Omakotitalon sähkön kulutus

Omakotitaloon tulee aina tehdä sähkösopimus, jotta sähköt menevät päälle. Omakotitalossa sähkönkulutus on tyypillisesti muihin asumismuotoihin verrattuna suurta. Tällöin sähkö saattaa omakotitalossa muodostua yhdeksi merkittävimmistä asumisen kuluista. Siksi myös sähkösopimuksen kilpailuttaminen omakotitaloon on erittäin tärkeää.

Nykyisin tarjolla on eri tavoin tuotettua sähköä erilaisilla sopimuksilla. Valinnan varaa siis on, mutta sähkösopimuksien viidakossa omakotitalon asukas voi hämmentyä siitä, millainen sähkösopimus omakotitaloon kannattaa valita. Sähköä on saatavilla eri tuotantomuodoilla tuotettuna, eri kilowattituntien hinnoilla sekä sähkösopimuksen perusmaksulla että ilman sitä.

Merkittävin tekijä sähkösopimuksen valinnassa on aina omakotitalon sähkönkulutus. Omakotitalon sähkönkulutukseen vaikuttaa ensisijaisesti omakotitalon lämmitysmuoto. Mikäli kyseessä on sähkölämmitys, sähkönkulutus tulee etenkin talvella olemaan merkittävää.

Omakotitalon sähkönkulutukseen vaikuttavat toki muutkin asiat.  Sähkön kulutukseen vaikuttavat lämmitysmuodon lisäksi muun muassa perheen sekä talon koko. Absoluuttista vastausta omakotitalon sähkönkulutukseen ei siis ole olemassa. Tässä artikkelissa pyritään kuitenkin tuomaan esille konkreettisia esimerkkejä omakotitalon sähkönkulutuksesta sekä avaamaan mistä omakotitalon sähkönkulutus muodostuu.

Omakotitalon sähkön kilpailutus

Omakotitalon sähkön kilpailutus tehdään, jotta taloon saadaan sinne parhaiten sopiva sähkösopimus. Sähkön kilpailuttamisen tarkoitus on säästää omakotitalon asumiskustannuksissa. Kilpailutus koskee sähköenergiaa. Sähkön siirtohintaa ei voi kilpailuttaa.

Omakotitalon sähkön kilpailutus on helpointa aloittaa sähkölaskurilla. Esimerkiksi HelppoHinnan sähkölaskuri auttaa arvioimaan omaa sähkönkulutustaan ja siten sitä, mikä on paras sähkösopimus juuri omaan omakotitaloon. Sähkölaskuri kysyy omakotitalon pinta-ala, asukkaiden lukumäärä sekä talon lämmitysmuotoa. Näin se laskee keskimääräisen vuosikulutuksen kyseisessä omakotitalossa.

Käytännössä omakotitalon sähkön kilpailutuksessa vertaillaan eri sähkönmyyjiä sekä heidän tuotteitaan, hintojaan ja sopimuksiaan. Luotettavin tapa hoitaa kilpailutus on vertailla sopimuksien hintoja vuosikulutuksen mukaan. Tämä johtuu siitä, että eri kuukausina sähkönkulutus vaihtelee, etenkin kesän ja talven välillä.

Kuten jo aiemmin mainittiin, omakotitalossa sähkönkulutus on merkittävin tekijä sopivan sähkösopimuksen valinnassa. Koska omakotitaloissa sähkönkulutus on poikkeuksetta moninkertaista verrattuna esimerkiksi kerrostaloihin, ei sama sähkösopimus ole juuri koskaan optimaalinen vaihtoehto molempiin asumismuotoihin.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että omakotitalossa sähkösopimuksessa määritelty kilowattitunnin hinta tulisi olla alhainen, jotta asiakas saa sopimuksesta suurimmat säästöt. Omakotitalon sähkösopimuksessa siis muutaman euron perusmaksu harvoin on merkittävä, jos sen myötä kilowattitunnin hinta on edullinen. Kerrostaloasunnossa tilanne on usein päinvastoin, sillä kulutus on niissä niin pientä, että jo muutaman euron perusmaksu voi tehdä puolet sähkölaskun loppusummasta. Kuukausimaksuton sähkösopimus löytyy palvelustamme yllä olevan laskurin avulla.

Avataan asiaa seuraavaksi esimerkin avulla. Vertailukohteina käytetään sähköllä lämmitettävää omakotitaloa sekä kerrostaloasuntoa, joka lämpenee kaukolämmöllä. Tämä on siis esimerkki, eikä kaikissa omakotitaloissa ole sähkölämmitystä. Myöhemmin artikkelissa käsitellään muiden lämmitysmuotojen vaikutus omakotitalon sähkönkulutukseen. 

Esimerkissä vertaillaan neljän asukkaan sähkölämmitteistä 120 neliön omakotitaloa sekä yhden hengen kerrostaloyksiötä. Omakotitalon sähkön vuosikulutus on esimerkin tapauksessa noin 20 000 kWh ja yksiön noin 1400 kwh.

Sähkösopimus ABC:ssa sähköenergian maksaa 0,04 € / kWh ja perusmaksu siihen päälle 4 € / kk. 

• Kerrostaloyksiössä 1400 kWh:n vuosikulutuksella käytetyn sähköenergian hinnaksi tulee sopimus ABC:llä 56 €. Perusmaksun osuudeksi puolestaan tulee 48 € vuodessa. Tällöin sähköenergian kokonaiskustannus on vuodessa 104 € ja keskimäärin kuukaudessa 8,67 €. Päälle tulee sähkön siirron osuus paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä sekä sähköverot.
• Omakotitalossa 20 000 kWh:n vuosikulutuksella käytetyn sähköenergian hinnaksi tulee sopimus ABC:lla 800 €. Perusmaksun osuudeksi tulee tässäkin tapauksessa 48 € vuodessa. Tällöin sähköenergian kokonaiskustannus on vuodessa 848 € ja keskimäärin kuukaudessa 70,67 €. Lopullinen summa tulee tässäkin tapauksessa, kun sähkön siirron osuus paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä sekä sähköverot lisätään laskun loppusummaan.

Sähkösopimus XYZ:ssa sähköenergian maksaa 0,05 € / kWh, mutta perusmaksua ei ole ollenkaan.

• Kerrostaloyksiössä 1400 kWh:n vuosikulutuksella käytetyn sähköenergian hinnaksi tulee sopimus XYZ:llä 70 €. Perusmaksun osuudeksi puolestaan tulee 0 € vuodessa, sillä sitä ei ole. Tällöin sähköenergian kokonaiskustannus on vuodessa vain sähköenergian osuus, eli 70 € ja keskimäärin kuukaudessa 5,83 €. Päälle tulee tietenkin myös tässä sopimuksessa sähkön siirron osuus paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä sekä sähköverot.
• Omakotitalossa 20 000 kWh:n vuosikulutuksella käytetyn sähköenergian hinnaksi tulee sopimus XYZ:lla 1000 €. Perusmaksun osuudeksi tulee tässäkin tapauksessa 0 € vuodessa, koska sitä ei ole. Tällöin sähköenergian kokonaiskustannus ilman perusmaksua on vuodessa 1000 € ja keskimäärin kuukaudessa 83,33 €. Jälleen, lopullinen summa tulee, kun sähkön siirron osuus paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä sekä sähköverot lisätään laskun loppusummaan.

Esimerkkien avulla voidaan siis selkeästi havainnollistaa, että omakotitalon sähkönkulutuksella kilowattitunnin hinta totta tosiaan on merkittävin asia sähkölaskun muodostumisessa. Siinä missä kerrostaloyksiössä perusmaksuton sopimus tulee edullisimmaksi, omakotitalon sähkönkulutuksella perusmaksuton sopimus on 152 € kalliimpi vuodessa. Käytännössä se on lähes omakotitalon kahden kuukauden sähkölaskua vastaava summa! 

Siis jo yhden sentin hintaero per kilowattitunti on omakotitalon sähkönkulutuksessa merkittävä tekijä. Yhden sentin hintaero tekee omakotitalon sähkönkulutuksella vuositasolla eroa esimerkin tapauksessa 200 €, mikä on kuukausitasolla 16,67 €. 

Toki nykypäivänä hinnan lisäksi myös sähkön alkuperä on monelle tärkeä asia. Sähkön alkuperä vaikuttaa sähkön hintaan ja hinta yhdessä kulutuksen kanssa sähkölaskun loppusummaan. Tyypillisesti edullisinta sähköä on niin sanottu sekasähkö, joka muodostuu eri alkuperistä lähtöisin olevasta sähköstä. Ympäristöystävällinen vihreä sähkö on usein hieman kalliimpaa, mutta ympäristön kannalta erinomainen valinta.

Sähkösopimusta kilpailuttaessaan omakotitalon asukkaan ei tarvitse murehtia sähkön siirtosopimuksesta. Kun omakotitalon sähkösopimus on kilpailutettu ja sopimus sähköenergian myyjän kanssa tehty, ovat sähköasiat kaikin puolin kunnossa. Sähkön myyjä nimittäin hoitaa sähkön siirtosopimuksen tekemisen paikallisen sähköverkkoyhtiön kanssa. On siis mahdollista saada sähkösopimus heti voimaan.

Jokaisella alueella toimii vain yksi sähköverkkoyhtiö ja sähkön myyjän tulee ilmoittaa heille, että heidän tulee siirtää myyjän myymää sähköä omakotitaloon, johon sopimus on tehty. Sähköverkkoyhtiöiden rajat vaihtelevat ja siksi on mahdollista, että omakotitaloalueen naapureille sähköä siirtävät eri yhtiöt. Sähköverkkoyhtiötä voi Suomessa vaihtaa vain muuttamalla toisen sähköverkkiyhtiön alueelle.

Omakotitalon sähkönkulutus keskimäärin

Omakotitalossa sähkönkulutus ei pyykinpesussa tai muissa arkisissa asioissa yleensä poikkea muiden asumismuotojen sähkönkulutuksesta. Suurin erottava tekijä on yleensä lämmitys, etenkin jos omakotitalo on sähkölämmitteinen.  

Omakotitalon sähkönkulutukseen vaikuttavat tietenkin talon sekä perheen koko, talon ikä ja rakenne, sähkön kulutustottumukset sekä kodinkoneiden ja muiden sähkölaitteiden ikä ja kunto. Eroista huolimatta on olemassa arvioita, kuinka paljon sähköä omakotitalossa kuluu, sekä miten sähkönkulutus omakotitalossa jakaantuu. 

Avataan asiaa taas esimerkkien avulla. Seuraavaksi vertaillaan kahta omakotitaloa, jossa kummassakin asuu nelihenkinen perhe. Kummassakin esimerkin omakotitalossa on 120 neliötä, mutta toisessa lämmitysmuotona on kaukolämpö ja toisessa sähkölämmitys.

Kaukolämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus muodostuu keskimäärin seuraavasti

• Kylmälaitteet vievät noin 8 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Pyykinpesu ja muu pyykkihuolto vievät noin 8 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Kodin elektroniikka vie noin 11 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Ruoan valmistus sekä astianpesu vievät noin 9 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• LVI-laitteet vievät noin 20 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Saunan kiuas vie noin 14 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Valaistus vie noin 16 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Muu kulutus vie noin 10 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Mahdollinen auton lämmitys talvipakkasilla vie noin 4 % sähkön kokonaiskulutuksesta.

Esimerkin tapauksessa kyseessä on 120 neliöinen omakotitalo, jonka keskimääräinen vuosikulutus on 7300 kWh. Jos siis prosentit muutetaan 7300 kWh:n perusteella kilowattitunneiksi, on jakauma seuraavanlainen

• Kylmälaitteet vievät noin 600 kWh vuodessa.
• Pyykinpesu ja muu pyykkihuolto vievät myös noin 600 kWh vuodessa.
• Kodin elektroniikka vie noin 770 kWh vuodessa.
• Ruoan valmistus sekä astianpesu vievät noin 680 kWh vuodessa.
• LVI-laitteet vievät noin 1500 kWh vuodessa.
• Saunan kiuas vie noin 1000 kWh vuodessa.
• Valaistus vie noin 1150 kWh vuodessa.
• Muu kulutus vie noin 700 kWh vuodessa.
• Mahdollinen auton lämmitys talvipakkasilla vie noin 300 kWh vuodessa.

Mikäli käytetään artikkelin toisen esimerkin – sähkösopimus ABC:n – hinnoittelua, kustantaa sähköenergia vuodessa 340 €, mikä tekee kuukausitasolla 28,33 €. Esimerkissä sähköenergian hinta on 0,04 € / kWh ja perusmaksu 4 € / kk.

Sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus muodostuu keskimäärin seuraavasti

• Kylmälaitteet vievät noin 3 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Pyykinpesu ja muu pyykkihuolto vievät noin 3 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Kodin elektroniikka vie noin 4 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Ruoan valmistus sekä astianpesu vievät noin 3 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• LVI-laitteet vievät noin 3 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Sauna vie noin 5 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Lämmitys vie noin 49 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Käyttöveden lämmitys vie noin 18 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Valaistus vie noin 6 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Muu kulutus vie noin 4 % sähkön kokonaiskulutuksesta.
• Mahdollinen auton lämmitys talvipakkasilla vie noin 2 % sähkön kokonaiskulutuksesta.

Esimerkin tapauksessa kyseessä on 120 neliöinen omakotitalo, jonka keskimääräinen vuosikulutus on 19 700 kWh. Jos prosentit muutetaan taas 19 700 kWh:n perusteella kilowattitunneiksi, pysyy perusasioiden kulutus identtisenä, vaikka prosentit ovat erilaiset. Tämä johtuu siitä, että sähkölämmitys vie ison osan koko talon sähkön kulutuksesta.

• Kylmälaitteet vievät noin 600 kWh vuodessa.
• Pyykinpesu ja muu pyykkihuolto vievät myös noin 600 kWh vuodessa.
• Kodin elektroniikka vie noin 770 kWh vuodessa.
• Ruoan valmistus sekä astianpesu vievät noin 680 kWh vuodessa.
• LVI-laitteet vievät noin 600 kWh vuodessa.
• Saunan kiuas vie noin 1000 kWh vuodessa.
• Valaistus vie noin 1150 kWh vuodessa.
• Lämmitys vie noin 9600 kWh vuodessa
• Käyttöveden lämmitys vie noin 3600 kWh vuodessa.
• Muu kulutus vie noin 700 kWh vuodessa.
• Mahdollinen auton lämmitys talvipakkasilla vie noin 400 kWh vuodessa.

Mikäli tässäkin käytetään artikkelin toisen esimerkin – sähkösopimus ABC:n – hinnoittelua, tulee sähköenergian hinnaksi vuodessa 836 €, mikä tekee kuukausitasolla 69,67 €. Esimerkissä sähköenergian hinta oli siis 0,04 € / kWh ja perusmaksu 4 € / kk.

Lämmitysmuodon vaikutus omakotitalon sähkönkulutukseen

Lämmitysmuoto on merkittävin tekijä omakotitalon sähkönkulutuksessa. Muut arkiset asiat kuluttavat lähtökohtaisesti sähköä yhtä paljon talosta riippumatta, mutta lämmitykseen käytettävän sähkön määrä vaihtelee merkittävästi.

Eri lämmitysmuotoja on olemassa, sillä kaikki lämmitysmuodot eivät sovi kaikkialle. Eri lämmitysmuodot eroavat toisistaan käyttötarkoituksen, hankintahinnan, vuosikulutuksen sekä asennuksen että asennuskustannuksien suhteen. Tietyillä lämmitysmuodoilla omakotitalon sähkönkulutusta pystyy pienentämään. 

Kaikissa omakotitaloissa ei siis ole käytössä sähkölämmitys. On kuitenkin hyvä huomioida, että vaikka käytössä olisi jokin muu lämmitysmuoto, omakotitalossa kuluu silti keskimäärin enemmän sähköä kuin kerros- tai rivitaloasunnoissa. Sähkölämmitys on kuitenkin kiistaton sähkönsyöjien kuningas. Tyypillisesti sähkölämmitteisissä omakotitaloissa myös vesi lämmitetään varaajalla, joka toimii sähköllä.

Lämmityksen kuluttama sähkö ei ole suoranaisesti yhteydessä siihen, kuinka lämpimäksi omakotialon lämmittää. Vaikka omakotitalon sisälämpötilaa ei pitäisi korkeana, sähköä kuluu silti merkittävä osa verrattuna talon muuhun sähkönkulutukseen. Toki omakotitalon lämmittäminen Amazonin metsien tasolle näkyy sähkölaskulla. Vaikka sähkölämmitys ei ole edullisin lämmitysmuoto, järkevästi käytettynä se on kuitenkin ympäristöystävällinen sekä kustannustehokas ratkaisu.

Oli omakotitalon lämmitysmuoto mikä hyvänsä, lämpötilaa ei koskaan kannata nostaa korkeaksi, vaan pitää se neutraalina. Oleskelutiloissa hyvä lämpötila on piirun verran yli 20 astetta ja makuuhuoneissa piirun alle 20 kaksikymmentä astetta. 

Omakotitalon lämmitysmuotoja ovat:

• sähkölämmitys
• maalämpö
• kaukolämpö
• ilma-vesilämpöpumppulämmitys
• poistoilma-lämpöpumppu
• öljylämmitys

Osaa edellä mainituista lämmitysmuodoista käytetään yksinään ja toisia saatetaan käyttää yhdessä. Esimerkiksi sähkölämmityksen kaverina on omakotitalossa usein varaava takka. Tarkastellaan seuraavaksi hieman tarkemmin näitä lämmitysmuotoja, sekä niiden kuluttamaa sähkön määrää.

Sähkölämmitys – kuten jo aiemmin todettiin – on helppo ja ympäristöystävällinen valinta. 

Sähkölämmitysjärjestelmän asentaminen on edullista, eikä sähkölämmitys vaadi huoltoja. Varaavan takan lisäksi sähkölämmityksen tueksi sopii ilmalämpöpumppu. Ilmalämpöpumppu laskee sähkölämmityksen kustannuksia noin 20-50 %.

Puolestaan sähkölämmitys yksinään on lämmitysmuotona kallis, mikäli asukas ei ole kilpailuttanut itselleen sähkölämmitykseen sopivaa sähkösopimusta. Sähkölämmityksen hinta on noin 4000 € ja käyttökustannukset vuodessa noin 1700 €.

Sähkölämmitykseen verrattuna maalämpö on jopa 60-80 % edullisempaa. Maalämmön etu on myös se, että kesällä sitä voi käyttää myös viilennystarkoitukseen. Kuten sähkölämmityskin, myös maalämpö on ekologinen lämmitysvaihtoehto. Maalämmön miinuspuoli on se, että sitä ei ole mahdollista asentaa kaikkialle. 

Maalämmön hankintakustannukset ovat suuret, mutta sen käyttökustannukset ovat pienet. Maalämmön investointikustannukset ovat noin 15 000 € ja käyttökustannukset vuodessa noin 600 €.

Kaukolämmityksen hintaan vaikuttaa kodin sijainti. Kaukolämmön hinta vaihtelee reippaasti eri puolilla Suomea, joten kaukolämmön paikallinen hinta kannattaa selvittää ennen kuin lähtee kaukolämpö-kaupoille. Kaukolämpö on tehokas lämmitysratkaisu, joka takaa että kodissa riittäää lämpöä ja lämmintä vettä kaikille. 

Kaukolämpö ei vaadi kaverikseen toista lämmitysmuotoa, mutta viilennystarkoitukseen sen kaveriksi sopii ilmalämpöpumppu. Kaukolämmityksen investointikustannukset ovat noin 9000 € ja käyttökustannukset vuodessa noin 1200 €.

Ilma-vesilämpöpumppulämmitys on varsin mukiin menevä valinta lämmitysmuodoksi. Verrattaessa eri lämmitysmuotojen hankinta- ja käyttökustannuksia, ilma-vesilämpöpumppu on taloudellisesti itsensä nopeiten takaisin maksava lämmitysratkaisu. Ilma-vesilämpöpumppulämmitys nipistää omakotitalon sähkönkulutusta parhaimmillaan jopa 40-60 %.

Nimensä mukaisesti kyseinen järjestelmä vaatii vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän, joten se on edellytys järjestelmän toiminnalle. Järjestelmä on tehokas lämmittäjä, joka ei vaadi kaverikseen toista lämmitysmuotoa. Ilma-vesilämpöpumppulämmityksen investointikustannukset ovat noin 12000 € ja käyttökustannukset vuodessa noin 400 €.

Poistoilma-lämpöpumppu nimensä mukaisesti hoitaa sekä ilmanvaihdon että lämmittää omakotitalon. Poistoilma-lämpöpumppu voi omakotitalon koosta riippuen olla joko ainoa lämmön lähde tai slisälämmitysmuoto toisen lämmitysmuodon kyljessä. Poistoilma-lämpöpumppu toimii hyvin esimerkiksi varaavan takan kaverina. 

Poistoilma-lämpöpumppu kuluttaa sähköä jonkin verran, mutta huomattavasti sähkölämmitystä vähemmän. Poistoilma-lämpöpumpun investointikustannukset ovat noin 10000 € ja käyttökustannukset vuodessa noin 1000 €.

Öljylämmitys on hieman kaksipiippuinen valinta, sillä siinä käytetään öljyä, mikä on kallis fossiilinen polttoaine. Toisaalta sillä on kapasiteettia tuottaa omakotitalon tarpeisiin riittävästi lämpöä ja lämmintä vettä. Öljylämmitys sopii myöskin varaavan takan kaveriksi. Öljylämmityksen investointikustannukset ovat noin 8000 € ja käyttökustannukset vuodessa noin 1600 €.

Millainen sähkösopimus omakotitaloon?

Omakotitaloon sopii sähkösopimus, jossa kilowattitunnin hinta on edullinen. Omakotitaloon sopii sekä määräaikainen että toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus. Määräaikainen sähkösopimus on hyvä valinta etenkin silloin, kun sopimukseen on määritelty pitkälle ajalle edullinen hintataso.

Sähkösopimukset eroavat toisistaan hinnoittelun, voimassaolon sekä sopimusehtojen suhteen. Kuten jo aiemmin esimerkkien avulla todettiin, omakotitalossa tärkeintä on sähkösopimuksen mukainen edullinen kilowattitunnin hinta. Kilpailuttamalla jokaiseen omakotitaloon löytyy sopiva sähkösopimus. Esimerkiksi määräaikaisissa sähkösopimuksissa on usein saatavilla edullisia vaihtoehtoja, etenkin jos sopimuskausi on pitkä. 

Määräaikainen sähkösopimus tehdään nimensä mukaisesti määräajaksi sähkön myyjän sekä asiakkaan – eli omakotitaloasukkaan – välille. Tyypillisesti määräaikaisen sähkösopimuksen pituus on puoli vuotta, vuoden tai kaksi vuotta. 

Määräaikainen sähkösopimus perustuu siihen, että sekä myyjä että ostaja sitoutuvat sopimuksen mukaisiin hintoihin ja sopimusehtoihin määräajaksi. Näin ostava osapuoli voi saada itselleen hyvinkin edullisen sopimuksen, kun taas myyjä pitkäaikaisen varman asiakkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että vaikka sähkön markkinahinnat nousisivat, ei sähköyhtiö voi nostaa asiakkaan hintaa ennen määräajan päättymistä.

Toisaalta, sähkön markkinahintojen laskiessa sähkölasku ei myöskään halpene. Tämä siis tarkoittaa, että pahimmassa tapauksessa asiakas maksaa määräaikaisella sopimuksella reippaasti yli markkinahinnan kuluttamastaan sähköstä. Kuitenkin, määräaikaisella sopimuksella kenellekään ei ole epäselvää, minkä hintaista sähköä käytetään.

Määräaikainen sähkösopimus siis sitoo molempia osapuolia. Ostajan on sitouduttava sopimuksen mukaisiin maksuihin ja myyjän toimitettava sähköä ostajalla ilman taukoja. Määräaikaista sopimusta ei voi irtisanoa kesken sopimuskauden, paitsi silloin jos talosta muutetaan pois kesken sopimuskauden. Tämä ja muutkin ehdot selviävät sopimusehdoista. Ne kannattaa aina lukea läpi ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus tehdään nimensä mukaisesti sähkön myyjän ja ostajan välille toistaiseksi voimassa olevaksi. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen tekeminen on melko huoletonta, sillä asiakas ei ole sidottu sopimukseen määräajaksi, jos toistaalta löytyykin parempi sähkösopimus. Toistaiseksi voimassa olevaan sähkösopimukseen eritellään hinnat ja muut ehdot, mutta asiakas voi irtisanoa sopimuksen tyypillisesti kahden viikon irtisanomisajalla. 

Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen hinnat voivat muuttua, kunhan sähköyhtiö ilmoittaa muutoksesta asiakkaalle etukäteen. Hintojen vaihtelu on suoraan sidoksissa sähkön markkinahintoihin – jos markkinahinnat nousevat, perässä nousee myös kuluttajien ostaman sähkön kilowattitunnin hinta. Sähköyhtiön on annettava ilmoitus niin aikaisin, että halutessaan asiakas voi irtisanoa sopimuksen ennen uusien hintojen astumista voimaan.

Hinnan muutokset seuraavat asiakkaan sähkösopimukselle kuitenkn viiveellä, joten mitään pompottelua hinnat eivät joudu kokemaan. Sen sijaan nostot tehdään tyypillisesti maltillisesti ja harkiten, toisin kuin pörssisähkösopimuksessa.

Pörssisähkö puolestaan on etenkin omakotitalon asukkaille mielenkiintoinen vaihtoehto. Tutkimuksien mukaan pörssisähkö tulee aina edullisimmaksi vaihtoehdoksi pitkällä aikavälillä. Pörssisähkösopimus mahdollistaa sen, että asiakas voi ostaa itselleen pörssihintaista sähköä. 

Pörssisähkön hinnat vaihtelevat tunneittain, mikä mahdollistaa sen, että esimerkiksi omakotitaloa voidaan lämmittää pääsääntöisesti niinä tunteina, jolloin sähkön hinta on vuorokaudessa matalimmillaan.

Pörssisähköä myyvät useat sähköyhtiöt. Käytännössä pörssisähkösopimus eroaa muista sähkösopimuksista siten, että siinä ei ole määritelty sähkön hintaa etukäteen ja asiakas on sen hyväksynyt. Myyjä lisää kilowattitunnin hinnan päälle vain oman marginaalinsa, joka kattaa pörssisähkön myyntikustanukset. Lisäksi sopimukseen voi sisältyä perusmaksu. Tämä tarkoittaa, että sähkölasku syntyy käytännössä täysin sen mukaan minä tunteina omakotitalossa on sähköä käytetty.

Sekä toistaiseksi voimassa olevan sähkösopimuksen että pörssisähkösopimuksen voi yleensä irtisanoa kahden viikon irtisanomisajalla. Sähkösopimus ei siis katkea sillä sekunnilla kuin sen irtisanoo. Tämä johtuu siitä, että sähkön myyjän on saatettava tieto irtisanomisesta sähköverkkoyhtiölle, joka siirtää sähköä sopimuksen osoitteeseen. Tämä ei tapahdu silmänräpäyksessä sopimuksen irtisanomisen jälkeen.

Omakotitalossa omaan sähkölaskuunsa voi siis vaikuttaa sekä omilla kulutustottumuksillaan että sähkösopimuksella. Tunti- ja aikahinnoitellut sopimukset tulevat yleensä asiakkaalle kaikkein edullisimmiksi, joten ne ovat harkinnan arvoisia omakotitaloon. Huomioitavaa kuitenkin on, että pörssisähkön kohdalla hintoja pitää seurata päivittäin, jotta sopimuksesta on hyötyä. Jos sähköä käyttää päivän kalleimpaan aikaan, ei säästöjä synny.

Sähkön säästäminen omakotitalossa

Sähköä voi säästää ensisijaisesti omilla kulutustottumuksillaan. Yllättävän moni arkinen asia kuluttaa merkittävän määrän sähköä pitkällä aikavälillä. Toiseksi tärkein asia sähkön säästämisessä on sähkölaitteiden kunto. Vanhat sähkölaitteet kuluttavat huomattavasti enemmän sähköä kuin uudet.

Nykypäivänä monesta kodista löytyy runsaasti elektroniikkaa, sauna, läppäreitä, puhelimia, viinikaappeja sekä muita sähköä kuluttavia asioita. Sauna on ehkä ainoa yksittäinen elementti, jonka voidaan sanoa runsaalla käytöllä vievän paljon sähköä. Muut eivät ehkä päivätasolla kuluta niin valtavasti, mutta esimerkiksi lamppujen päällä pitämisellä turhaan saa kasvatettua omaa sähkönkulutustaan ja sen myötä sähkölaskuaan ihan tuntuvasti. 

Katsotaan muutamaa hyvin arkista esimerkkiä, sekä niiden sähkön kulutusta.

• Jääkaappi kuluttaa yhdessä vuorokaudessa 0,3-0,8 kWh sähköä.
• Kahvin keitto kahvinkeittimellä kuluttaa 0,10 kWh kerralta.
• Ruuanlaitto liedellä tai uunilla kuluttaa 1,5-2,0 kWh kerralta.
• Puhelimen lataus tyhjästä akusta täyteen akkuun kuluttaan 0,02 kWh kerralta.
• Astianpesukoneen käyttäminen kertaalleen kuluttaa 1,0-1,5 kWh.
• Pyykinpesukoneen käyttäminen kertaalleen 40°C kuluttaa 0,5-0,8 kWh.
• Kirkasvalolampun päällä pitäminen tunnin ajan kuluttaa 0,30 kWh.
• Telkkarin katselu reilun parin tunnin ajan kuluttaa 0,31-0,41 kWh.
• Saunassa käynti reilun tunnin ajan kuluttaa 8 kWh.
• Uuden sähköauton akun lataaminen tyhjästä täyteen akkuun kuluttaa 80 kWh.
• Omakotitalon sähkölämmitys kuluttaa noin 30 kWh vuorokaudessa.
• Valaistus kuluttaa vuorokaudessa 3,15 kWh.

Kun kulutus on selvillä, tarkastellaan kuinka paljon näiden asioiden tekeminen maksaa, mikäli sähkön kWh-hinta on 0,05 €.

• Jääkaappi kulutus yhdessä vuorokaudessa maksaa 0,015-0,04 €.
• Kahvin keitto kahvinkeittimellä maksaa 0,005 € kerralta.
• Ruuanlaitto liedellä tai uunilla maksaa 0,075-0,1 € kerralta.
• Puhelimen lataus tyhjästä akusta täyteen akkuun maksaa 0,001 € kerralta.
• Astianpesukoneen käyttäminen kertaalleen maksaa 0,05-0,075 €.
• Pyykinpesukoneen käyttäminen kertaalleen 40°C maksaa 0,025-0,04 €.
• Kirkasvalolampun päällä pitäminen tunnin ajan maksaa 0,015 €.
• Telkkarin katselu reilun parin tunnin ajan maksaa 0,016-0,021 kWh.
• Saunassa käynti reilun tunnin ajan maksaa 0,4 €.
• Uuden sähköauton akun lataaminen tyhjästä täyteen akkuun maksaa 4 €.
• Omakotitalon sähkölämmitys maksaa noin 1,5 € vuorokaudessa.
• Valaistus maksaa vuorokaudessa 0,16 €.

Edellä mainitut ovat siis sähköenergian hinnan osuus kulutuksesta. Lopullinen summa muodostuu, kun päälle lisätään vielä sähkön siirron sekä sähköverojen osuus. Karkeasti arvioituna jokainen osa – energia, siirto ja vero – muodostavat kolmanneksen sähkölaskun loppusummasta. Todellisen käyttökustannuksen siis saa, kun kertoo edellä mainitut summat kolmella. Sähkön siirron kilpailutus ei ole mahdollista.

Siltikin on helppo todeta, että kovin suurista summista ei esimerkiksi kahvin keittämisen tai puhelimen latauksen kohdalla ole kyse. Fakta kuitenkin on, että näiden käyttöjen kertaantuessa myös sähkön kulutus luonnollisesti kasvaa. 

Esimerkiksi aiemmin mainitut lamput kuluttavat normaalikäytössä vuorokaudessa verojen ja siirron kera inan alle 50 senttiä. Jos lamput palavat turhaan yötä päivää, tuplaantuu kulutus, mikä tekee vuodessa jopa yli 150 € ylimääräistä sähkölaskulle.

Positiivinen asia nykypäivänä on, että markkinoilla suurin osa uusista innovaatioista ovat energiatehokkaita laitteitta. Laitteen energiatehokkuus selviää laitteen energiamerkinnästä. Energiamerkinnän on tarkoitus auttaa kuluttajaa valitsemaan viisaasti, kertomalla merkityn laitteen energialuokan sen mukaan, kuinka paljon sähköä laite käyttää. 

Energiamerkinnät on jaoteltu luokkiin A-G välillä. Kukin kirjain kuvaa oman luokkansa sähkön kulutusta kyseisellä asteikolla. Kaikkein parhaiten energiaa hyödyntävät laitteet kuuluvat luokkaan A ja huonoiten energiaa hyödyntävät luokkaan G. 

Energiamerkintöjä valvotaan EU-tasolla, joten laitteiden on hyväksytysti läpäistävä niille tehtävät testit, jotta ne saavat energiamerkinnän. Valmistajat eivät siis voi itse määritellä mihin energialuokkaan heidän laitteensa kuuluvat ja näin yrittää parantaa laitteiden imagoa. Energialuokitukseen vaikuttavat myös kansallisen tason energiasuunnittelu sekä energiamerkintädirektiivit.

Määrätyissä kodinkoneissa energiamerkintä on nykyisin jopa pakollinen. Näitä kodinkoneita ovat muun muassa pyykin- ja astianpesukoneet, kylmälaitteet, kuivausrummut, lamput ja valaisimet, televisiot, uunit ja liesituulettimet, pölynimurit sekä huoneissa käytettävät ilmastointilaitteet.

Mikäli siis kotoa löytyy vanhoja sähkölaitteita, kannattaa ne päivittää uudempiin. Uudemmat korkean energialuokan laitteet kuluttavat niin paljon vähemmän sähköä, että uuden laitteen investointi maksaa itsensä pienempien sähkölaskujen kautta takaisin hyvinkin nopeasti. Lisäksi vanhat sähkölaitteet aiheuttavat tulipaloriskin etenkin puisissa omakotitaloissa.