihmisiä on kärjistänyt pelon teoiksi. Vielä harvempi on valmis tekemään rikoksen 5G:n eliminoimiseksi. Suomessa tukiasemiin kohdistunutta ilkivaltaa ei pidetäkään laajamittaisena ongelmana tai minkäänlaisena uhkana Suomen mobiilidatainfrastruktuurille. 

Eniten ihmisten huoli 5G:n riskeistä näkyy Suomessa netin keskustelupalstoilla. Muun muassa Facebook on ollut sellainen kanava, jossa 5G:n mahdollisista vaaroista on käyty vilkasta keskustelua. Esimerkiksi 5G:tä vastustavassa Stop5G Finland -ryhmässä on yli 2 000 aktiivista jäsentä.

Lopullinen vastuu mobiiliverkkojen turvallisuudesta on teleoperaattoreilla itsellään. Suomi on kuitenkin sellainen lintukoto, että täällä turvallisuusasioita valvotaan tarkasti. Turvallisuusasioita Suomessa valvova viranomainen on Säteilyturvakeskus eli STUK.

Yleinen väite on, että 5G-teknologian turvallisuutta ei ole tutkittu tarpeeksi. STUK:in mukaan matkapuhelinteknologioissa hyödynnettävän radiotaajuisen säteilyn terveysvaikutuksista on kuitenkin tehty tuhansia tutkimuksia. Toki jokainen itse määrittää, mikä omasta mielestä on riittävä määrä tutkimusta. Joka tapauksessa näitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää 5G-teknologian terveysriskejä arvioitaessa.

Miten 5G sai alkunsa?

5G:n syntyminen oli osa luonnollista jatkumoa. Tekniikoita on kehitetty eteenpäin siitä asti, kun niitä on keksitty. 5G ei siis ole odottamaton ja poikkeuksellinen keksintö. Sen sijaan se on tarkoin suunniteltu ja kehitetty viides matkapuhelinsukupolvi.

Vaikka 5G:stä on kohistu paljon, uusia matkapuhelinsukupolvia on otettu ennenkin käyttöön noin vuosikymmenen välein. Ensimmäinen matkapuhelinsukupolvi NMT tuli markkinoille vuonna 1981. Puolestaan viimeisin ennen 5G:tä, eli neljäs matkapuhelinsukupolvi LTE lanseerattiin vuonna 2012. 

Vuotta myöhemmin, vuonna 2013, Euroopan komissio ilmoitti sijoittavansa 50 miljoonaa euroa 2020-luvulla käyttöön otettavan 5G-tekniikan kehittämiseen. Siitä vuotta myöhemmin, vuonna 2014 viidennen sukupolven matkapuhelinverkkojen laajamittainen kehittäminen ja tekniikan standardisoiminen käynnistyi.

Ensimmäisen kerran 5G näki päivänvalon kuluttajien keskuudessa vuonna 2018. Tuolloin Yhdysvaltojen Sacramentossa, Houstonissa, Indianapolissa ja Los Angelesissa sijaitsevilla kokeilualueilla alettiin myydä lokakuussa 5G tekniikkaa hyödyntäviä mobiililiittymiä. Kokeilualueiden jälkeen myyntialue laajeni vuonna 2019.  

Kaukaa ei Suomi tullut Yhdysvaltojen perässä. Suomessa nimittäin ensimmäinen 5G:tä testannut tukiasema asennettiin valmiuteen myöskin vuonna 2010. Tarkalleen toukokuussa 2018 ja paikkana oli Kirkkonummen Jorvaksessa sijaitsevan matkapuhelinyhtiö Ericssonin toimipisteen katto. 

Tutkimustarkoituksessa 5G tukiasemia maailmalla on siis ollut jo aiemmin, mutta maailman ensimmäiset kaupalliset 5G-tukiasemat pystytettiin Suomen Tampereelle kesäkuussa 2018. Tukiasemat sijaitsevat Tampereen rautatieasemalla, Tampereen keskusvirastotalon katolla sekä Elisan toimipisteen katolla.

Tästä Suomen 5G kehitys lähti rullaamaan. 5G toimii mikroaalto- ja millimetritaajuuksilla eli 3,5–30 gigahertsin taajuudella. Syksyllä 2018 alettiin kokeilumielessä lähettää 3,4–3,8 gigahertsin mikroaaltosäteilyä muun muassa Espoon Otaniemessa, Helsingin keskustassa, Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Oulun Ruskossa sekä Vantaan Tikkurilassa. Ylen ohjelmia lähettävä Digita puolestaan alkoi keväällä 2019 testaamaan pääkaupunkiseudulla korkeista HPHT-mastoista lähetettäviä suuritehoisia eMBMS-televisiolähetyksiä.

Tammikuussa 2019 otti DNA liittymät 5G tekniikalla tavoitteekseen ja avasi Elisan jalanjäljissä 5G verkon Helsingin ydinkeskustaan. Samana vuonna DNA pilotoi kiinteän 5G:n käyttöä Vantaalla. Sittemmin 5G verkkoa on laajennettu ja 5G:ta tukevia päätelaitteita on tullut markkinoille.

Turun Kupittaalle ja sen läheiselle yliopiston alueelle rakennettiin myöskin 5G verkkoa keväällä 2019. Sinne valmistui rakennushetkellä pohjoismaiden laajin 5G-verkko. Kyseisen 5G verkon kantoalueella asuu noin kolmannes Turun asukkaista. Hanke oli merkittävä osa Turun kaupungin ja Elisan kolmivuotista yhteishanketta. Hankkeen tarkoitus on muun muassa kokeilla etäohjattavia robottibusseja sekä ottaa 5G käyttöön Turun kaupungin tietohallinnossa. 

Nyt vuonna 2020, kun koronatilanne on luonut aiempaa enemmän kysyntää nopeille ja paljon kapasiteettia omaaville nettiyhteyksille, yhteistyötä on Turussa jalostettu. Kahdessa turkulaisessa yläkoulussa sekä Turun ammatti-instituutissa on käynnistymässä pilotti, missä 5G:tä hyödyntäen koulujen oppilaat pääsevät kokemaan mahdollisimman todentuntuisia opetustilanteita, vaikka kyseessä olisi koulun ulkopuolinen kohde. Ideana on, että kokemus itse opetustilanteesta olisi luokkahuoneessa hyvin samankaltainen, kuin paikan päällä ulkopuolisessa kohteessa.

Tänä päivänä kaikki Suomen johtavat operaattorit – Elisa, DNA ja Telia – tarjoavat 5G liittymiä. Kaikilla näillä tahoilla on myynnissä myös laitteita eli puhelimia ja modeemeja, jotka tukevat 5G tekniikka. 5G laitteet ovat rantautuneet myös ainakin suurimpien elektroniikkaliikkeiden valikoimiin.

5G:n konkreettiset vaikutukset elämään

5G teknologian povataan olevan mullistava sekä yksityishenkilöille että muutamille toimialoille. Nämä toimialat ovat koulutus, älykäs kaupunki, terveydenhuolto, teollisuus sekä kuljetus. 5G:n odotetaan kasvattavan ja helpottavan näiden toimialojen tuottavuutta sekä yksityishenkilöiden elämää.

5G:n uskotaan tuovan älykäs liikenne osaksi jokaisen arkipäivää. 5G:n on tarkoitus automatiikan avulla auttaa kuljettajia reagoimaan liikenteessä nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Autot ovat yhteydessä muihin lähistöllä ajaviin autoihin, jolloin liikennevirroista tulee ennakoitavampia, sujuvampia ja turvallisempia.

5G:n avulla joustava työnteko tulee entistä helpommaksi. Etenkin korona-aikana moni on siirtynyt etätöihin, joten joustava työnteko on varmasti kokenut murroksen, joka ei heti ole poistumassa. 5G:n avulla ympäri maailmaa liikkuven tiedostojen sekä toimivien videoyhteyksien aikakausi tulee entistä ajankohtaisemmaksi.

Myöskään ystäviä ja läheisiä ei aina välttämättä pääse näkemään niin usein kuin haluaisi. 5G tulee viemään virtuaalitodellisuuden uudelle tasolle, jolloin yhteydenpito läheisiin voi olla muutakin kuin pelkkiä viestejä ja tavallisia videopuheluita.

5G mahdollistaa virtuaalitodellisuuden myös toisella tavalla. Esimerkiksi VR-lasien välityksellä voi omalta kotisohvalta hypätä vaikka keskelle tapahtumaa, johon ei muuten pääsisi osallistumaan. 5G:n mobiiliyhteydet vievät myös verkkopelaamisen aivan uudelle tasolle.

5G tuo myös asioiden internetin lähemmäs kuin koskaan ennen. 5G:n avulla on mahdollista saada reaaliaikaista tietoa esimerkiksi kodin turvallisuudesta, vaikka itse ei paikalla olisikaan.

5G tulee auttamaan ihmisiä myös keräämään dataa ravitsemuksesta, nukkumisesta sekä liikunnasta. Älykellot toimivat virtuaalisella SIM-kortilla, eli eSIM-kortti joka tukee pian myös 5G-liittymiä.

5G:n ympäristövaikutukset

5G:n ympäristövaikutukset eivät ole merkittäviä. On todettu, että energiankulutus saattaa olla 5G-tukiasemilla huomattavan suuri. 5G tekniikkaa kuitenkin kehitetään jatkuvasti edelleen, jonka myötä energiankulutuksen odotetaan pienentyvän ja sitä myötä energiatalouden parantuvan.

Yksi todettu ympäristövaikutus on se, että millimetriaaltojen käyttö 5G teknologiassa saattaa mahdollisesti haitata sään ennustamista sekä radioastronomiaa. Mikäli sääsatelliittien tarvitsemaa 22 GHz:n taajuusaluetta kuitenkin suojataan paremmin, ei haittavaikutuksia tule. 

Tämä johtuu siitä, että säätä ennustetaan vesihöyryn säteilemällä mikroaaltotaajuudella.  Tätä mikroaaltotaajuutta satelliitit eivät voi kunnolla mitata, jos 5G tekniikan laitteiden aiheuttama häiriösäteily on liian voimakas.

5G pähkinänkuoressaan

5G on mobiiliverkkojen uusin kehitysaskel. 5G tarjoaa netin käyttöä parantavia ja arkea helpottavia asioita. Suurimmat muutokset, joita 5G mahdollistaa tulevat näkymään muutaman vuoden päästä. 5G teknologiaa kehitetään edelleen koko ajan ja kehitystyö parantaa myös 4G-verkon nopeuksia.

Viime vuosien aikana on annettu ymmärtää, että 5G tulee mullistamaan kaiken, tuoden maailmaan jotain täysin uutta ja ennen kokematonta. Lisäksi sen on uskoteltu ratkaisevan kaikki digitalisaation ongelmat. Fakta on, että ainakaan vielä 5G tuskin on mullistanut kenekään elämää, mutta toisaalta ei tule unohtaa mitä mahdollisuuksia 4G aikanaan ihmisille toi. Ei siitä ole kuitenkaan niin hirveän montaa vuotta, kun netti kännykässä ei ollut vielä itsestään selvyys.

Tavalliselle tallaajalla 5G tarkoittaa ainakin näin 5G:n alkuvaiheessa lähinnä nopeampaa nettiyhteyttä. 5G tulee olemaan seuraavina vuosina luultavasti vain suurimpien kaupunkien asukkaiden herkkua. Tämä pohjautuu siihen, että 5G:llä pyritään ratkomaan suurempien kaupunkien kapasiteettiongelmia, eli sitä että netti toimii vaikka samassa verkossa olisi valtava määrä käyttäjiä. 

Toisaalta, ne käyttäjät joilla on kotona tai työpaikalla kuituyhteyden päässä oleva nykyaikainen WLAN-yhteys, eivät 5G:stä vielä alkuvaiheessa saa juurikaan etua. Tällä hetkellä kuituliittymä on ominaisuuksiltaan huomattavasti 5G liittymiä tehokkaampi.

Haja-asutusalueilla kapasiteettiongelmaa ei luonnollisesti ole ja niissä luultavasti saadaan porskutella 4G:llä vielä hyvä tovi ennen kuin siellä siirrytään 5G:hen. 5G verkko tarvitsee aiempia verkkoja enemmän tukiasemia ja se on suurin syy siihen, miksi se ei ole saman tien käyttövalmis haja-asutusalueille. Toki kaupalliset operaattorit tulevat varmasti ajan saatossa laajentamaan 5G toimintaa myös sinne, sillä se tarkoittaa heille enemmän liikevaihtoa.

Sekä tavallisen tallaajaan että yrityksen tulee luultavasti uusia laitteensa, mikäli mielii 5G:n käyttäjäksi. Käytännössä se tarkoittaa puhelimen tai modeemin päivittämistä 5G:n kanssa yhteensopivaan malliin. Panostaminen uusiin laitteisiin 5G:n myötä kuitenkin kannattaa. 5G:n avulla nopeita yhteyksiä on enemmän tarjolla ja laitteet voi kytkeä 5G verkkoon mahdollisesti myös ilman sisällä olevaa konkreettista SIM-korttia. 

5G mahdollistaa langattomien laitteiden kytkeytymisen matkapuhelinverkkoon kortittoman eSIM-palvelun kautta. Toisaalta, ne kodit tai yritysten toimitilat, jossa on jo kuituliittymä voivat erilaiset anturit ja laitteet liittää verkkoon WLAN-yhteydellä avulla.

Vaikka 5G:n kapasiteettia pidetään sen valttina nopeuden lisäksi, ei se tule muuttamaan sitä faktaa, että kyse on edelleen langattomasta tekniikasta, jossa samaisen tukiaseman alueella olevat päätelaitteet jakavat yhden tukiaseman kapasiteettia. 

4G verkossa paikoissa, jossa käyttäjiä on paljon tukiasemaa kohti niin, että he kaikki jakavat tukiaseman kapasiteettia, tukkeutuu verkko niin, ettei se toimi kenelläkään. Etenkin jos käyttäjät käyttävät palvelua, joka tarvitsee runsaasti kapasiteettia, kuten kaksisuuntaista videostreemausta, ei 4G jaksa pyörittää verkkoa. 

Vaikka 5G:n kapasiteetti on suurempi, rajat silläkin tulevat jossai kohtaa vastaan. Onkin mielenkiintoista esimerkiksi nähdä miten 5G tulee toimimaan suurissa yleisötapahtumissa, missä on paljon sosiaalista mediaa ja muita verkkopalveluja käyttäviä henkilöitä.

Toisaalta kapasiteettikysymys ei ole aivan niin mustavalkoinen 5G:n kohdalla. 5G verkon kykyä palvella useampaa asiakasta tasalaatuisella nopealla nettiyhteydellä voidaan kasvattaa lisäämällä tukiasemien määrää niin sanottujen piensoluratkaisujen kautta. 

Piensoluratkaisulla tarkoitetaan esimerkiksi kiinteistön sisällä sijaitsevaa tukiasemaa, jonka avulla sisä- ja ulkotilassa olevat käyttäjät kytkeytyvät eri tukiasemien kautta 5G verkkoon. Edellytys piensoluratkaisulle on se, että kiinteistöstä löytyy kuituliittymä, johon tukiasema voidaan kytkeä.

5G:n maksimihyödyn uumoillaan tulevan kunnolla esille sitten, kun rakennetaan samanaikaisesti valtakunnallisia tukiasemia sekä sisätiloihin piensoluverkkoa. Jotta tämä on mahdollista, tulee kuituverkko ulottaa kaikkiin mahdollisiin koteihin, minkä lisäksi radiotaajuuksia on oltava tarjolla piensoluverkkojen rakentajille. 

Mikäli tulevaisuudessa siirryttäisiin edellä mainittuun malliin, avaisi se sekä 5G:n että uusien digitaalisten palveluiden kehitykselle kirkkaita tulevaisuuden näkymiä. Kun 5G on saatu leviämään laajalle, voi se alkaa lunastamaan lupauksiaan. Silloin se alkaa se lupausten mukaisesti avaamaan uusia ovia mobiilipalveluiden markkinaan ja mahdollistamaan erilaisten digitaalisten palveluiden kehittymisen – unohtamatta älykkäiden asuinympäristöjen syntymisen mahdollistamista.