Opiskelijat asuvat tyypillisesti opiskelijakaupunkien opiskelija-asunnoissa tai kerrostaloissa. Siksi tässä artikkelissa käsitellään pitkälti sähkösopimuksia, jotka sopivat etenkin tällaisiin pienempiin asuntoihin. Artikkelissa käsitellään kuitenkin kokonaisvaltaisesti asioita, joita opiskelijan kannattaa ottaa huomioon sähkösopimusta tehdessään. Lisäksi kerrotaan vinkkejä kuinka sähkölasku pidetään kurissa.
Mikä on opiskelijan sähkösopimus?
Opiskelijan sähkösopimus on sopimus, joka tuo sähköt kotiin. Yleensä se on myös halvin sähkösopimus. Ilman sähkösopimusta sähköyhtiöt eivät toimita sähköenergiaa eivätkä siirrä sähköä johtoja pitkin kotiin. Sähkösopimus tehdään opiskelijan ja sähköyhtiön välille. Jokaiseen kotiin tarvitaan oma sähkösopimus.
Opiskelijan sähkösopimus on sähkösopimus siinä missä muutkin. Toisin sanoen myös muut kuin opiskelijat tarvitsevat sähkösopimuksen kotiinsa. Tässä asiaa käsitellään kuitenkin opiskelijan näkökulmasta. Ensisijaisesti sähkösopimus kertoo kuka on sähkön ostaja – eli tässä tapauksessa opiskelija – ja kuka myyjä sekä mihin hintaan opiskelija sähköä ostaa.
Lisäksi sopimuksesta tulee käydä ilmi kuinka kauan sopimus on voimassa, eli onko kyseessä määräaikainen sähkösopimus vai toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus. Opiskelijan sähkösopimukseen liittyvät aina myös sopimusehdot, jotka tuovat ilmi mitä velvollisuuksia sekä opiskelijalla sähkön ostajana että myyjällä sopimuksen voimassaoloaikana on.
Tyypillisesti opiskelijan näkökulmasta merkittäviä sopimusehtoja ovat sopimuksen pituus sekä hintaan liittyvät ehdot. Siksi etenkin määräaikaisten sopimusten kohdalla ehdot kannattaa itse lukea läpi. On olemassa esimerkiksi sellaisia sähkösopimuksia, joiden hinta nousee ensimmäisen kolmen kuukauden jälkeen ja se on ikävä yllätys opiskelijan budjetille. Etenkin, jos opiskelija luuli saaneensa itselleen pitkäksi määräajaksi todella edullisen sopimuksen.
Kun itselle sopiva sähkösopimus on löytynyt, ei se vaadi opiskelijalta muuta kuin laskujen maksamisen ajallaan sekä sitoutumisen sopimuksessa määritettyyn sopimuskauteen. Sopimusehtoja aletaan tyypillisesti käydä läpi vasta tilanteissa, joissa sähköyhtiön kanssa on ajauduttu erimielisyyteen. Näitä tilanteita tulee eteen kuitenkin vain harvoin – etenkin kun opiskelija-asunnoissa sähkön kulutus ja näin ollen myös laskut ovat pieniä.
Siinä missä opiskelijan on täytettävä velvollisuutensa sähkölaskujen ja määräaikojen suhteen, myös sähköyhtiön on täytettävä omat velvollisuutensa. Heidän velvollisuutensa on toimittaa asiakkaalle sähköä ja pitäytyä sovitussa hinnassa, vaikka sähkömarkkinoilla hinnat nousisivat. Toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa sähköyhtiöt saavat toki nostaa hintoja, mutta siitä on ilmoitettava opiskelijalle niin hyvissä ajoin, että halutessaan opiskelija ehtii irtisanoa sopimuksen ennen uusien hintojen astumista voimaan.
Suomessa sähkösopimuksen tekeminen on turvallista. Kun tarjontaa on paljon ja kilpailu eri sähköyhtiöiden välillä kovaa, voi ensikertalaisella mennä pää pyörälle sähkösopimuksien viidakossa. Suomessa sähköä saavat myydä vain viranomaisen hyväksymät tahot, joten huijarifirmoja ei näillä markkinoilla pyöri. Viranomaisena sähköasioissa toimii Suomessa Energiavirasto. Näin ollen esimerkiksi ensimmäiseen asuntoon muuttava opiskelija on sähkösopimuksien kanssa turvallisilla vesillä!
Millainen sähkösopimus sopii opiskelijalle?
Sähköyhtiöt eivät tarjoa tiettyjä sähkösopimuksia vain opiskelijoille. Sähköyhtiöt kuitenkin huomioivat opiskelijat ja osaavat suositella heidän elämäntilanteeseensa sopivia sähkösopimuksia. Jotkut sähköyhtiöt kuitenkin tarjoavat opiskelija-alennuksia tiettyihin sähkösopimuksiinsa.
Tyypillisesti opiskelija-asunto on yksiö tai kaksio, jossa kulutus on todennäköisesti suhteellisen pientä sähkölaitteiden määrästä huolimatta. Tällöin muutamien senttien erot kilowattituntien hinnoissa eivät lähtökohtaisesti tuota selvää muutosta sähkölaskun loppusummaan. Kuukausi- tai perusmaksut puolestaan voivat pienen kulutuksen kohteissa nousta merkittävään rooliin sähkölaskun suuruudessa.
Pitkällä aikavälillä pieneen kerrostaloasuntoon edullisimmaksi vaihtoehdoksi tulee usein toistaiseksi voimassa oleva markkinahintoja mukaileva kerrostalon sähkösopimus. Tällaisissa sopimuksissa kilowattitunnin hinta määräytyy sähköpörssin hintojen mukaan joka kuukausi.
Koska kerrostaloasunnoissa sähkön kulutus on yleensä pientä, kilowattitunnin hinnan vaihtelut kuukausien välillä eivät huomattavasti vaikuta sähkölaskun loppusummaan. Sähkön hintojen vaihtelu ei pienen kulutuksen kodeissa aiheuta taloudellista riskiä, vaikka talvisin sähkön pörssihinnat usein ovat korkeammat. Puolestaan kesäisin sähkölasku voi pörssihinnoilla jäädä hyvinkin pieneksi. Pienen kulutuksen kodeissa erot ovat muutaman euron luokkaa.
Mikäli sähkön hinnanvaihtelu tuntuu epämiellyttävältä, vaihtoehtona on myös määräaikainen sähkösopimus. Määräaikaisissa sopimuksissa on kiinteä kilowattitunnin hinta sekä perusmaksu, jotka eivät muutu sopimuskauden aikana.
Yhteenvetona voidaan todeta, että paras sähkösopimus opiskelijalle on omaan kulutukseen ja asumismuotoon sopiva sekä edullinen. Usein koulun varmistuminen tarkoittaa kiirettä ja silloin on saatava sähkösopimus heti
Paljonko opiskelija-asunnossa kuluu sähköä?
Opiskelija-asunnoissa sähköä kuluu tyypillisesti verrattain vähän. Vaikka opiskelija-asunnosta löytyisi kaikki uusin elektroniikka, ruokaa tehtäisiin useasti ja sauna lämmitettäisiin kerran viikossa, ei sähkölasku useinkaan nouse kovin korkeaksi. Omaa sähkönkulutusta kannattaa kuitenkin yksittäisten elementtien sijaan tarkastella vuositasolla, sillä joka kuukausi kulutus ei ole identtistä.
Opiskelijat asuvat tyypillisesti melko pienissä kaupunkiasunnoissa. Pienissä kaupunkiasunnoissa asukkaan henkilökohtainen sähkölasku harvemmin nousee kovin korkeaksi. Harva kuitenkaan tietää, kuinka paljon on pieni sähkönkulutus. Seuraavaksi käydään läpi kuinka paljon eri asunnoissa tyypillisesti sähköä kuluu ja miten kulutus kodissa jakaantuu.
Kodin sähkön kulutukseen niin opiskelijan kodissa kuin muissakin kodeissa vaikuttaa tietenkin asukkaan sähkön käyttötottumukset. Mikäli esimerkiksi valot palavat yötä päivää, nostaa se sähkön kulutusta. Puolestaan hyvin energiatietoisen opiskelijan kodissa sähkön kulutus voi olla hyvinkin pientä. Näin ollen ei ole olemassa absoluuttista totuutta siitä, paljonko tietyn kokoisessa kodissa sähköä kuluu. Suuntaa antavia lukuja on kuitenkin olemassa.
Sähkön kulutukseen vaikuttavat kulutustottumuksien lisäksi muutamat muutkin asiat, kuten
- asumismuoto – kerrostaloa, rivitalo vai omakotitalo
- kodin koko
- kodin lämmitysmuoto
- asukkaiden määrä
- kodinkoneiden ikä ja kunto.
Kerrostaloasunnoissa lämmitys ei ole suuri yksittäinen tekijä sähkölaskulla. Toista on sähkölämmitteisissä omakoti- ja rivitaloissa, joissa lämmitys voi olla suurin sähkösyöppö koko vuoden ajan. Kerrostaloasunnoissa puolestaan kylpyhuoneen lattialämmitys voi paljastua varsinaiseksi sähkösyöpöksi.
Sähköä kuitenkin kuluu aivan kaikkiin laitteisiin, joiden töpseli on seinässä. Näitä ovat esimerkiksi valaistus, kylmälaitteet, kodinelektroniikka – kuten telkkari ja puhelin – sekä ruoanvalmistus liedellä tai uunissa.
Asuessaan yksin kaupungin kerrostaloasunnossa, sähkönkulutus on tavallisesti vähäistä. Se on paljon vähemmän kuin omakotitalon sähkönkulutus. Kilowattitunneissa kulutus kerrostaloyksiössä on noin 1 400 kilowattituntia vuodessa. Kerrostalokaksiossa, jossa asuu kaksi opiskelijaa sähköä kuluu puolestaan keskimäärin 1 900 kWh vuodessa.
Asuessaan kerrostaloyksiössä tai -kaksiossa, sähkölaskusta tuskin koskaan tulee merkittävin osa asumiseen liittyviä kuluja. Kokemuksen mukaan kerrostaloasunnoissa suurimmat sähköä syövät elementit ovat keittiön kylmälaitteet ja ruuanlaitto sekä kodista löytyvä elektroniikka.
Jääkaappi varmasti kaikilla opiskelijoilla on päällä, mutta vähemmän kokkailevan ja niukasti elektroniikka käyttävän opiskelijan sähkön kulutus on luultavasti paljon pienempää kuin aktiivisen kokkailijan, jonka kodista löytyy lisäksi paljon eletroniikkaa. Pilviin sähkölasku tuskin kuitenkaan nousee edes sellaisissa kerrostaloasunnoissa, joissa liesi ja pleikkari pauhaavat vuorotellen.
Kerrostaloasunnoissa sauna voi kuitenkin nousta yhdeksi merkittäväksi tekijäksi sähkön kulutuksessa. Toki pelkästään saunan löytyminen ei itsessään sähköä kuluta, vaan sen lämmittäminen. Tarkemmin kerran viikossa lämmitettävä sauna kuluttaa sähköä arviolta saman verran kuin kodin kylmälaitteet. Luonnollisesti jos saunaa lämmitetään useammin, myös sähkön kulutus on suurempaa. Parhaimmillaan – tai pahimmillaan – sähkölasku voi jopa tuplaantua.
Sähkön kulutus konkreettisesti
Kuten aiemmin todettiin, ei ole olemassa aukotonta vastausta siihen, paljonko sähköä mihinkin opiskelija-asunnossa kuluu. Karkean arvion mukaan sähkön kulutus voidaan kuitenkin jakaa seuraavanlaisesti suurimmasta kulutuksesta pienempään kulutukseen
- Kylmälaitteet vievät noin 27 % sähkön kokonaiskulutuksesta
- Ruoan valmistus astianpesulla vie noin 20 % sähkön kokonaiskulutuksesta
- Kodin elektroniikka vie noin 21 % sähkön kokonaiskulutuksesta
- Pyykinpesu ja muu pyykkihuolto vievät noin 16 % sähkön kokonaiskulutuksesta
- Valaistus vie noin 16 % sähkön kokonaiskulutuksesta
Tarkastellaan vielä tarkemmin, miten eri elementit kuluttavat sähköä ja paljonko esimerkiksi kahvin keittäminen maksaa. Esimerkeissä on käytetty keskimääräisiä kulutuksia per vuorokausi.
- Kahvin keitto kahvinkeittimellä – 0,10 kWh / vuorokausi
- Jääkaapin pitäminen päällä – 0,3-0,8 kWh / vuorokausi
- Ruuan laittaminen liedellä tai uunilla – 1,5-2,0 kWh / vuorokausi
- Astianpesukoneen pyöräyttäminen kertaalleen – 1,0-1,5 kWh / vuorokausi
- Pyykinpesukoneen pyöräyttäminen kertaalleen 40°C – 0,5-0,8 kWh / vuorokausi
- Puhelimen lataaminen tyhjästä täyteen akkuun – 0,02 kWh / vuorokausi
- Telkkarin katselu reilun pari tuntia – 0,31-0,41 / vuorokausi
- Kirkasvalolampun pitäminen päällä noin tunnin – 0,30 kWh / vuorokausi
- Saunominen pitkän kaavan mukaan – 8 kWh / vuorokausi
- Sähköauton lataaminen tyhjästä täyteen akkuun – 80 kWh / vuorokausi
- Omakotitalon lämmitys sähköllä – 30 kWh / vuorokausi
Kuten aiemmin oon todettu, sähkön hinta vaihtelee suurestikin eri sähköyhtiöiden välillä. Tuotantomuodosta riippuen, sähkön hinta pyörii Suomessa tällä hetkellä noin 3-10 sentin välillä. Nämä hinnat ovat siis sähköenergian hintoja, joiden lisäksi sähköstä maksetaan sähkön siirtoa jokaiselta kilowattitunnilta.
Koska siis sähköenergia ei ole ainoa osuus sähkölaskusta, on seuraavissa hinta-arvioissa laskettu mukaan sähköenergian lisäksi sähkön siirto sekä verot. Nämä kaikki muodostavat oman osuutensa sähkölaskusta. Karkeasti arvioituna kukin näistä kolmesta tekee oman kolmanneksensa sähkölaskulle, jonka takia seuraavissa esimerkeissä on käytetty sähkön hintana keskiarvoa 16 snt / kWh.
- Kahvin keitto kahvinkeittimellä – 0,016 € / vuorokausi
- Jääkaapin pitäminen päällä – 0,048 – 0,128 € / vuorokausi
- Ruuan laittaminen liedellä tai uunilla – 0,024 – 0,032 € / vuorokausi
- Astianpesukoneen pyöräyttäminen kertaalleen – 0,016 – 0,024 € / vuorokausi
- Pyykinpesukoneen pyöräyttäminen kertaalleen 40°C – 0,08 – 0,128 € / vuorokausi
- Puhelimen lataaminen tyhjästä täyteen akkuun – 0,0032 snt / vuorokausi
- Telkkarin katselu reilun pari tuntia – 0,0031-0,0041 € / vuorokausi
- Kirkasvalolampun pitäminen päällä noin tunnin – 0,048 € / vuorokausi
- Saunominen pitkän kaavan mukaan – 1,28 € / vuorokausi
- Sähköauton lataaminen tyhjästä täyteen akkuun – 80 kWh / 12,80 € / vuorokausi
- Omakotitalon lämmitys sähköllä – 30 kWh / 4,7 € / vuorokausi
Verrattuna omakotitalon lämmitykseen, kerrostaloasunnon sähkönkulutus on kokonaisuudessaan hyvin pientä. Siitä huolimatta myös kerrostalossa kannattaa tarkkailla omia sähkön kulutustottumuksiaan. Kerrostaloasunnoissa sähkön kulutus on toisaalta yleensä niin hyvin ennakoitavissa vuositasolla, että jotkin sähköyhtiöt tarjoavat niihin kiinteähintaisia sähkösopimuksia.
On kuitenkin hyvä muistaa, että sähkölasku ei synny itsestään. Jo pienillä teoilla omaa sähkölaskua voi saada painettua alaspäin.
Näitä tekoja ovat muuan muassa
- valojen sammuttaminen kotoa lähtiessä, sekä siitä osasta asuntoa jossa ei itse ole.
- vanhojen sähkölaitteiden päivittäminen uusiin, sillä vanhat sähkölaitteet voivat olla varsinaisia sähkösyöppöjä.
- pyykki- ja tiskikoneen käyttäminen vain täysillä koneellisilla.
- sisälämpötilan pitäminen aisoissa – kotona ei tarvitse olla kylmä, mutta lämpötilan ei myöskään tarvitse muistuttaa Amazonin sademetsää. Oleskelutiloissa riittävä lämpötila on hieman yli 20 astetta, kun makuuhuoneessa lämpötilaksi riittää inan alle 20 astetta.
- laitteiden kytkeminen jatkojohtoon, jonka saa napautettua päälle ja pois päältä – esimerkiksi viikonloppuna vanhempien luona telkkarissa tai pleikkarissa ei tarvitse kotona olla virrat päällä.
Miksi sähkön hinta vaihtelee?
Sähkölaskun syntyminen on hyvin yksinkertaista. Sähköstä laskutetaan käytettyjen sähkön kilowattituntien ja niiden mukaisen sähkön siirron perusteella. Lisäksi sähkösopimukseen voi sisältyä kuukausi- tai perusmaksuja. Kerrostaloasunnoissa kuukausi- tai perusmaksut voivat olla suurin yksittäinen tekijä eri sähkösopimuksien välillä.
Perusmaksut vaihtelevat eri sopimuksien ja yhtiöiden välillä. Perusmaksut vaihtelevat yleensä kolmen ja viiden euron välillä. Perusmaksut saattavat vuodessa siis tehdä sähkölaskulle lisäkuluja jopa 60 € edestä. Mikäli siis sähkönkulutus on vuodessa pienessä yksiössä esimerkiksi 1000 kWh ja sähkön hinta 0,04 €, tekee se 40 €. Näin ollen perusmaksu voi siis ylittää reippaasti itse käytetyn sähköenergian hinnan.
Pienemmissä kerrostalo- ja opiskelijakodeissa perusmaksullisia sähkösopimuksia kannattaa tarkastella kriittisesti. Tämä ei tarkoita, että perusmaksulliset sopimukset olisivat aina huonoja. Kriittisellä tarkastelulla tarkoitetaan, että edullisen kilowattitunnin hinnan taakse saattaa piiloutua korkea perusmaksu. Tällöin edullinen kilowattitunnin hinta saattaa loppujen lopuksi perusmaksun kanssa tulla kalliimmaksi, kuin hieman kalliimpi kilowattitunnin hinta ilman perusmaksua.
Sähkön kilowattituntien hinnat eri sopimuksien välillä vaihtelevat etenkin sopimuksessa tarjotun sähkön alkuperän mukaan. Sähkön alkuperällä tarkoitetaan sitä, miten sähkö on tuotettu. Energia- ja sähköteollisuus on merkittävässä roolissa ilmastonmuutoksen ehkäisyssä ja siksi sähköyhtiöt pyrkivät nykypäivänä tuottamaan sähköä mahdollisimman ympäristöystävällisillä tavoilla.
Valitettava fakta on, että halvinta sähköenergiaa on fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sähkö. Erot uusiutuvan energian ja fossiilisen energian välillä per kilowattitunti ovat kuitenkin hyvin pieniä – noin 0,01-0,04 € / kWh. Näin ollen pienen kulutuksen kodeissa uusiutuvan sähköenergian käyttäminen ei kuukaudessa montaa euroa enempää maksa.
Koska sähkön alkuperän jahtaaminen kuluttajana voisi olla erittäin haastavaa, sähköyhiöiden pitää nykyisin ilmoittaa sähkön käyttäjille, miten sähkö on tuotettu. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtiön on kerrottava eri energialähteiden osuudet tuottamastaan sähköstä fossiilisten energialähteiden, uusiutuvien energialähteiden sekä ydinvoimalla tuotettujen sähköjen osalta.
Fossiilisilla energianlähteillä tarkoitetaan öljyä, hiiltä, maakaasua ja turvetta. Uusiutuvilla energianlähteillä puolestaan tarkoitetaan vesivoimaa, tuulivoimaa, aurinkoenergiaa ja biopolttoaineita. Ydinvoimaa energianlähteenä taas tarkoitetaan ihan sitä itseään.
Fossiiliset energianlähteet ovat sellaisia, jotka eivät uusiudu tai uusiutuvat erittäin hitaasti. Uusiutuvat energian lähteet taas ovat sellaisia, jotka uusiutuvat hyvinkin nopeasti – tai eivät kulu käytännössä ollenkaan, ollen ikään kuin loputtomia. Esimerkiksi kun tuulee ja sen avulla tuulivoimalat tuottavat sähköä, ei tuuli itsessään kulu mihinkään. Silloin kun tuulee, niin tulee vaikkei tuulivoimaloita olisi pystytettykään.
Uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä suositellaan. Sen lisäksi, että sen tuotantoon käytetyt lähteet ovat nopeasti uusiutuvia tai loputtomia, ovat ne myös muutoin ympäristöystävällisiä. Uusiutuvilla energianlähteillä tuotettu sähkö ei esimerkiksi tuota lainkaan hiilidioksidipäästöjä ilmakehään.
FAQ – opiskelijan sähkösopimus
Mikä on opiskelijan sähkösopimus?
- Opiskelijan sähkösopimus on sähköyhtiön ja asiakkaan välinen sopimus, jolla asiakas saa sähköt kotiinsa. Sähkösopimuksessa sovitaan sähkön hinnasta, sopimuksen pituudesta, sopimusehdoista sekä mihin osoitteeseen sähkö toimitetaan.
Miten opiskelijan sähkösopimus tehdään?
- Opiskelijan sähkösopimus tehdään helpoiten netissä, jossa sopimuksen voi allekirjoittaa sähköisesti. Tärkeää on myös tehdä sähkön kilpailuttaminen, jotta saat varmasti itsellesi parhaan madhollisen sähkösopimuksen
Pitääkö opiskelija-asuntoon tehdä sähkösopimus?
- Kaikkiin asuntoihin pitää olla olemassa sähkösopimus, mutta aina sitä ei tarvitse tehdä itse. Jotkut vuokranantajat sekä opiskelija-asuntojen tarjoajat saattavat sisällyttää sähkön vuokran hintaan, mutta yleensä jokaisen vuokralaisen on tehtävä oma sähkösopimus. Mikäli on epävarma sisältyykö sähkö vuokraan, kannattaa asiaa kysyä suoraan vuokranantajalta tai taholta, jolta asunto on vuokrattu.
Mistä opiskelijan sähkölaskun loppusumma muodostuu?
- Sähkölaskun loppusumma muodostuu käytetyn sähköenergian määrästä, sähkön siirrosta, veroista sekä mahdollisista perusmaksuista. Käytetyn sähköenergian määrä määrittelee myös sähkön siirron osuuden. Perusmaksut ovat kiinteitä maksuja, joiden suuruuteen sähkön käyttömäärä ei vaikuta. On olemassa myös perusmaksuttomia sähkösopimuksia. Jos sähkösopimukseen sisältyy opiskelija alennus, se vähennetään yhtiön toimesta sähkölaskun loppusummasta.
Miksi postiluukusta tipahti kaksi sähkölaskua?
- Postiluukusta voi tipahtaa kaksi sähkölaskua, jos sähköenergia ostetaan eri yhtiöltä kuin sähkön siirto. Suomessa jokaisella alueella on vain yksi tietty yhtiö, joka hoitaa sähkön siirron. Sähköenergian puolestaan voi ostaa miltä tahansa haluamaltaan suomalaiselta sähköyhtiöltä. Mikäli siis sähköenergia tulee eri yhtiöltä kuin sähkön siirto, tipahtaa postiluukusta erilliset laskut käytetystä sähköenergiasta sekä sähkön siirrosta. Siitä ei aiheudu asiakkaalle kuitenkaan mitään ylimääräisiä kuluja, vaikka nämä tulisivat eri yhtiöiltä. Mikäli sähköenergia ja sähkön siirto ostetaan samalta yhtiöltä, saa asiakas vain yhden laskun. Esimerkiksi Turussa sähkön siirrosta vastaa Turku Energia, mutta asiakas voi ostaa energian heidän sijastaan esimerkiksi Lumo Energialta.