Vuoden kylmimmät ajat ovat käsillä, ja sähkölämmittäjälle se tietää vuoden korkeimpia sähkölaskuja. Sähkö tuntuu haukkaavan menoista kovin suuren osan. Samalla voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, kun aikanaan on valinnut suositusten mukaisesti suoran sähkölämmityksen, josta nyt rangaistaan.
Suoran sähkölämmityksen valitsemalla on aikanaan säästänyt sievoisen summan investointikustannuksena, kun ei ole tarvinnut rakentaa lämpökeskuksia ja vesikiertoja. Esimerkiksi öljy olisi tullut 30 vuodessa käyttökustannuksiltaan suunnilleen yhtä kalliiksi kuin sähkö, eikä investoinnille öljylämmitykseen olisi saanut lainkaan tuottoa. Suora sähkölämmitys on kuitenkin tulossa käyttöikänsä päähän. Lämmityssähköstä ovat tehneet kalliimpaa mm. verotuksen kiristyminen, sähkökatkojen korvaukset, paremmat varmuusvaatimukset sekä yösähkön hinnan nousu suhteessa päiväsähköön. Vaikka sähköyhtiöiden kilpailu on samaan aikaan vapautettu, ei kilpailun kiristyminen riitä kompensoimaan muiden tekijöiden vaikutusta.
Moderni sähkölämmitysjärjestelmä on edelleen erittäin kilpailukykyinen erityisesti mukavuutta arvostavalle. Aktiiviselle se voi olla myös erittäin edullinen. Ensimmäisenä kannattaa tarkistaa, että esimerkiksi termostaatit ovat yhä toimintakuntoisia, eivätkä aiheuta turhaa lämpötilan sahailua. Jos järjestelmä on edelleen toimiva, kannattaa hankkia sitä osin korvaamaan uudempaa teknologiaa, kuten lämpöpumppuja. Uutta teknologiaa ei kannata mitoittaa kattamaan koko lämmöntarvetta, jotta siihen tehtävälle investoinnille saa parhaan tuoton, vaan käyttää vanhaa järjestelmää tasaamaan lämmöntarpeen huippuja.
Vanhaa lämmitysjärjestelmää uudistettaessa kannattaa miettiä, kuinka aktiivisesti itse haluaa toimia. Mukavuutta arvostavalle hyvä keino on hankkia automaattipuhdistuksella varustettuja ilmalämpöpumppuja. Näiden pumppujen huollon tarve on vähäistä, mutta lämmittäminen on huomattavasti edullisempaa kuin suoralla sähkölämmityksellä – ilmalämpöpumppu kuluttaa saman lämpömäärän tuottamiseen vain puolet tai kolmanneksen siitä, mitä sähköpatteri tarvitsisi.
Aktiiviselle säästön hakijalle investointikuluiltaan edullisin vaihtoehto on vaihtaa yösähkö tuntisähköön. Tuntisähköstä hyötyy eniten aktiivisella seurannalla, jolloin halvimmista tunneista pääsee hyötymään. Toisaalta halvimmat tunnit ovat useimmiten yöllä, joten aivan jatkuvaa säätöä lämmityksen suhteen se ei vaadi. Myös ilmalämpöpumput sopivat aktiivisille aivan perusmalleista alkaen. Sähkön lisäksi puu on hyvä vaihtoehto, ja esimerkiksi tuntisähköön yhdistettynä jo muutamalla tulisijalla voi säästää huomattavasti.
Jos vesikierto on jo olemassa tai sellaiseen on valmis investoimaan, sitä voi hyödyntää korvaamalla lämmönlähteen entistä taloudellisemmalla. Tällöin mukavuutta arvostavalle on tarjolla ilmavesilämpöpumppu tai maalämpöpumppu. Maalämpöpumppu kuluttaa noin kolmanneksen siitä sähköstä, mitä suora sähkölämmitys kuluttaisi. Oleellisin ero ilmalämpöpumppuihin on, että maalämmön avulla tuotetaan yleensä kaikki tarvittava lämpö, mukaan lukien lämmin vesi.
Aktiiviselle vesikiertojärjestelmä antaa paljon mahdollisuuksia. Se tarjoaa varauskapasiteettia, jolloin sähkölämmittimissä voi hyödyntää tuntisähkösopimusta ohjaamalla lämmitystä käyttöön silloin, kun sähkö on halpaa. Toisaalta jos viihtyy metsätöissä kuntosalin sijaan, voi lähes ilmaista lämpöä saada hakkeena omasta metsästä hakepolttimen avulla.
Ilmalämpöpumput ja aurinkosähköjärjestelmät ovat jo olemassa olevaa teknologiaa, mutta esimerkiksi aurinkolämpökeräimet kehittyvät jatkuvasti. Myös säätöteknologioiden kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa paremman lämmitysjärjestelmän ohjauksen ja seurannan.
