Kerrostaloasuntoon tulee tehdä sähkösopimus, kuten kaikkiin muihin asuntoihin. Sähkösopimus on kerrostaloasunnossa edellytys sille, että pistorasioista tulee sähköä. Suomessa sähkösopimuksen tekeminen on helppoa, sillä sähkönmyyjiä on markkinoilla useita.
Tässä artikkelissa käsitellään sähkösopimuksen tekemistä kerrostaloon, esitellään kerrostaloon sopivat sähkösopimukset, käydään läpi kerrostaloasuntojen sähkön kulutusta sekä annetaan vinkkejä oman sähkön kulutuksen hallintaan. Periaatteessa kerrostaloasuntoon voi tehdä minkä tahansa sähkösopimuksen, mutta taloudellisesta näkökulmasta kaikki eivät ole järkeviä vaihtoehtoja.
Jokaiseen kerrostaloasuntoon on tehtävä oma sähkösopimus. Vaikka naapurissa palaisi valot, kuten myös rappukäytävässä, ei se automaattisesti tarkoita, että omassa asunnossa olisi sähköt päällä. Mikäli sähkösopimusta ei tehdä, kotona eivät valot pala tai jääkaappi mene päälle. Joskus harvoin muuttaessa kerrostaloasuntoon vuokralle, vuokranantaja on voinut sisällyttää sähkön osaksi vuokraa. Tämä käy aina ilmi vuokrasopimuksesta.
Joskus muuttaessa kerrostaloasuntoon, siellä voi muuttopäivänä olla sähköt päällä, vaikka itse ei olisi sähkösopimusta muistanut tehdä. Tämä johtuu siitä, että edellinen asukas on luultavasti unohtanut irtisanoa oman sähkösopimuksensa asunnosta. Kahta päällekkäistä sähkösopimusta kerrostaloasunnossa ei kuitenkaan voi olla, joten vanhan asukkaan sopimus katkeaa kun kerrostaloasuntoon tekee oman sähkösopimuksen.
Sähkösopimuksen kerrostaloon löytää helpoiten kilpailuttamalla sähkösopimuksen. Sähkösopimuksen kerrostaloon voi kilpailuttaa esimerkiksi HelppoHinnan sähkölaskurilla. Kilpailuttaessa sähkösopimusta kerrostaloon käytännössä vertaillaan eri sähkönmyyjiä keskenään ja tutustutaan heidän tarjontaansa.
Sähkösopimuksia kerrostaloon on saatavilla sekä toistaiseksi voimassa olevana että määräaikaisena. Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus on sellainen, jonka kerrostaloasukas voi vaihtaa toiseen tyypillisesti kahden viikon irtisanomisajalla. Määräaikainen sähkösopimus puolestaan sitoo kerrostaloasukasta sopimuksessa määritellyn ajan.
Kerrostaloasuntoon voi tehdä joko kiinteähintaisen sähkösopimuksen tai pörssisähkösopimuksen. Kiinteähintainen sähkösopimus on nimensä mukaisesti samanhintainen jokaiselta käytetyltä kilowattitunnilta. Pörsissähkösopimuksella kilowattitunnin hinta puolestaan vaihtelee kuukausien, viikkojen, päivien ja jopa tuntien tasolla.
Sähkön hinta esitetään siis aina sentteinä per kilowattitunti. Kilowattitunti ei ole mikään sähköyhtiöiden kehittämä mittari, vaan kansainvälisesti tunnettu fysiikan energiayksikkö. Kilowattitunnin määre voi olla hankala käsittää. Käytännössä yksi kilowattitunti kuluu esimerkiksi silloin, kun pitää päällä 100 watin lamppua kymmenen tuntia.
Kodin eri sähkölaitteet kuluttavat kuitenkin sähköä eri määrän, joten esimerkiksi jääkaappi kuluttaa kymmenessä tunnissa sähköä eri määrän kuin lamppu. Tehdessä sähkösopimusta kerrostaloon, on kuitenkin hyvä tiedostaa, että kerrostalossa sähkö harvoin nousee merkittävimmäksi asumiskuluksi. Ei edes silloin, kun kotoa löytyy paljon elektroniikka.
Kerrostaloon sopiva sähkösopimus
Kerrostaloasuntoon sopii yleensä perusmaksuton kiinteähintainen sähkösopimus. Kerrostaloasunnon sähkönkulutus on tyypillisesti maltillista, jolloin perusmaksusta tulee useimmiten merkittävä kuluerä sähkölaskulle.
Kerrostaloasunnoissa sähkön kulutukseen vaikuttavat perustekijät, kuten asunnon koko, asukkaiden määrä, lämmitysmuoto sekä omien sähkölaitteiden ikä. Lisäksi kulutukseen vaikuttavat tietenkin omat kulutustottumukset sekä esimerkiksi sauna. Sähkösopimusta valitessa tärkein asia on tiedostaa oma sähkönkulutus, sillä se määrittää sen, mikä sähkösopimus on asukkaalle järkevin.
Yksiöissä sähkönkulutus on tyypillisesti hyvinkin maltillista. Toisaalta yksin ja kaksin asuvien välillä kulutuserot eivät ole kovin suuria. Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että asui yksin tai kaksin, esimerkiksi jääkaappi ja telkkari vievät ihan yhtä paljon sähköä asunnon koosta ja asukkaiden lukumäärästä riippumatta.
Karkean arvion mukaan voidaan sanoa, että kerrostaloyksiössä sähköä kuluu vuodessa vajaat 1500 kWh, kun kaksiossa vuoden sähkökulutus on puolestaan vajaat 2000 kWh. Kolmiossa ja suuremmissa kerrostaloasunnoissa kulutus on perheen ja asunnon koosta riippuen noin 3000-4000 kWh vuodessa.
Sähkön kulutus vaihtelee eri kuukausien välillä ja siitä syystä kulutusta kannattaa aina tarkastella vuositasolla. Esimerkiksi talvella lämmitysmuodosta riippuen lämmitys saattaa nostaa käytetyn sähkön määrää.
Saadakseen käsityksen siitä paljonko 1500-2000 kilowattituntia on, voi kulutusta vertailla sähkölämmitteiseen omakotitaloon. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa sähköä kuluu vuodessa noin 20 000 kWh. Verrattuna kerrostaloyksiöön omakotitalon sähkönkulutus keskiverto on siis reippaasti yli kymmenkertaista.
Aiemmin mainittiin, että kerrostaloasuntoon kannattaa aina valita perusmaksuton sähkösopimus. Seuraavaksi käydään esimerkin avulla läpi, miksi näin on.
- Sähköyhtiö A tarjoaa kerrostaloasuntoon sähkösopimusta, jossa kilowattitunnin hinta on 4 senttiä ja perusmaksu 5 euroa kuukaudessa. Kerrostaloasunnossa, jossa sähköä kuluu 1500 kWh vuodessa, tekee sen neljän sentin kWh-hinnalla 60 euroa per vuosi. Perusmaksujen osuus vuodelta on puolestaan esimerkin tapauksessa myös 60 euroa. Tällöin koko vuoden sähkölaskun loppusumma on 120 euroa.
- Sähköyhtiö B puolestaan tarjoaa sähkösopimusta, jossa kilowattitunnin hinta on 5 senttiä, mutta perusmaksua ei ole ollenkaan. Samaisessa kerrostaloasunnossa 1500 kilowattitunnin vuosikulutuksella tämä tekee 75 euroa ja koska perusmaksua ei ole, on koko vuoden sähkölaskun suuruus 75 euroa.
Esimerkki havainnollistaa hyvin, että sähkösopimusta valitessa tulee kiinnittää huomiota kokonaisuuteen, ei vain edulliseen kilowattitunnin hintaan. Kilowattituntien hinnat vaihtelevat eri sähköyhtiöiden välillä, mutta tällä hetkellä sähköä saa edullisimmillaan keskimäärin 3,5-6 setin kilowattitunnin hinnalla. Lumo Energialla on myös laskurimme kautta vielä edullisemmat tarjoukset. Myös perusmaksujen hinnat vaihtelevat, tyypillisesti 3-6 euron välillä, mutta etenkin määräaikaisia sähkösopimuksia voi saada ilman perusmaksua.
Määräaikainen sähkösopimus onkin hyvä valinta kerrostaloasuntoon. Vaikka sähkösopimus sitoo asiakasta määräaikaan, perusmaksuton sähkösopimus ehkä sentin kaksi kalliimmalla kilowattitunnin hinnalla tulee asiakkaalle pitkässä juoksussa edullisimmaksi. Määräaikaisen sähkösopimuksen voi yleensä purkaa, jos muuttaa pois asunnosta kesken sopimuskauden.
Kerrostaloasunnossa tilanne on siis täysin päinvastainen kuin korkean kulutuksen omakotitaloissa. Siellä muutaman euron perusmaksu on lähes yhdentekevä, kunhan kilowattitunnin hinta on vain sopimuksessa saatu painettua mahdollisimman alas. Palataksemme äskeiseen esimerkkiin, olisi omakotitaloasujalle perusmaksuton sopimus vuodessa 140 euroa kalliimpi sentin korkeamman kWh-hinnan vuoksi.
Kerrostaloasuntoon sopii myös toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus. Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus on kiinteähintainen, mutta hinnat voivat kuitenkin muuttua. Sähköyhtiön tulee kuitenkin ilmoittaa muutoksista asiakkaalle sen verran ajoissa, että halutessaan asiakas ehtii irtisanomaan sopimuksensa ennen uusien hintojen astumista voimaan.
Kolmas vaihtoehto kerrostaloasuntoon on pörssisähkö. Pörssisähkö eroaa edellä mainituista siten, että siinä hinnat vaihtelevat joka tunti. Pörssisähkön idea on se, että asukas ajoittaa oman sähkön käyttönsä niille vuorokauden tunneille, jolloin sähkö on edullisinta. Saadakseen säästöä, pörssisähköä on seurattava joka päivä. Keskimääräisesti pörssisähkö on kuitenkin historiassa ollut edullisin sähkövaihtoehto.
Koska kerrostaloissa kulutus on yleensä tasaista ja pientä, ei pörssisähkö välttämättä tuo siellä niin suuria säätöjä kuin esimerkiksi omakotitaloissa. Pörssisähkö on tyypillisesti edullisinta öisin, mikä tarkoittaa että saadakseen suurimmat säästöt, muun muassa pyykit ja astiat tulisi pestä yöllä.
Ei ole olemassa kuitenkaan absoluuttista totuutta siitä, paljonko sähköä missäkin kerrostaloasunnossa kuluu, mutta suuntaa antavat lukemat ovat melko luotettavia. Lisäksi on hyvä tiedostaa, että tehdessään sähkösopimusta kerrostaloon, sopimus tehdään ainoastaan oman asunnon käyttämästä sähköstä.
Taloyhtiöllä itsellään on tietenkin voimassa oleva sähkösopimus, jotta kiinteistössä pysyy lämmitys, ilmanvaihto sekä rappukäytävän valot päällä. Tätä osuutta ei kuitenkaan laskuteta asukkaan sähkölaskulla. Asukas sen sijaan maksaa taloyhtiölleen kerrostalossa yhtiövastiketta, joka kattaa kaikki taloyhtiön yhteisiä kulut, myös sähkölaskut.
Mitä tulee sähkön hintaan, se vaihtelee sähköyhtiöiden, mutta etenkin eri sähkön alkuperien välillä. Lähes poikkeuksetta edullisinta on niin sanottu sekasähkö, jossa nimensä mukaisesti on käytetty sekaisin eri tuotantomuodoilla tuotettua sähköä. Sekasähkö voi olla esimerkiksi vesivoimalla ja fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön sekoitus.
Viime vuosina sähkömarkkinoilla päätään on nostanut vihreä sähkö. Vihreä sähkö on vielä toistaiseksi hieman kalliimpaa kuin ydinvoimalla tai fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö. Vihreä sähkö on kuitenkin harkitsemisen arvoinen valinta.
Vihreä sähkö on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä, kuten vedellä, tuulella ja aurinkoenergialla. Uusiutuvat energianlähteet ovat sellaisia, jotka eivät vahingoita tai saastuta luontoa. Vihreän sähkön valinta auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta.
Mikä on paras sähkösopimus kerrostaloon
Kerrostalo asunnon sähkönkulutus on usein varsin pientä tai kohtalaista, jolloin perusmaksu saattaa joskus olla jopa suurempi kuin itse sähköenergian hinta.
Tämän takia paras sähkösopimus kerrostaloon on sähkösopimus ilman perusmaksua. Jos sähköä kuluu enemmän, silloin paras sähkösopimus kerrostaloon on toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus, koska sen pystyy kilpailuttamaan usein.
Miten tehdä sähkösopimus kerrostaloon?
Sähkösopimus tehdään sähköyhtiön ja kerrostaloasukkaan välille. Sähkösopimus määrittää millaista sähköä, mihin hintaan ja millä ehdoilla sähköyhtiö sitä asukkaalle toimittaa. Sähkösopimus sitoo sekä sähköyhtiötä että sähkön ostajaa – eli asukasta.
Sähkösopimuksen tekemistä tulisi aina edeltää sähkösopimuksen kilpailutus. Kilpailutuksen avulla asiakas löytää omaan kotiinsa – tässä tilanteessa kerrostaloon – parhaiten sopivan sähkösopimuksen. Sähkösopimuksen pystyy kilpailuttamaan helposti netissä, esimerkiksi HelppoHinnan sähkölaskurin avulla.
Vaikka olisi aina käyttänyt tietyn sähköyhtiön palveluita, kannattaa sähkösopimus silti kilpailuttaa. Sähkösopimuksen tekeminen ei ole paikkaan sidottua. Esimerkiksi Helsingin Energian eli Helenin sähköä voi käyttää vaikka Rovaniemellä, eli siis paikkakunnan nimi sähköyhtiön yhteydessä ei määrittele sitä, missä heidän sähköään voi käyttää. Sähkön siirron kohdalla tilanne on eri, tarkastellaan sähkön siirtoa alempana.
Kilpailutuksen jälkeen sähkösopimuksen pystyy helposti myös allekirjoittamaan sähköisesti netissä, yleensä omien verkkopankkitunnuksien avulla. Sähkösopimusta ei siis nykyisin tarvitse käydä tekemässä missään paikan päällä, vaan koko prosessin voi hoitaa kätevästi kotisohvalta.
Kun itselle mieleinen sähkösopimus on löytynyt, kannattaa sähkösopimuksen ehdot lukea huolella läpi. Sähköyhtiö on velvollinen toimittamaan sopimusehdot kirjallisesti, joten asiakas saa ne sähköyhtiöltä itselleen. Joskus etenkin erityisen edullisissa sähkösopimustarjouksissa ehtoihin on voitu sisällyttää kohta, jonka mukaan sähköyhtiöllä on oikeus nostaa hintoja esimerkiksi kolmen kuukauden jälkeen.
Ehtojen lukeminen on siis helppo tapa välttyä ikäviltä yllätyksiltä. Suomessa on kuluttajasuojalain nojalla oikeus purkaa 14 vuorokauden kuluessa etämyyntinä tehty sopimus, jollaiseksi netistä ostettu sähkösopimus lukeutuu. Tämäkin puoli on siis kunnossa, mikäli ehdoista löytyy omasta mielestä kyseenalainen kohta.
On kuitenkin enemmän poikkeus kuin sääntö, että sähköyhtiö olisi ehtoihin kirjannut jotain sellaista, mikä asettaisi kuluttajan ikävään tilanteeseen. Kilpailu sähkömarkkinoilla on kovaa, joten sähköyhtiöt eivät halua pilata mainettaan huonojen asiakaskokemuksien takia.
Sähkösopimus olisi hyvä tehdä aina vähintään kahta viikkoa ennen muuttoa. Tällöin sähköyhtiö ehtii ilmoittamaan sähkön siirtäjälle muutosta sekä hoitamaan omalta osaltaan hallinnolliset asiat kuntoon. Mikäli kyseessä on muutto asunnosta toiseen, uusi sähköyhtiö tyypillisesti irtisanoo vanhan sähkösopimuksen. Usein irtisanomisaika vanhalle sähkösopimukselle on kaksi viikkoa. Tämä kannattaa kuitenkin aina varmistaa.
Vaikka vanhassa asunnossa olisi määräaikainen sähkösopimus, sen voi yleensä purkaa pois muuton yhteydessä. Muutoin määräaikainen sähkösopimus on sitova, mikä tarkoittaa että asiakas on sitoutunut suorittamaan ehtojen mukaiset maksut sopimuksen voimassaolo aikana, eikä sopimusta täten voi irtisanoa muissa tilanteissa kesken sopimuskauden.
Mikäli on käynyt niin, että muuttopäivänä tajuaa että sähkösopimuksen tekeminen on unohtunut – ei hätää! On täysin mahdollista hankkia sähkösopimus heti. Sähkösopimuksen voimaan saattaminen heti onnistuu etenkin arkipäivisin usein jo muutamien tuntien kuluessa. Viikonloppuisin tilanne saattaa olla hieman kinkkisempi, mutta sähköyhtiöt tekevät parhaansa, jotta asukas saisi sähköt itselleen mahdollisimman nopeasti.
Sähkösopimuksen voimaan saattaminen heti tarkoittaa sitä, että sähköyhtiö käsittelee kyseisen sopimuksen ensimmäisenä. Tällöin sopimuksen käsittely ohittaa muut jonossa olevat sähkösopimusten käsittelyt. Tästä käsittelyn nopeuttamisesta sähköyhtiö perii tyypillisesti kympin tai parin käsittelymaksun. Sähköyhtiölle tulee ilmoittaa, jos kyseessä on kiireellinen tilanne. Muutoin sopimus odottaa käsittelyvuoroaan jonossa muiden sopimuksien kanssa.
Sähkön siirto kerrostalossa
Sähkön siirrolle ei tarvitse tehdä erillistä sopimusta. Sähkösopimus tehdään sähköenergiasta ja sähköenergiaa myyvä yhtiö ilmoittaa sähkön siirtäjälle sopimuksen alkamisesta. Sähkön siirron saaminen ei edellytä asukkaalta mitään toimenpiteitä.
Sähköenergian osuuden voi siis kilpailuttaa, mutta sähkön siirtoa ei. Tämä johtuu siitä, että Suomessa jokaisella alueella toimii vain yksi sähköverkkoyhtiö, joka hoitaa alueellaan sähkön siirtämisen kaikkiin koteihin ja muihin kiinteistöihin.
Suomessa on päätetty, että sähköverkkoyhtiöillä ei ole vapaata kilpailua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaisella alueella Suomessa on oma laillinen monopoli mitä tulee sähkön siirtoon. Koska kilpailu ei ole vapaata, alueella sähkön siirto maksaa kilowattitunnilta kaikille yhtä paljon ja hintoja valvoo viranomaisena Energiavirasto.
Sähkön siirron loppusumma laskulla määräytyy kodin pääsulakkeen koon mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että asukasta laskutetaan sähkön siirrosta sen mukaan, kuinka paljon kodilla on kapasiteettia ottaa sähköä vastaan. Näin ollen sähkön siirrosta laskutetaan, vaikka sähköä ei käyttäisi ollenkaan.
Tämä johtuu siitä, että sähköverkkoyhtiö pitää sähkölinjat kunnossa ja auki, jotta ne toimivat kun sähköä taas käytetään. Sähkön siirtoon sisältyy myös perusmaksu. Tätä perusmaksua ei ole mahdollista myöskään kilpailuttaa pois.
Jotkin sähköyhtiöt sekä myyvät sähköenergiaa että siirtävät sähköä. Jos sähköenergian ostaa samalta yhtiöltä, joka hoitaa sähkön siirron, tulee asiakkaalle vain yksi sähkölasku. Mikäli sähköenergia kilpailutuksen jälkeen ostetaan kuitenkin eri yhtiöltä, tipahtaa asiakkaalle kaksi erillistä sähkölaskua – toinen sähköenergiasta ja toinen siirrostaa. Tästä ei kuitenkaan aiheudu asiakkaalle mitään lisäkuluja.
Sähkön säästäminen kerrostalossa
Sähkön säästäminen on kiinni omista kulutustottumuksista. Tietyt elementit, kuten kylmälaitteet vievät aina oman osuutensa sähkön kulutuksesta, mutta monien muiden laitteiden sähkönkulutukseen jokainen voi vaikuttaa itse.
Kerrostaloasunnossa sähköä on vaikea kuluttaa tuhottomasti. Omalla käytöksellään pystyy kuitenkin nipistämään sähkökuluja. Mikäli oikein tarkasti haluaa selvittää jonkin laitteen sähkönkulutusta, sen saa selville helpolla kaavalla – sähkölaitteen teho (kWh) kerrotaan laitteen käyttöajalla tunteina (h). Tulos kertoo paljonko laite kuluttaa kilowattitunteina.
Yleisin ja ehkä yllättävin sähkösyöppö on valaistus. Jopa pienessä yksiössä valot kannattaa sammuttaa niistä paikoista, joissa sitä ei tarvitse. Myös kotoa lähtiessään kannattaa varmistaa, että kaikki valot ovat pois päältä. Vuositasolla valaistus kuluttaa yllättävän paljon sähköä.
Mikäli asunnosta löytyy sauna, sillä saa nostettua omaa sähkönkulutustaan huomattavasti, jos saunoo ahkerasti. Keskimäärin saunan lämmittäminen kerran viikossa reilun tunnin ajan kustantaa noin 5 €. Mikäli saunomiskertoja on viikossa useampi, nousee sähkölaskun loppusumma luonnollisesti myös.
Puolestaan koko ajan täysillä päällä oleva kylpyhuoneen lattialämmitys kustantaa kuukaudessa jopa parisen kymppiä. Kylpyhuoneesta monella löytyy myös pyykinpesukone sekä mahdollisesti kuivausrumpu. Pyykkikone ei sähköä juuri vie, mutta kuivausrumpu sitäkin enemmän. Mikäli siis mahdollista, kuivausrummussa ei kannata kuivata ihan kaikkea.
Edullisimmasta päästä puolestaan ovat kännykän sekä läppärin lataaminen. Nykypäivän uudet laitteet eivät sähköä juurikaan vie, vaikka akut ladattaisiin tyhjästä täyteen. Latureita ei kuitenkaan kannata pitää seinässä, jos niissä ei ole mitään latauksessa. Ne vievät sähköä tyhjänäkin ja ovat lisäksi tulipaloriski.
Yhteenvetona voidaan sanoa, että omaa elämistään ei kerrostaloasunnossa tarvitse rajoittaa suuren sähkölaskun pelossa. Kannattaa kuitenkin huomioida, etteivät laitteet ole turhaan päällä. Kotoa lähdettäessä tulee sammuttaa telkkari ja valot, sekä varmistaa ettei jääkaapin tai pakastimen ovi ole jäänyt raolleen.
Mikäli kotoa löytyy jotain vanhoja sähkölaitteita, ne kannattaa päivittää nykyaikaan. Vanhat sähkölaitteet vievät sähköä huomattavasti enemmän kuin uudet, joten päivitys tulee maksamaan itsensä takaisin jollakin aikavälillä.
