Muuttaminen on ihanaa ja samalla kovin stressaavaa aikaa. On paljon juoksevia asioita, jotka pitäisi muistaa hoitaa niin vanhan kuin uudenkin asunnon suuntaan. Tähän artikkeliin on kerätty muuttajalle kattava muistilista, jonka avulla muutto sujuu helpommin!
Oli kyseessä sitten muutto uuteen vasta valmistuneeseen kotiin, ensimmäiseen omaan asuntoon, opiskelija-asuntoon tai uudelle paikkakunnalle, muuttoon liittyy aina liuta käytännön asioita, jotka pitää hoitaa. Jotta muutto sujuu mahdollisimman sujuvasti, valmistelut kannattaa aloittaa hyvissä ajoin ja muuttajan muistilista auttaa siinä.
Järkevällä suunnittelulla muuton saa sujumaan kivuttomasti. Tärkeää on pakata tavarat fiksusti sekä suunnitella muuton logistiikka. Vanhaan asuntoon esimerkiksi sohva on saatettu saada kannettua kokonaisena, mutta uuteen asuntoon mentäessä se ei mahdukaan sisälle purkamatta sitä ensin osiin. Tällaisiin asioihin kannattaa kiinnittää huomiota muuttoa suunnitellessa ja listata asioita omalle muuttajan muistilistalleen.
Muuttamiseen liittyy monia liikkuvia osia, joista kaikkiin ei voi itse vaikuttaa. Esimerkiksi uuteen vasta valmistuneeseen kerrostaloon muutettaessa avaimet saatetaan luovuttaa kaikille samana päivänä. Tällöin taloon saattaa muuttaa kymmeniä kotitalouksia samaan aikaan, joka luonnollisesti hidastaa omaa muuttoa, kun hissiin on jono ja lisäksi oma muuttoauto ei mahdu talon oven eteen. Muuttajan muistilistalle kannattaa kirjata tällaiset muuttujat ylös.
Oli kyseessä muutto vuokra-asuntoon tai omistusasuntoon, samat asiat vaikuttavat muuttoon. Toki vuokra-asunnoissa jotkin asiat saattavat olla vuokranantajan jo hoitamia, mutta on vuokralaisen vastuulla varmistaa, että kaikki on hänen suuntaansa hoidossa. Myöhemmissä esimerkeissä pureudutaan tarkemmin mitä nämä asiat voivat muuttajan muistilistalla olla.
Viralliset asiat muuton yhteydessä
Muuttoon liittyy aina varsinaisen muuton lisäksi hallinnollisia asioita, joiden hoitaminen on asukkaan vastuulla. Hallinnollisiksi asioiksi luokitellaan sopimusasiat, muuttoilmoitukset sekä muut sellaiset asiat, joiden hoitamiseen liittyy kodin ulkopuolisia tahoja.
1. Vanhan asunnon sopimuksien irtisanominen
Vuokralaisen tulee irtisanoa vanha asuntonsa ajoissa, jotta hän ei jää kahden asunnon loukkoon. Vuokrasopimuksissa on tyypillisesti yhden kalenterikuukauden irtisanomisaika. Sopimus voi myös olla tehty määräajaksi, jolloin asukkaan vuokrasopimus päättyy kun määräaika päättyy.
Yleinen käytäntö on, että asunnossa on ensin vuoden määräaika, jonka jälkeen sopimus jatkuu toistaiseksi voimassa olevaksi. Tällöin asukkaalle tulee sopimussakkoa, mikäli hän irtisanoo vuokrasopimuksensa ennen vuoden määräaikaa. Sopimussakon suuruus vaihtelee, mutta usein sakon suuruudeksi on määritelty 1,24 x yhden kuukauden vuokra.
Mikäli kyseessä on kuitenkin täysin määräaikainen vuokrasopimus, päättyy sopimus määräajan umpeutuessa. Mikäli asukas on epävarma omasta tilanteestaan, käy asia ilmi vuokrasopimuksesta. Sopimuksen pituus tulisi olla vuokrasopimuksessa esillä hyvin selvästi.
Kalenterikuukauden mittainen irtisanomisaika tarkoittaa, että irtisanomisaika on vähintään yhden kalenterikuukauden mittainen, eli kuukauden ensimmäisen ja viimeisen päivän välinen osuus. Käytännössä siis jos sopimuksen haluaa päättyvän joulukuun loppuun, tulee sopimus irtisanoa viimeistään marraskuun viimeisenä päivänä.
Kuukauden irtisanomisaika eroaa kalenterikuukauden mittaisesta irtisanomisajasta niin, että silloin jos vuokrasopimuksen irtisanoo vaikka kuukauden 3. päivä, päättyy se seuraavan kuukauden 3. päivä. Tämä on kuitenkin yleisesti ottaen harvinaista, jos sopimuksen voi päättää kesken kuukauden.
Vuokrasopimuksen irtisanominen tulee aina hoitaa kirjallisesti. Toki asian voi ilmoittaa vuokranantajalle ensin suullisesti, mutta omien oikeuksien takia on hyvä pitää huoli, että irtisanominen vahvistetaan sähköpostitse tai muulla vuokranantajan osoittamalla kirjallisella tavalla. Asunnon irtisanominen pitäisi olla muuttajan muistilistalla ensimmäisenä.
Mikäli kyseessä on ulosmuutto omistusasunnosta, edellä mainittua irtisanomismenettelyä ei tietenkään tule hoidettavaksi. Tällöin asunto joko myydään tai laitetaan vuokralle – henkilön omien suunnitelmien ja talouden mukaan.
Kun kyseessä on muutto pois vuokra-asunnosta, on erityisen tärkeää palauttaa kaikki saadut avaimet vuokranantajalle. Mikäli avaimia on hukkunut, johtaa se tyypillisesti lukkojen uudelleen sarjoitukseen. Jos kyseessä on kerrostalo, uudelleensarjoitus voi tulla hyvinkin kalliiksi, sillä silloin myös ulko-oven ja muiden asuntojen lukot pitää sarjoittaa uudelleen.
Mikäli kyseessä on muutto omistusasuntoon, mieti oletko varma että olet saanut tai saat kaikki asuntoon tehdyt avaimet itsellesi. Mikäli vanha omistaja ei pysty tätä todistamaan, ei ole hullumpi ajatus pohtia lukkojen vaihtamista.
Vuokrasopimuksissa on poikkeuksetta kirjattu kuinka monta avainta asukas on saanut ja seuraamukset, mikäli kaikkia avaimia ei palauteta. Omalle muuttajan muistilistalle kannattaakin kirjata ylös kenelle kaikille on vara-avaimen antanut, jotta muistaa ne kaikilta pyytää takaisin.
Lisäksi vuokrasopimuksissa on usein tarkasti määritelty millainen loppusiivous asuntoon tulee tehdä. Mikäli loppusiivousta ei ole tehty kunnolla, vuokranantajalla on oikeus veloittaa pois muuttaneelta asukkaalta siivousyrityksen tekemä loppusiivous kaikkine kuluineen.
Kummassakin tapauksessa vanhasta asunnosta tulee irtisanoa muut sinne tehdyt sopimukset. Näitä ovat muun muassa sähkösopimus, kotivakuutukset ja mahdollinen jätehuolto omakotitalossa. Käytännössä kaikki sopimukset, jotka kotitalouteen on tehty ja mitkä liittyvät juuri siihen asuntoon. Tämän tulisi olla muuttajan muistilistalla ensimmäisten tehtävien joukossa.
Sopimuksien irtisanomista ei kannata jättää viimeiseen hetkeen, sillä sopimuksissa on usein irtisanomisaika. Käytännössä sopimukset olisi hyvä irtisanoa silloin, kun tietää tarkan päivämäärän jona asunnosta muuttaa pois. Yhtiöille voi jo etukäteen ilmoittaa ulosmuuttopäivän, jolloin he saavat laitettua sopimukset päättymään kyseiseen päivään.
Mikäli sopimuksien irtisanomisen jättää viimeiseen päivään, voi vastassa olla ikäviä yllätyksiä. Esimerkiksi sähkösopimuksissa irtisanomisaika voi olla kaksi viikkoa, mikä tarkoittaa että henkilö on velvollinen maksamaan sähkösopimuksen ehtojen mukaiset maksut, vaikka ei asunnossa enää asuisi.
2. Ilmoita muutosta taloyhtiölle
Muutettaessa pois kerros- tai rivitalosta, omasta ulosmuutosta tulee ilmoittaa joko huoltoyhtiölle tai isännöitsijälle taloyhtiön käytäntöjen mukaan. Yleensä ilmoituksen voi tehdä joko verkossa tai sähköpostitse.
Kun taloyhtiölle tulee tieto asukkaan ulosmuutosta, hoitavat he vaadittavat toimenpiteet ulosmuuton jälkeisenä päivänä. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa vesimittarin lukeminen sekä sukunimen poistaminen ulko-ovesta sekä ilmoitustaululta.
Mikäli asukkaalla on ollut taloyhtiöstä autopaikka ja saunavuoro, myös ne kuittaantuvat pois ulosmuuttoilmoituksen myötä. Toki näistä on hyvä mainita vielä erikseen ilmoitusta tehdessä ja varmistaa, että ne varmasti poistetaan asunnon alta ulosmuuttopäivänä.
Lisäksi jos asukas on kuulunut omassa taloyhtiössään hallitukseen tai asukastoimikuntaan, välittyy tieto myös näille tahoille ulosmuuttoilmoituksen myötä. Kun asukas ei enää talossa asu, ei hän luonnollisesti ole enää vastuussa taloyhtiön asioista.
Ainoa poikkeus on sellaisessa tilanteessa, jossa asukas laittaa asunnon vuokralle. Tällöin hän edelleen omistaa asunnon ja hänellä on oikeus kuulua taloyhtiön hallitukseen tai asukastoimikuntaan.
Mikäli myös uusi koti on taloyhtiössä, tulee sinnekin ilmoittaa muutosta. Tällöin ulko-oveen saa oman nimen ja pystyy varamaan mahdolliset saunavuorot. Lisäksi autopaikkaa voi tiedustella taloyhtiöltä, mikäli se ei ole erikseen vuokrattava tai ostettava. Ilmoitus uuteen taloyhtiöön tulisi tehdä viikon kuluessa muutosta, joten muuttajan muistilistalta tämä kohtaa tulisi yliviivata mieluiten heti muuttopäivänä.
On hyvä huomioida, että taloyhtiöissä joissa taloyhtiö vuokraa autopaikkoja on usein käytössä jonotusmalli, jolloin autopaikka ei automaattisesti siirry asunnon uudelle asukkaalle, vaan sen saa jonossa ensimmäisenä oleva. Taloyhtiöltä saa myös mahdollisesti tarvittavan asukaspysäköintitunnuksen.
Jos tarkoitus on remontoida uutta kotia, tästä tulee keskustella isännöitsijän kanssa sekä vielä ilmoittaa suunnitelmista isännöitsijälle kirjallisesti. Tämä johtuu siitä, että kaikkia suunnitelmia ei välttämättä ole luvallista toteuttaa. Esimerkiksi saunan rakentaminen asuntoon voi olla kiellettyä, vaikka tilaa olisikin.
3. Tee muuttoilmoitus Postiin, maistraattiin, työpaikalle sekä tarvittaessa Kelaan
Suomessa Digi- ja väestötietorekisterikeskus on taho, joka ilmoittaa viranomaisille asukkaan uuden osoitteen. Posti puolestaan hoitaa postien lajittelun uudelleen, mikäli asukkaalle on lähetetty postia vanhaan osoitteeseen. Kela tarvitsee tiedon mahdollisia tukia varten ja työpaikka mahdollista palkallista muuttovapaata varten.
Nykyisin maistraatti ja väestörekisterikeskus eivät ole erillisiä tahoja Suomessa, vaan ne ovat yhdistyneet Digi- ja väestötietovirastoksi. Sen kautta henkilön osoitetiedot toimitetaan muun muassa Kelaan ja verotoimistoon. Oikean osoitteen tärkeys korostuu etenkin silloin, jos asiakas on oikeutettu esimerkiksi Kelan asumistukeen.
Muuttoilmoitus on hyvä tehdä mahdollisimman pian, kun tietää oman muuttopäivänsä. Digi- ja väestötietorekisterikeskukselle ilmoitus tulee tehdä viimeistään viikon kuluessa muutosta, mutta sen voi tehdä jo kuukautta ennen muuttoa. Tärkeää on ilmoittaa muuttopäivän oikein. Näin muutos astuu voimaan tuona päivänä, ei ilmoituspäivänä. Ilmoituksen voi helposti tehdä verkossa Digi- ja väestötietorekisterikeskuksen kotisivuilla.
Muuttoilmoituksen tekeminen ei ole valintakysymys, vaan se tulee tehdä aina, kun muuttaa pysyvästi kodista toiseen. Muuttajan muistilistalla tämän tulisi olla listan yläpäässä. Tilapäinen muuttoilmoitus puolestaan tulee tehdä, kun asuu toisessa osoitteessa yli kolme kuukautta. Digi- ja väestötietorekisterikeskus välittää uudet osoitetiedot automaattisesti Suomen viranomaisille, Kelaan, ajoneuvo- ja ajokorttirekisteriin, verohallintoon, seurakuntaan sekä puolustusvoimille.
Mikäli henkilö on oikeutettu Kelan etuuksiin, tulee Kelalle kuitenkin vielä erikseen ilmoittaa muutosta. Kela saa toki tiedon osoitteen muuttumisesta Digi- ja väestötietorekisterikeskukselta, mutta siihen tietojen saanti loppuukin. Etenkin jos kyseessä on asumistuki, tulee Kelalle ilmoittaa hyvinkin nopeasti muutosta, jotta Kela voi laskea uuteen asuntoon myönnettävän asumistuen määrän.
Muuttaminen voi kuitenkin vaikuttaa myös muihin Kelan etuuksiin. Esimerkiksi edullisemmat asumiskustannukset voivat vaikuttaa kokonaisuudessaan myönnettäviin tukiin. Myös paikkakunnan vaihto saattaa vaikuttaa näihin. Kelalta kannattaa aina tapauskohtaisesti selvittää muuton vaikutuksen omiin tukiin.
Myös monet pankit, vakuutusyhtiöt ja järjestöt saavat uudet osoitetiedot Digi- ja väestötietorekisterikeskukselta. Heidän kotisivuiltaan myös näkee paikat, joihin osoitemuutos heidän kauttaan päivitetään. On kuitenkin hyvä muistaa, että jokainen on itse vastuussa siitä, että esimerkiksi laskut päätyvät muuton jälkeen oikeaan osoitteeseen ja tulevat maksetuiksi ajoissa. Siksi on hyvä miettiä, onko olemassa tahoja, jonne uusi osoite pitää itse erikseen ilmoittaa.
Mikäli mahdollista, vanhan kodin uuden asukkaan kanssa kannattaa sopia mahdollisesti väärin toimitettujen postien käsittelystä. Eli siis mikäli omia posteja vielä päätyykin uuteen asuntoon, uusi asukas voi palauttaa ne postille uuden osoitteen kera. Vastavuoroisesti tämä on reilua tehdä myös oman uuden kodin mahdollisen entisen asukkaan kanssa.
Uusi osoite tulee ilmoittaa myös työnantajalle. Suomessa useisiin työehtosopimuksiin on lisätty palkallinen muuttopäivä per muutto. Tämä kannattaa kuitenkin selvittää omalta työnantajalta, sillä kaikissa työpaikoissa palkallista muuttovapaata ei ole mahdollista saada.
4. Kilpailuta kaikki mahdolliset uudet sopimukset
Vanhan asunnon sopimukset, kuten sähkösopimus ja laajakaista eivät automaattisesti siirry uuteen asuntoon. Muuton yhteydessä tällaiset sopimukset kannattaa aina kilpailuttaa, sillä sama sopimus mikä vanhassa asunnossa oli, ei välttämättä ole paras vaihtoehto uuteen asuntoon.
Uusista sopimuksista etenkin sähkösopimus, nettisopimus ja kotivakuutuksien sopimukset kannattaa muuton yhteydessä kilpailuttaa. Vaikka vanhassa kodissa nämä sopimukset olisivat olleet määräaikaisia, ne pystyy yleensä irtisanomaan ulosmuuton yhteydessä. Ota myös selville, että onko sinulla määräaikainen sähkösopimus vai toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus.
Kilpailutus tarkoittaa, että asukas joko pyytää eri yhtiöiltä tarjouksia haluamistaan palveluista tai käyttää esimerkiksi HelppoHinnan laskureita palvelun kilpailuttamisessa. Ideana on verrata eri yhtiöiden tarjoamia sopimuksia hintoineen ja sopimusehtoineen parhaan sopimuksen löytämiseksi. Vaikkei kilpailutuksia olisi koskaan ennen tehnyt, tällä kertaa se kannattaa kirjata ylös omaan muuttajan muistilistaan.
Muuttaessaan vuokra-asuntoon, vuokranantaja on saattanut sisällyttää sähkön vuokrasopimukseen ja näin ollen vuokran hintaan. Tämän tulee käydä ilmi vuokrasopimuksesta. Mikäli asiasta on pieninkään epäilys, kannattaa asia varmistaa vuokranantajalta. Jokaisen kotiin tarvitaan sähkösopimus, jotta sähköt saa päälle. Jos sopimusta ei ole, solmi itse sähkösopimus kerrostaloon.
Toinen asia kerros- tai rivitaloon muuttaessa, mikä kannattaa huomioida on mahdollinen taloyhtiönetti. Nykyisin etenkin suuremmissa kaupungeissa monissa taloyhtiöissä on asennettuna taloyhtiönetti. Käytännössä se tarkoittaa, että taloyhtiöön ja näin ollen kaikkiin asuntoihin on vedetty jonkin operaattorin kiinteä laajakaista, joka on asukkaille huomattavasti erillistä nettiliittymää halvempi. Laajakaistaa tarjoavat usein puhelinoperaattorit, kuten Elisa, Telia ja DNA.
Usein yhtiövastike sisältää edullisimman nettivaihtoehdon ja asukas voi vaihtaa nopeampaan laajakaistaan jopa vain 5 € kuukausihinnalla. Mikäli ei ole varma sisältyykö asuntoon taloyhtiönetti, kannattaa asia varmistaa isännöitsijältä. Isännöitsijä osaa myös sanoa minkä operaattorin mahdollinen taloyhtiönetti on. Asukkaan tulee itse olla yhteydessä operaattoriin, jotta hän saa netin käyttöönsä.
Omakotitaloihin ei luonnollisesti ole saatavilla taloyhtiönettiä. Mikäli kyseessä ei ole talo, jonka itse on rakennuttanut, kannattaa selvittää onko taloon vedetty jonkin operaattorin kiinteä laajakaista. Mikäli laajakaistasopimusta yrittää tehdä taloon, johon sitä ei ole saatavilla, operaattori kyllä ilmoittaa asiasta sopimuksen tekovaiheessa. Näin ollen laskua siitä ei voi tulla, jos laajakaistaa ei ole saatavila.
On hyvä huomioida, että kiinteään laajakaistaan saa sopimuksen vain siltä operaattorilta, joka kiinteän laajakaistan on rakentanut. Mikäli omakotitalossa ei ole kiinteää laajakaistaa, sinne voi kuitenkin hankkia mobiililaajakaistan. Kiinteän laajakaistan rakentaminen on melko iso investointi, joten jos sellaisen mielii omakotitaloon rakentaa, kannattaa investointi tehdä yhdessä naapuritalojen kanssa.
Pidä huoli, että muistat hankkia uuteen kotiin kotivakuutuksen. On tärkeää, että sopimus on voimassa muuttopäivänä sekä vanhassa että uudessa kodissa. Yleensä kotivakuutus kattaa muuttopäivänä sekä vanhan että uuden asunnon, mutta tämä kannattaa varmistaa vakuutusyhtiöltä. Muuton yhteydessä voi sattua ja tapahtua, joten on hyvä tietää vakuutuksen olevan voimassa, mikäli esimerkiksi kallis telkkari tipahtaa käsistä muuton tohinoissa.
Omakotitaloon muuttaessa edellä mainittujen lisäksi on tehtävä sopimukset ainakin vedestä ja jätehuollosta. Lisäksi jos talossa on esimerkiksi kaukolämpö lämmitysmuotona, kannataa talon edellisen omistajan kanssa keskustella mahdollisesta sopimuksen siirrosta. Vaikka lämmitysmuoto olisi jokin muu kuten sähkölämmitys, kannataa siihen liittyvät sopimusasiat hoitaa joka tapauksessa kuntoon ennen muuttoa.
Kuten vanhan asunnon sopimuksien irtisanomista ei kannata jättää viimeiseen hetkeen, ei kannata myöskään uuden asunnon sopimuksien tekemistä. On järkevää ja suotavaa tehdä sopimukset heti, kun tietää muuttopäivän. Tällöin muuttopäivänä ei tule ylimääräistä stressiä tai kuluja unohtuneista sopimuksista.
Esimerkiksi useat sähköyhtiöt kyllä tarjoavat sähkösopimuksia, jotka saa voimaan heti, mutta jos muutto osuu viikonlopulle, heti voi tarkoittaa jopa kolmea vuorokautta. Tämä ei tietenkään ole mukava tilanne, jos uudessa kodissa joutuu odottamaan useamman päivän ennen kuin valot saa päälle. Arkena sähkösopimuksen saa onneksi voimaan jopa vain muutaman tunnin odottelulla, mutta sopimuksen käsittelyn nopeuttamisesta sähköyhtiöt perivät yleensä kympin parin käsittelymaksun.
5. Muista lapset
Muuton yhteydessä lapset saattavat siirtyä uuteen päiväkotiin tai kouluun. Jotta lapset voivat näihin siirtyä, tulee asiasta ilmoittaa uusille päiväkodeille sekä kouluille. Myös vanhoihin päiväkoteihin ja kouluihin tulee ilmoittaa lasten siirtymisestä muualle.
Ensimmäinen arkipäivä muuton jälkeen, kun vanhemmat lähtevät töihin ja lapset kouluun tai päiväkotiin. Sitten tajuntaan iskee, että lapsia ei ole ilmoitettu kumpaankaan! Tämä skenaario ei toivottavasti ole kenenkään kohdalla todellinen, mutta mahdollinen se on. Asia kannattaa kuitenkin kirjata ylös muuttajan muistilistalle, ettei skenaario käy toteen.
Mikäli muutto uuteen kotiin tapahtuu saman kaupungin sisällä, on mahdollista että lapset voivat jatkaa samassa koulussa tai päiväkodissa. Tämä kannattaa kuitenkin selvittää tapauskohtaisesti. Jos lapset ovat vanhempia ja osaavat kulkea kouluun pidemmänkin matkan esimerkiksi julkisella liikenteellä, koulun vaihto tuskin on pakollista.
Nykyisin useat päiväkodit ovat yksityisiä ja heitä eivät sido samanlaiset mahdolliset tiukat linjaukset sijaintien suhteen kuin mitä kunnallisia päiväkoteja. On hyvä huomioida, että kunnallisilla päiväkodeilla on velvollisuus järjestää päivähoito lapselle tietyin ehdoin vanhempien töiden mukaan. Yksityisillä päiväkodeilla tällaista käytäntöä ei kuitenkaan ole, vaan heillä tilaa ei ole, jos ryhmä on jo täynnä.
Päiväkotien kohdalla onkin tärkeää hyvissä ajoin alkaa selvittämään miten päiväkodin vaihto onnistuu. Käytännön asioiden lisäksi lapsen kanssa on hyvä jutella muutosta ja siitä, että lapsi tulee menemään uuteen päiväkotiin. Muutos voi olla lapselle aluksi epämieluinen, mutta hyvällä pohjatyöllä muutos on helpompi sekä lapselle että vanhemmalle. Vaikka lapsi ei pääsisi vanhempien ykkösvaihtoehtoon päiväkodeista, ei sitä kannata kertoa lapselle.
Käytännön asiat muuton yhteydessä
Hallinnollisten asioiden lisäksi muuttoon liittyy tietenkin käytännön asioita. Käytännön asioita ovat muun muassa muuttoauton ja muuttoavun hankinta, pakkausmateriaalien hankinta sekä pakkaaminen.
1. Suunnittele muuttopäivä
Kun tavarat on pakattu, pitää ne saada siirrettyä vanhasta kodista uuteen kotiin. Tämä voi tuntua päivänselvältä, mutta todellisuus voi joskus iskeä päin kasvoja. Huonekalujen siirtämiseen tarvitaan iso auto ja painavien laatikoiden ja huonekalujen kantamiseen useampi ihminen. Muuttajan muistilistalle kannattaa siis hyvissä ajoin pohtia, kenet saa auttamaan muutossa.
Siksi on suotavaa jo hyvissä ajoin ennen muuttopäivää pohtia millainen aikataulu muuttopäivänä on, paljonko kannettavaa tavaraa on ja millainen auto muuttoa varten tarvitaan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että jos aikataulu on tiukka, kannattaa hommata isoin mahdollinen auto, jotta vanhan ja uuden asunnon välillä ei tarvitse ajella montaa kertaa. Lisäksi jos oma talous antaa myöden, muuttofirman palkkaaminen voi olla hyvä idea.
Muuttofirmoja löytyy Suomesta useita ja niiden hinnat ovat usein hyvin kohtuulliset. Muuttofirmalta saa parhaillaan muuttolaatikot ja muut pakkausmateriaalit, muuttomiehet sekä muuttoauton. Pelkkä auton vuokraaminen maksaa poikkeuksetta yli sata euroa, joten tutkiessa muuttofirmojen hintoja, joihin sisältyy sekä muuttoapu että auto, tämä kannattaa pitää mielessä.
Muuttofirmoihin kannattaa olla yhteydessä ajoissa. Heillä on yleensä kiireistä etenkin viikonloppuisin ja kuun vaihteissa, joten nopeat syövät hitaat siinä pelissä. Muuttofirmat kannattaa myös kilpailuttaa, sillä heidän tarjoomastaan löytyy erilaisia paketteja ja tuntihintoja.
Toki jos omasta lähipiiristä löytyy pakettiauto sekä kantoapuja, voi muuton saada hoidettua hyvinkin edullisesti. On aina kohteliasta sekä itselleen stressivapaampaa selvittää mahdollisen kantoavun käytettävyys jo hyvissä ajoin etukäteen. Päivää ennen muuttoa jos lähtee kyselemään, voi olla melko lirissä jos kantoapulaisilla ei olekaan kalenterissa tyhjää. Apureita kannataa olla ennemmin liian monta kuin liian vähän.
2. Pakkaa tavarat huolellisesti ja järkevästi
Tavaroiden pakkaaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. On järkevää aloittaa pakkaaminen sellaisista asioista, joita ei joka päivä tarvitse. Tällöin pakkaamaan ehtii hyvin jo työ- tai koulupäivien jälkeen, eikä kaikki pakkaaminen jää viimeiselle päivälle. Lisäksi on mukavaa, kun muuttajan muistilistalta saa vedettyä yli tehtäviä!
Muuttolaatikoita saa ostettua joistakin kaupoista. Lisäksi joistakin ruokakaupoista voi saada heidän käyttämiään pahvilaatikoita ilmaiseksi. Myös kavereilta ja sukulaisilta kannattaa kysellä muuttolaatikoiden perään. Muuttolaatikoita saa myös vuokrattua muuttofirmoilta muutaman sentin päivähinnoilla. Muuttofirmojen laatikot ovat siitä hyviä, että ne on valmistettu kestävästä materiaalista ja valmistettu niin, että ne saa helposti pinottua päällekkäin.
Tarvittava muuttolaatikoiden määrä riippuu tietenkin tavaran määrästä. Keskimäärin voidaan kuitenkin sanoa, että yksiön ja kaksion tavaroille riittää 20-50 muuttolaatikkoa. Kolmion ja sitä suurempien asuntojen tavaroille puolestaan kannataa varata 40-80 muuttolaatikkoa.
Pakatessa tavaroita, särkyvät esineet kuten astiat kannattaa kääriä vanhoihin sanomalehtiin tai kuplamuoviin. Pakatessa kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen miten pakkaa. Painavimmat esineet kannattaa laittaa laatikon pohjalle ja päälle hieman kevyempiä esineitä. Mikäli koko laatikon laittaa täyteen painavia esineitä, harva jaksaa sitä enää nostaa. Muuttaminen käy sujuvammin kun laatikoita jaksaa nostaa myös yksin.
Mitä tulee vaatteisiin, lakanoihin ja pyyhkeisiin, ne voi pakata huoletta vaikka jätesäkkeihin. Säkeissä ne vievät vähemmän tilaa kuin laatikoissa. Kun nämä laittaa jätesäkkeihin viikattuna, ne pysyvät siisteinä kunhan säkkejä ei turhaan heittele muuton yhteydessä.
Mikäli asunnosta löytyy piano tai muita vastaavia esineitä, joiden kuljetus vaatii erityisiä toimenpiteitä, tulee tämä huomioida erikseen. Esimerkiksi pianon kuljetus ei ole täysin yksinkertainen homma, joten ainakin sen siirtoa varten on suositeltavaa palkata ammattilaiset asialle.
Pyörävarasto on paikka, mihin pyörä unohtuu helposti etenkin, jos muuttoa tehdään talvella. Itselleen kannattaa laittaa vaikka puhelimeen muistutus, joka hälyttää muuttopäivänä pyörän hakemisesta varastosta.
3. Hankkiudu eroon turhista tavaroista
Pakkaaminen on hyvä hetki karsia turhia tavaroita. Monella varastoon, vintille tai kellariin voi päätyä tavaroita, joille ei loppujen lopuksi ole paljoa käyttöä. Nykypäivänä kirpputorit ovat suosittuja paikkoja päästä eroon ylimääräisistä tavaroista. Nykyisin ei ole välttämätöntä edes hankkia kirpputoripöytää, sillä etenkin suuremmissa kaupungeissa Facebookin paikalliset kirpputorisivut ja Tori ovat suosittuja paikkoja myydä itselleen tarpeetonta tavaraa.
Mikäli kaapeista löytyy huonokuntoisempaa turhaa tavaraa, ne kannattaa viedä suoraan kierrätykseen. Mikäli taas kirpputorilla myyminen ei houkuttele, ehjiä ja hyväkuntoisia vaatteita ja kodin tavaroita voi lahjoittaa hyväntekeväisyyteen, josta ne lahjoitetaan eteenpäin niitä oikeasti tarvitseville.
4. Tarkasta sekä uusi että vanha asunto
Muutti sitten vuokra- tai omistusasuntoon, kannattaa uusi asunto silmämääräisesti tarkistaa ennen kuin sinne vie omia tavaroitaan. Tarkistettavia asioita ovat muun muassa mahdolliset vesivuodot, kodinkoneiden toimivuus, palovaroittimet sekä mahdolliset vauriot pinnoissa tai lattiassa.
Mikäli silmiin osuu epäkohtia tai jotain muuta outoa, vuokralaisen kannattaa välittömästi ottaa kuvat ja ilmoittaa vuokranantajalle. Epäkohtia voi olla puutteellisesti hoidettu loppusiivous tai muut sellaiset jäljet asunnossa, joista voi kokea joutuvansa itse myöhemmin korvaamaan jotain vuokranantajalle. Paras tilanne on, kun vuokrasopimuksen liitteenä on listattuna kaikki sellaiset kohdat asunnosta, jotka ovat selkeästi tulleet muusta kuin luonnollisen kuluman seurauksena.
Oma vanha asunto puolestaan tulee siivota siihen kuntoon, mihin itse haluaisi muuttaessa tulla. Tämä on kohteliasta myös omistusasunnosta luopuessa, vaikka siinä ei olekaan korvausvelvollinen puutteellisesta siivouksesta.
Muuttajan muistilista – 10 kultaista sääntöä
- Irtisano kaikki vanhaan asuntoon liittyvät sopimukset.
- Ilmoita muutosta Digi- ja väestötietorekisterikeskukselle, Postille, työnantajalle sekä Kelalle, jos saat tukia.
- Ilmoita muutosta sekä vanhaan että uuteen taloyhtiöön.
- Kilpailuta sähkösopimus, kotivakuutus sekä nettisopimus!
- Muista ilmoittaa lapset uuteen kouluun ja / tai päiväkotiin.
- Suunnittele muuttopäivän logistiikka ja hanki kantoapua.
- Pakkaa tavarat järkevästi ja hyödynnä muuttolaatikot tehokkaasti – muista suojata särkyvät esineet kunnolla.
- Hankkiudu eroon turhasta roinasta.
- Tarkista sekä uuden että vanhan asunnon kunto muuttopäivänä.
- Nauti uudesta kodistasi!
