Sähkölämmitys on suosittu tapa lämmittää kotia tai kesämökkiä. Sähkölämmitys mielletään yleensä kalliiksi lämmitysmuodoksi. Sähkölämmityksen kulut saa pysymään kohtuullisena suunnittelulla ja maalaisjärjellä.
Varmasti jokainen suomalainen tietää tunteen, kun ulkona on paljon pakkasta, tuulee niin että ikkunat helisee ja sisällä kotonankin alkaa tulla kylmä. Tällöin sisällä talossa tai asunnossa lämpötilaa aletaan yleensä nostamaan pattereilla tai säätämällä ilmastointia lämpimämmälle. Lämmitysjärjestelmiä on olemassa useita erilaisia. On esimerkiksi ilmalämpöpumppu, vesikiertoinen lämmitys, puulämmitys sekä sähkölämmitys.
Ilman ja kodin lämmittäminen ei kuitenkaan ole ilmaista. Lämmitysmuodon valinta vaikuttaa siihen, paljonko lämmitys maksaa. Sähkölämmitys mielletään usein hyvin kalliiksi lämmitysmuodoksi. Sähkösopimuksen kilpailutus sekä suunnitelma kodin lämmittämisestä auttaa pitämään sähkölämmityksen kulut aisoissa. Toisaalta, mikäli sähkölämmitys keskitalvella hohkaa täysillä ympäri vuorokauden, voi sähkölaskun loppusumman saada kipuamaan pilviin. Edullinen sähkösopimus on hyvä tapa säästää kuluja sähkölämmityksessä.
Tässä artikkelissa pureudutaan tarkemmin sähkölämmitykseen ja sen kustannuksiin. Vertailun vuoksim tarkastellaan myös hieman, miten muut lämmitysmuodot eroavat sähkölämmityksestä.
Sähkölämmityksellä on kaksi muotoa – suora ja varavaa sähkölämmitys. Suorassa sähkölämmityksessä lämmitys tapahtuu huonekohtaisesti. Tällöin lämpimän käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan erillinen monen sadan litran käyttövesivaraaja. Yleensä käyttövesivaraajan vesi lämmitetään edullisen yösähkön aikana. Varaavassa sähkölämmityksessä lämpöä puolestaan sidotaan yöllä esimerkiksi lattian alla olevaan betoniin tai lämminvesivaraajaan.
Yleinen käsitys on, että lämmitysmuodon vaihto on suuri investointi. Toki vaihtoja saa tehtyä suurellakin budjetilla, mutta aina näin ei kuitenkaan ole. Usein vaihdettaessa ekologisempaan lämmitysmuotoon pienentyy omakotitalon sähkönkulutus niin paljon, että lämmityskulujen säästöt maksavat investoinnin takaisin. Kulujen tasaamiseksi ei aina tarvitse edes asentaa täysin uutta järjestelmää, vaan säästöjä saadaan jo hommaamalla lisälämmitysratkaisu.
Sähkölämmitys on erittäin helppo yhdistää muiden lämmitysmuotojen kanssa. Yleensä fiksuimmat lämmitysmuodot ovat sähkön ja öljyn taikka sähkön ja puun yhdistelmät. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kylmillä ilmoilla varaavaa takkaa voidaan lämmittää päivittäin tuomaan lämpöä taloon niin, ettei sähkölämmityksen tarvitse hehkua punaisena tehden kaiken työn. Yhdistelmillä lämmityksen kustannukset myös saadaan pysymään kurissa.
On kuitenkin hyvä huomioida, että sähköllä lämpeävää lattialämmitystä ei suositella kaukolämmön kaveriksi.
Sähkölämmityksen hinnan muodostuminen
Sähkölämmitys on kustannustehokas lämmönlähde, jossa on hyvä hyötysuhde. Sähkölämmityksen asentaminen ei vaadi kallista investointia alkuun. Sähkölämmityksen sähkönkulutukseen jokainen voi itse vaikuttaa.
Kärjistetysti voidaan kuitenkin sanoa, että kaikkein hintavimmat lämmitysmuodot ovat sähkö- sekä öljylämmitys. Edullisimpia puolestaan ovat maalämpöpumppu- sekä ilma-vesilämpöpumppulämmitykset. Kuitenkin, ei ole väliä mitä lämmitysmuotoa käyttää, järki on pidettävä päässä, jotta kustannukset pysyvät aisoissa.
Lämmityskustannukset luonnollisesti kasvavat Suomessa talvella. Jos kohdalle sattuu leuto talvi, lämmityskustannukset luultavasti ovat matalammat kuin todella kylmänä talvena. Lämmityskustannusten hallitsemisessa merkittävässä asemassa on myös asukkaiden asenne. Mikäli asukkaat haluavat, että kotona niin lämmin, että siellä tarkenee t-paidassa ja shortseissa vuoden kylmimpään aikaan, sähköä kuluu lämmitykseen enemmän.
Mikäli asukkaat ovat puolestaan valmiit kaivamaan villasukat ja neuleen päälle, kun viluttaa, tulee säästöä pitkässä juoksussa. Sähkölasku ei hyppää pilviin, jos joskus nostaa lämmitystä korkeammalle. Jos lämpötilaa pitää kuitenkin sisällä korkealla koko ajan, vaikuttaa se tietenkin käytetyn sähkön määrään sekä sitä myötä sähkölaskuun. Sähkön kilpailutus lienee kuitenkin se järkevin vaihtoehto. Halusit sitten halvan sähkösopimuksen Helsinkiin tai tavoitteena on löytää edullinen sähkösopimus Tampereelle, niin se löytyy sivun ylälaidan sähkölämmitys laskurilla.
Kesällä lämmityskustannuksia ei juuri tule. Suomen kesä on kuitenkin sen verran lämmin – vaikka olisikin huono kesä – etteivät talot vaadi kuin ehkä satunnaista pientä lämmitystä. Tämä voi tulla ajankohtaiseksi jos useamman viikon on esimerkiksi satanut vettä ja lämpötila ollut matalalla.
Oleskelutiloissa riittävä lämpötilä on 20-21 astetta ja makuuhuoneissa hieman matalampi 18-20 astetta.
Omakotitalossa sähkölämmityksen hintaan vaikuttaa aina se, millainen lämmitettävä kohde on. Merkittäviä tekijöitä ovat muun muassa kohteen ikä, rakennusmateriaalit, rakenteiden tiiviys, kohteen koko sekä asukasmäärä. Lisäksi merkittävä tekijä on se, onko kohteessa olemassa jokin lisälämmitysjärjestelmä sekä se, mitä vuodenaikaa eletään. Tästä johtuen ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta siihen, paljonko omakotitalo vie sähköä lämmityksessä.
On kuitenkin olemassa suuntaa antavia keskiarvollisia lukuja siitä, mitä omakotitalossa sähkölämmityksen osuus sähkölaskusta voi olla.
- 1990-luvun omakotitalossa, jossa asuu nelihenkinen perhe ja neliöitä löytyy noin 150
- 9000 kwh / vuosi
- 750 kwh / kuukausi
- 60 kwh / m2 / vuosi
- 25 kwh / m2 / kuukausi
- 2000-luvun omakotitalossa, jossa asuu nelihenkinen perhe ja neliöitä löytyy noin 150
- 9350 kwh / vuosi
- 780 kwh / kuukausi
- 63 kwh / m2 / vuosi
- 26 kwh / m2 / kuukausi
- 1950-luvun omakotitalossa, jossa asuu kaksihenkinen perhe ja neliöitä löytyy noin 120
- 9900 kwh / vuosi
- 825 kwh / kuukausi
- 82,5 kwh / m2 / vuosi
- 27,5 kwh / m2 / kuukausi
- 1970-luvun omakotitalossa, jossa asuu kaksihenkinen perhe ja neliöitä löytyy noin 120
- 10 900 kwh / vuosi
- 909 kwh / kuukausi
- 91 kwh / m2 / vuosi
- 31 kwh / m2 / kuukausi
Arviot ovat vuosikulutuksia, eikä jokainen kuukausi ole kulutukseltaan identtinen. Kesällä sähkölämmityksen osuus on tietenkin pienempi ja talvella suurempi. Jotta lasku ei tuntuisi talvella niin suurelta, kannattaa säästöön laittaa jo kesäkuukausina rahaa talven sähkölaskuja varten. Helppo tapa on esimerkiksi jakaa edeltävän vuoden sähkölaskujen kokonaissumma 12 kuukaudella ja säästää saatu summa myös lämpiminä kuukausina.
Sähkölämmitys laskuri
Neliökulutuksen saa helposti jakamalla käytetyn sähkön määrän joko vuosi- tai kuukausitasolla talon neliöillä. Omaa sähkönkulutustaan voi tutkia omista aiemmista sähkölaskuistaan, jolloin laskelmat aiemmin toteutuneesta saa helposti selville. Se auttaa myös sähkön kilpailuttamisessa, kun tietää mitä todellinen kulutus on. Kulutusta voi laskea myös HelppoHinnan sähkölämmityslaskurin avulla sivun ylälaidassa. Sähkölämmityksen laskuri auttaa valitsemaan sopivan sähkösopimuksen lämmitystarpeisiin.
Rivitalon sähkönkulutus on yleensä maltillista. Kuitenkin, mikäli asunnossa on sähkölämmitys, se on yleensä suurin sähkönkuluttaja. Rivitalossa asuminen on lämmityskustannuksiltaan kuitenkin paljon edullisempaa kuin omakotitalossa asuminen, mutta kalliimpaa kuin kerrostalossa asuminen.
Kerrostalossa asuessa sähkön kulutus lämmitykseen on niin minimaalista, että sähkösopimusta ei kannata kilpailuttaa sähkölämmityksen kärki edellä. Kerrostalossa lähes poikkeuksetta suurin osa laskusta muodostuu perusmaksuista sekä sähkön siirrosta. Kerrostaloasukkaan kannattaakin kilpailutusta tehdessään kiinnittää huomiota laskurin antamien vaihtoehtojen perusmaksuihin. Halvin kerrostalon sähkösopimus kannattaa siis kilpailuttaa.
Kerrostalossa sähköä pitää käyttää todella, todella paljon, jotta energian osuus nousisi merkittäväksi osaksi kulutusta. Kerrostaloasunnot ovat usein yksiöitä ja kaksioita, joten näissä asukkaat voivat olla huoletta sähkölämmityksen osuudesta. Yllättävä sähkösyöppö voi kuitenkin olla kylpyhuoneen lattialämmitys. Siksi sitä ei kannata pitää ympäri vuorokauden täysillä.
Koska kerrostaloa lämmitetään koko kiinteistönä taloyhtiön toimesta, ei yksittäisen asukkaan sähkölaskulla tehdä muuta, kuin säädetä oman asunnon lämpötilaa korkeammaksi tai matalammaksi jos lämpimässä ympäristössä. Taloyhtiön sähkölasku katetaan yhtiövastikkeilla. Näin ollen asukas kyllä maksaa sähköstä, mutta hänen henkilökohtaiseen sähkölaskuunsa lämmityskustannukset eivät vaikuta.
Vuokra-asunnoissa yleensä vuokralainen tekee oman sähkösopimuksen. Sähkö maksaa asukkaalle kuitenkin yhtä paljon, oli hän asunnon omistaja tai vuokralainen. Muuttaessaan vuokralle omakotitaloon tai puutaloon, kannattaa vuokranantajalta selvittää mitä kaikkia lämmitysmuotoja talossa tai asunnossa on.
Parhaan sähkösopimuksen sähkölämmityskulujen hallintaan saa kilpailuttamalla nykyisen sopimukseksensa. Sähköenergian markkinat ovat hyvin kilpailtua aluetta ja tästä johtuen sähköenergian hinta vaihtelee melko paljon. Sähkölämmityslaskuri on oiva tapa löytää itselleen edullisin sähkösopimus.
Mitä etuja sähkölämmityksessä on?
Sähkölämmityksen etu on se, että se on käytännössä saatavilla kaikkialle. Sähkölämmityksellä ei ole suuria vaatimuksia sille, mihin se voidaa asentaa. Sähkölämmitys myös reagoi muuttuviin säätiloihin nopeasti.
Sähkölämmitys on muihin lämmitysmuotoihin verrattuna luotettava, sillä sähkölämmityksessä ei ole juurikaan kuluvia tai huoltoa vaativia osia. Sähkölämmitysjärjestelmä ei myöskään jäädy, mistä syystä se sopii erinomaisesti esimerkiksi kesämökin lämmitysjärjestelmäksi. Sähkölämmitys on myös turvallinen vaihtoehto ympäristölle.
Sähkölämmitteisissä taloissa on helppoa saada aikaiseksi energian säästötoimia. Alkuun on kuitenkin hyvä tarkistaa, että termostaatit ja lämmittimet on päivitetty nykyaikaan. Vanhat laitteet voivat olla varsinaisia energiasyöppöjä, joten tällä vältetään ylimääräisen energian kuluminen.
Toisekseen, kotona ei aina tarvitse olla superlämmin, vaan kodin lämpötilaa voidaan säädellä sen mukaan ollaanko siellä vai eikö olla. Ei ole järkeä maksaa kovasta lämmityksestä silloin, kun riittäisi pienempikin lämpötila. Sähkölämmityksen ohjauksella sähköenergian tehokkaampi käyttö voidaan ohjata edulliseen vuorokaudenaikaan, mikä yleensä on yö.
Sähkölämmitys on monikäyttöinen lämmitysmuoto. Siinä missä esimerkiksi lämpöpumput pumppaavat lämpöä vain yhtä tiettyä ennalta määrättyä reittiä, sähkölämmitys voidaan jakaa monella eri tavalla. Lämmönjakotapoja sähkölämmityksessä ovat muun muassa katto-, ikkuna-, lattia- ja patterilämmitykset.
Sähkölämmityksen energiatehokkuus
Sähkölämmitys on oikein käytettynä energiatehokas lämmitysratkaisu. Mikäli sähkölämmitystä käyttää kovilla talvipakkasilla ainoana lämmitysmuotona ilman suunnitelmaa, sähkölaskun loppusumma on hyvin todennäköisesti korkea.
Talon asukkaat ovat avainasemassa siinä, kuinka kalliiksi sähkölämmitys muodostuu. Mikäli sähkölämmitys hohkaa täysillä talossa, jossa tiivisteet eivät täysin pidä, on energiatehokkuus kaukana lämmitysmeodista. Kuitenkin suunnittelemalla minä vuorokauden aikoina sähkölämmitystä ensisijaisesti käytetään ja säätämällä sekä sähkölämmitystä että huonelämpötiloja, voivat säästöt niin energiassa kuin hinnassakin olla 30-40 % luokkaa.
Tehokkuus on avainsana, kun pohditaan sähkölämmitystä. Tehokkaasti käytettynä sähkölämmitys on oiva vaihtoehto lämmitykselle. Sähkölämmityksen energiatehokkuutteen vaikuttavat myös muut asiat, kuin itse sähkön hinta. Sähköä vievät monet asiat ja loppujen lopuksi sähkölaskun loppusumma on näiden tekijöiden yhteissumma. Sähkönkulutukseen vaikuttavat muun muassa talon koko ja kunto, lämmitysjärjestelmän ikä, automatiikka sekä ohjausjärjestelmä, ilmanvaihto sekä lämmityksen lämpötila ja veden kulutus.
Miten lämmitysmuodot eroavat toisistaan?
Eri lämmitysmuodot eroavat toisistaan usein käyttötavan, investointihinnan, vuosikulutuksen sekä asennuksen suhteen. Kaikki lämmitysmuodot eivät sovi kaikkialle, joten siksi on olemassa erilaisia lämmitysmuotoja.
Sähkölämmityksessä hyvää on se, että sen asentaminen ei vaadi kalliita investointeja eikä huoltoja. Huonoa puolestaan on se, että sähkön hinta on ollut nousussa, minkä lisäksi joskus yhtiöt tuottavat sähköä ympäristöä rasittaen. Sähkölämmityksen kylkeen sopiva lisälämmitysratkaisu on esimerkiksi ilmalämpöpumppu tai varaava takka. Nämä alentavat kokonaislämmityskustannuksia vaihdellen 20-50 %.
HelppoHinnan sivuilta löytyy sähkölämmityslaskuri, jonka avulla jokainen voi kilpailuttaa itselleen parhaan sähkösopimuksen sähkölämmitykseen – niin taloudellisesta kuin ekologisesta kulmasta katsottuna.
Kaukolämmitys on fiksu vaihtoehto, mikäli koti sijaitsee sellaisella alueella, missä lämmön hinta on järkevä. Kaukolämmön hinnan vaihtelu voi olla suurta, joten siihen kannattaa kiinnittää huomiota ennen sopimuksen tekemistä. Kaukolämmöllä kodissa riittää satavarmasti lämpöä ja lämmintä vettä kaikille.
Huonoa puolestaan on se, että koska kodin sijainti määrittää hinnan, ovat talon asukkaat sidottuja hinnan vaihteluihin. Lisäksi kaukolämpöä tuotetaan usein ainakin osittain fossiilisilla polttoaineilla, mikä puolestaan rasittaa maapalloa. Kaukolämmitys ei välttämättä vaadi kaverikseen lisälämmitysratkaisua, etenkään jos alueen lämpöhinta on maltillinen. Ilmalämpöpumppu hankitaan kaukolämpöisiin koteihin usein viilentämään kesän helteillä.
Maalämpö on sähkölämmitykseen verrattuna parhaimmillaan jopa 60-80 % edullisempaa. Maalämpöjärjestelmää on mahdollista kesän kuumudessa käyttää myös viilennystarkoitukseen. Lisäksi maalämpö on ekologinen lämmitysvaihtoehto. Maalämpöä ei ole kuitenkaan mahdollista asentaa kaikkialle ja poraustöineen päivineen maalämmön asentaminen on kallis investointi. Koska maalämmöstä löytyy sekä lämmittävä että viilentävä ominaisuus, maalämmön kaveriksi harvoin tarvitsee lisälämmitysratkaisuja.
Öljylämmityksen hyviä puolia ovat sen kyky tuottaa kaikille riittävästi lämpöä ja lämmintä vettä – kunhan tankissa on öljyä. Öljy on kuitenkin raaka-aineena kallista sekä epäekologista. Öljylämmitys muun muassa aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä todella paljon. Öljylämmityksen kaveriksi lämmityshaasteisiin valikoituu usein joko ilmalämpöpumppu tai varaava takka.
Ilma-vesilämpöpumppulämmitys on ekologinen valinta lämmitysmuodoksi, minkä lisäksi sillä on verrattain paras tuotto suhteessa panostukseen. Ilma-vesilämpöpumppulämmitys säästää kustannuksissa parhaimmillaan jopa 40-60 % verrattuna öljy- tai sähkölämmitykseen. Se sopii myös sellaisiin kohteisiin, joissa maalämpöä ei voida hyödyntää.
Huomioitavaa kuitenkin on, että kyseinen järjestelmä vaatii vesikiertoisen lämmitysjärjestelmän. Ilma-vesilämpöpumppulämmitys ei yleensä tarvitse toista lämmitysmuotoa tuekseen, mutta kesähelteiden viilennykseen tavallinen ilmalämpöpumppu voi olla hyvä ratkaisu.
Poistoilma-lämpöpumppu on myös ekologinen valinta kodin lämmittämiseen, sillä se hoitaa samalla sekä lämmityksen että ilmanvaihdon. Poistoilma-lämpöpumppu voi olla joko lämmön päälähde tai sitten lisälämmitysmuoto toiselle lämmitysmuodolle. Mikäli se on kaverina toiselle lämmitysmuodolle, yleensä tämä kaveri on tavallinen ilmalämpöpumppu tai varaava takka. Poistoilma-lämpöpumpun huono puoli on se, että sen käyttökustannukset voivat nousta, jollei ole varmuutta paljonko lämmitys kuluttaa sähköä.
Seuraavaksi tehdään pieni lämmityskustannusten vertailu. Koska lämmityskustannukset nousevat selkeään rooliin omakotitalossa, vertailukohteena on omakotitalo. Vertailussa on käytetty nelihenkisen perheen alle kymmenen vuotta vanhaa, noin 120 neliön omakotitaloa. Vertailussa ei ole huomioitu erillisiä lämmönjakojärjestelmiä. Niiden mahdollinen kustannus tulee vertailuhintojen päälle.
Sähkölämmitys- investointikustannukset 4000 €
- lämmityskustannukset vuositasolla 1700 €
- Kaukolämpö
- investointikustannukset 9000 €
- lämmityskustannukset vuositasolla 1200 €
- Maalämpö
- investointikustannukset 15 000 €
- lämmityskustannukset vuositasolla 600 €
- Öljylämmitys
- investointikustannukset 8000 €
- lämmityskustannukset vuositasolla 1600 €
- Ilma-vesilämpöpumppulämmitys
- investointikustannukset 12 000 €
- lämmityskustannukset vuositasolla 700 €
- Poistoilma-lämpöpumppulämmitys
- investointikustannukset 10 000 €
- lämmityskustannukset vuositasolla 1000 €
Pörssisähkö sähkölämmitykseen
Pörssisähkö on sähköä, mitä voi ostaa sähköpörssistä. Sähköpörssissä hinnat vaihtuvat koko ajan. Ostamalla pörssisähköä voi säästää sähkölämmityskustannuksissa. Pörssisähkön hinnan määrittelee SPOT-hinta, joka muuttuu joka tunti.
Pörssisähkö on käsite, joka on noussut suomalaisten tietoisuuteen viime vuosien aikana. Pörssisähkö ei ole vielä kaikille tuttu, mutta se mahdollistaa esimerkiksi omakotitaloissa, missä sähkön kulutus on suurta, säästämään pitkän pennin sähkölaskussa.
Fakta on, että sähkösopimus määrittää sen, millaiseksi sähkölaskun loppusumma tulee. Kun sähköä käyttää paljon, jo pienillä yksikkösäästöillä voi vuositasolla tulla suuria säästöjä. Tällä hetkellä tutkimukset osoittavat, että edullisin tapa ostaa sähköä, on tehdä pörssisähkösopimus ja ostaa sitten pörssistä sähköä. Määräaikainen sähkösopimus on hyvä valinta jos haluat, että sen hinta ei muutu sopimuskauden aikana.
Pörssisähköön liittyy kuitenkin aina tietynlainen riski verrattuna kiinteähintaisiin määräaikaisiin sopimuksiin, mitkä ovat kuulemma suomalaisten eniten tekemiä sähkösopimuksia. Riski tulee siitä, että sähkön hinta voi pörssissä yhtäkkiä pompata ylöspäin. Sähkösopimus luottotiedottomalle onnistuu myös vakuusmaksun avulla, joten pelkillä puilla ei tarvitse maksuhäiriön kanssa värjötellä.
Kun hinnoittelu perustuu tunneittain vaihtuvaan SPOT-hintaan, asiakkailla on kuitenkin hyvä mahdollisuus säästää. Sähköä ei tarvitse ostaa kalleimpaan vuorokauden aikaan, vaan sitä voi ostaa juuri niinä tunteina, kun se on halvinta. Toki tämä vaatii panostusta myös itse ostajalta.
Kun mietitään pörssisähköä ja sähkölämmitystä, voidaan päästä suurien säästöjen piiriin. Mikäli kyseessä on esimerkiksi varaava sähkölämmitys, asukas voi aiempien päivien edullisimpien tuntien mukaan asettaa sähkölämmityksen käynnistymään niinä tunteina. Näin lämpöä varautuu järjestelmän varaajaan mahdollisimman edullisesti, mutta lämpöä riittää myös päivän sähköllisesti kalleimpina tunteina.
Suurin hyöty siis saadaan, kun lämmittämistä suunnitellaan etukäteen ja ajastetaan. Yhtä lämmin kotona kuitenkin on, lämmitetään sitä kalleimpaan tai halvimpaan vuorokauden aikaan.
