Pörssisähkö on suoraan sähköpörssistä ostettua sähköä. Suomessa sähköyhtiöt voivat ostaa pörssisähköä Nord Pool -sähköpörssistä. Kuluttajat voivat ostaa pörssisähköä niiltä sähköyhtiöiltä, jotka välittävät pörssisähköä asiakkailleen. Pörssisähkö on aina markkinahintaista.
Pörssisähkön yhteydessä puhutaan usein spot-hinnoista. Spot-hinnalla tarkoitetaan sähkön hinnan tuntiperusteista markkinahintaa. Koska sähkön hinta voi vaihdella vuorokauden joka tuntina, spot-hinnoilla asiakas pystyy vertailemaan sähkön hintaa hyvinkin yksityiskohtaisesti. Spot-hinta kertoo sähkön todellisen markkinahinnan tunti tunnilta Nord Pool -sähköpörssissä.
Ostaessaan pörssisähköä, asiakas ostaa itselleen sähköä ilman kiinteää kilowattitunnin hintaa.
Pörssisähköllä asiakas pääsee hyödyntämään sähköenergain hinnan vaihteluita sekä mahdollisesti sähkölasku pienenee (tai suurenee) Pörssisähkön hinnoittelu muuttuu joka tunti Nord Pool -sähköpörssin Suomen hinta-alueen spot-hintojen mukaan. Hinnat ilmoitetaan julkisesti aina vuorokautta ennen, joka tunnille.
Asiakkaalle tämä tarkoittaa, että hänellä on mahdollisuus suunnitella etukäteen omaa omakotitalon sähkönkulutustaan tulevan vuorokauden kaikkein edullisimmille tunneille. Sähköpörssin tunneittain vaihtuvat spot-hinnat ovat nähtävissä Nord Pool -sähköpörssin kotisivuilla sekä niiden sähköyhtiöiden kotisivuilla, jotka myyvät pörssisähköä välittäjän asemassa.
Pörssisähkön ostaminen mahdollistaa siis oman sähkölaskun optimoimisen, vaikka pörssistä ostetun sähkön kilpailutus ei ole suoraan mahdollista. Toki kuten kaikissa toistaiseksi voimassa olevissa sähkösopimuksissa, myös pörssissä sähkön hinta voi nousta. Sähkön hinnan nousu pörssissä vaikuttaa toki kokonaisuudessaan sähkömarkkinoiden hintatasoon, mutta nopeiten hinnan nousu osuu pörssisähköä ostavan asiakkaan kukkaroon. Sama tapahtuu myös, jos sähkön hinta laskee.
Pörssisähkö on siis aivan toinen ääripää verrattuna määräaikaisiin sähkösopimuksiin. Niissä sähkön hinta per kilowattitunti on määritelty etukäteen, eikä hinta muutu määräajan puitteissa vaikka sähkömarkkinoilla tapahtuisi mitä.
Pörssisähkö onkin edellä mainituista syistä erinomainen valinta esimerkiksi kotitalouksille, joissa omakotitaloa lämmitetään sähköllä sekä muille, jotka haluavat hyötyä sähkön hinnan vaihteluista eri vuorokauden aikoina. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sähkön suurin käyttö ajoitetaan sellaisille vuorokauden tunneille, jolloin sähkö on edullisinta. Näin toimiessaan kotitalous voi vuositasolla säästää huimia summia omassa sähkön kulutuksessaan. Pörssisähkö on tyypillisesti edullisimmillaan ilta- ja yöaikaan.
Kuluttaja-asiakas ei osta sähköä suoraan Nord Pool -sähköpörssistä, vaan hän ostaa pörssisähköä jonkin sähköyhtiön kautta. Tällöin pörssisähkön jokaisen kilowattitunnin hinnan päälle tulee pieni kulu. Tämä kulu on sähköyhtiön marginaali, millä se kattaa pörssisähkön myynnistä itselleen aiheutuvat kulut.
Käytännössä pörssisähkön hinta muodostuu Suomen hinta-alueen tuntikohtaisten spot-hintojen perusteella. Tähän spot-hintaan lisätään tyypillisesti jo mainittu sähköyhtiön marginaali kilowattituntia kohden sekä kuukausimaksu. Tämä tarkoittaa, että joka kuukausi asiakas maksaa sähköyhtiölle perusmaksun, josta käytetään myös nimitystä kuukausimaksu. Tämän lisäksi asiakas maksaa käyttämistään kilowattitunneista spot-hinnan sekä sähköyhtiön marginaalin.
On olemassa myös sopimuksia, joissa ei ole perus- tai kuukausimaksuja. Tämä kuitenkin vaihtelee sähköyhtiöiden sekä sähkösopimuksien mukaan. Perusmaksuttomalla sopimuksella etenkin pienemmän kulutuksen kohteissa, kuten kerrostaloasunnoissa voi säästää vuodessa tuntuvan summan.
Pörssisähkö on kannattava valinta, etenkin jos oma sähkön kulutus on suurta. Pörssisähkön hintoja on tutkittu ja se on tutkitusti edullisin tapa ostaa sähköä. Pörssisähkön hintojen edullisuus perustuu siihen, että myydessään pörssisähköä sähkönmyyjän ei tarvitse varautua hintojen nousuun. Muissa sopimustyypeissä myyjät nimittäin joutuvat varautumaan hintojen nousuun ja tämä varautuminen pitämää sähkön hinnat pörssisähköä korkeammalla.
Mikäli asiakas päätyy valitsemaan kotiinsa pörssisähkön, tulee kotoa löytyä jatkuvasti päällä oleva, etäluettava sähkömittari, joka toimittaa tuntisarjaa. Mikäli omasta sähkömittarityypistä on epävarma, sen voi tarkistaa paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä.
Sähköpörssi osana sähkömarkkinoita
Sähköpörssi on sähkönmarkkinoiden kauppapaikka. Sähköpörssissä ovat edustettuina sekä sähkön tuottajat että sähkön jälleenmyyjät. Sähköpörssissä sähkön markkinahinnat muodostuvat joka tunti tunnin tarkkuudella – kysynnän ja tarjonnan mukaan. Sähköpörssin hinnat määräytyvät sähkömarkkinoiden mukaan.
Kuten markkinataloudessa yleensäkin, myös sähkömarkkinoilla hinta määräytyy kysynnän sekä tarjonnan mukaan. Mitä enemmän hyödykettä on markkinoilla, sitä edullisempaa se on. Puolestaan mitä vähemmän hyödykettä on markkinoilla, sitä kalliimpaa se on. Hintoihin ja tuotantomääriin vaikuttavat kuitenkin todellisuudessa muutkin asiat kuin pelkkä kysyntä. Seuraavaksi käydään läpi, mitkä asiat vaikuttavat pörssisähkön hintaan sekä sähkömarkkinoiden kehitykseen.
Maailmassa eletään tällä hetkellä niin sanottua energiamurrosta, mikä on nostanut sähkömarkkinat niin energia- kuin ilmastokeskustelujenkin keskiöön. Useasti sähkömarkkinasta kuullaan puhuttavan yhtenä yksittäisenä markkinana, mutta todellisuudessa sähkömarkkinat ovat monimutkaisempi, useampien erilaisten toisiinsa kytkeytyneiden markkinoiden kokonaisuus.
Eri maapallon osissa on omia sähkömarkkinoitaan, mutta loppujen lopuksi kaikki sähkömarkkinat ovat osa isoa globaalia sähkömarkkinaa. Jo pelkästään pohjoismaiset sähkömarkkinat – johon Suomi kuuluu – koostuvat useista toisiinsa kytkeytyneistä markkinoista. Näillä markkinoilla jokaisella taholla on kuitenkin oma merkityksensä.
Tukkumarkkinat määrittävät pörssisähkön hinnan
Se osa sähkömarkkinoista, joka ei näy kuluttaja-asiakkaille on sähkön tukkumarkkinat. Tukkumarkkinat toimivat sähköpörssissä. Siellä kauppaa käyvät sekä sähkön tuottajat että suuret sähkön kuluttaja- ja välittäjäyhtiöt. Kuten jo aiemmin mainittiin, Suomessa pörssisähköä ostetaan Nord Pool -sähköpörssistä ja niin tehdään myös muissa Pohjoismaissa.
Nord Pool -sähköpörssi on siis pohjoismaisten sähkön tukkumarkkinoiden yhteinen sähkön kauppapaikka. Nord Pool -sähköpörssin omistavat pohjoismaiset ja balttilaiset kantaverkkoyhtiöt.
Sähkön tukkumarkkinoilla käydään kauppaa seuraavan päivän tai kyseisen päivän lähituntien sähköstä. Sähkön tukkumarkkinoilla muodostuva hinta koskee yhteisesti suurta osaa Eurooppaa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että sähkön markkinahinta määräytyy samalle tasolla aina Suomen pohjoiskolkasta Italian etelärannikolle.
Tällöin Euroopassa kaikki seuraavan päivän myynti- ja ostotarjoukset osallistuvat yhteen ja samaan huutokauppaan. Sähkömarkkinat ja näin ollen kuluttajia koskevat hinnat eivät rajoitu vain Suomen tai edes Pohjoismaiden rajojen sisälle.
Sähkön tukkumarkkinoilla puhutaan myös johdannaismarkkinoista. Tämä on se osa sähkömarkkinoita, joka pystyy suojaamaan tulevaisuuden sähkön myyntiä tai ostoa. Sähkön johdannais- eli finanssimarkkinoille voivat osallistua sähkön tuottajat, sähkön vähittäismyyjät, suuret sähköasiakkaat sekä muut tahot.
Johdannaismarkkinoilla lähiaikojen tai tulevien vuosien ostoja tai myyntejä sekä niiden hintatasoa voidaan varmistaa tekemällä sopimuksia tulevan ajan sähköntoimitusten hinnoista. Johdannaismarkkinat ovat vastaus myös esimerkiksi siihen, että sähkön myyjä pystyy sähkön kuluttajamarkkinoilla tekemään asiakkaansa kanssa määräaikaisen kiinteähintaisen sähkösopimuksen myös silloin, kun myyjällä ei ole omaa sähkön tuotantoa.
Sähköpörssissä voi käydä kauppaa useilla eri markkinoilla. Yleisin tapa käydä kauppaa sähköpörssissä on kuitenkin niin sanottu Elspot-vuorokausimarkkina. Tässä markkinassa kaupataan joka päivä tarvittava sähköntuotanto seuraavan vuorokauden jokaiselle tunnille kysynnän mukaan. Elspot-vuorokausimarkkina siis synnyttää kuluttaja-asiakkaalle tutun pörssisähkön spot-hinnan.
Kun vuorokausimarkkinat pörssipäivän päätteeksi sulkeutuvat, alkaa sähköpörssissä mielenkiintoinen vaihe. Silloin sähköstä aletaan käydä kauppaa päivän sisäisillä Elbas-markkinoilla – tietenkin jokaiselle tunnille erikseen. Elbas-markkinoilla kysyntä ja tarjonta täsmäävät toisiinsa, mikäli niihin vaikuttavissa olosuhteissa tapahtuu muutoksia päivän kuluessa.
Elbas-markkinoiden jälkeen alkavat kansallisten kantaverkkoyhtiöiden hallinoimat säätösähkö- ja reservimarkkinat. Näiden kahden tarkoituksena on ylläpitää sähkömarkkinoiden tehokkuutta sekä tasata yllättäviä kysyntätilanteita.
Vähittäismarkkinat seuraavat tukkumarkkinoiden pörssisähkön hintaa
Kuluttaja-asiakkaat eivät käy kauppaa sähkön tukkumarkkinoilla, vaan he ostavat sähköä sähkön vähittäismarkkinoilta. Sähkön vähittäismarkkinoilla sähkön myyvät ja välittävät tahot, jotka itse ostavat sähköä tukkumarkkinoilta.
Sähkön tukkumarkkinat ovat siis eri asia kuin sähkön vähittäismarkkinat. Yksinkertaisuudessaan sähkön vähittäismarkkinat ovat se paikka, jossa kuluttaja-asiakkaat eli yksityiset kotitaludet tekevät sähkösopimuksia sähkön myyjien kanssa.
Sähkön tukkumarkkinoilla on kuitenkin merkittävä rooli myös kuluttajamarkkinoilla, sillä tukkumarkkinat määrävät sen, mihin hintaan sähköyhtiöiden on kannattavaa myydä sähkö koteihin. Toisin sanoen se, että sähköyhtiö nostaa sähköjen hintoja ei ole vain heidän rahan ahneuttaan, vaan pakollinen toimenpide oman toimintansa kannattavana pitämiseen.
Toisaalta, sähkön hinta vaihtelee sähkön tukkumarkkinoilla voimakkaasti jopa päivittäin – puhumattakaan vuodenaikojen välisestä vaihtelusta. Silti sähköyhtiöt pystyvät myymään sähköä vähittäismarkkinoilla kuluttajille myös kiinteään hintaan. Kuluttajan asema on siis sähkömarkkinoilla erittäin hyvä. Tietenkin kiinteähintaisiin sopimuksiin sähköyhtiöt ovat laskeneet hintojen vaihtelun aiheuttaman riskin, jolloin asiakas maksaa joskus yli ja joskus ali sähkön pörssihinnan.
Kuluttajien mahdollisuus ostaa pörssisähköä on kuitenkin erinomainen asia. Tällöin kuluttaja-asiakas ei ole sidottu kiinteään kilowattitunnin hintaan, vaan hän pääsee hyötymään sähkön hinnanvaihteluista. Vaikka pörssisähköä myyvät sähköyhtiöt laskuttavat asiakkaalta oman marginaalinsa jokaiselta myydyltä kilowattitunnilta, on hinta kuitenkin hyvin kohtuullinen.
Siinä missä kiinteähintaisella sähkösopimuksella asiakas maksaa aina myös sähköyhtiön kustannusriskistä, maksaa hän myös myyntikustannuksista. Pörssisähköä ostaessaan kuluttaja-asiakas maksaa toki edelleen myyntikustannuksista, mutta ei sähköyhtiön kustannusriskistä.
Kustannusriskillä tarkoitetaan, että tietyllä kiinteällä hinnoittelulla sähkön myyjä takaa omien sähkön hankintakustannuksiensa tulevan katetuiksi. Kuluttajan näkökulmasta kortin kääntöpuolena on, että kiinteähintaisella sähkösopimuksella kuluttaja-asiakkaat suojaavat myös itseään sähkön hinnan vaihteluilta.
Vaikka pörssisähkö voi ajoittain olla kalliimpaa kuin kiinteähintaisen sopimuksen sähkö, on se pääasiassa kuitenkin edullisempaa. Tämä on fakta, sillä eivät sähköyhtiöt pystyisi tekemään kiinteähintaisia sähkösopimuksia alle odotetun markkinahinnan. Mikäli sähköyhtiöt näin tekisivät heidän toimintansa olisi tappiollista, mikä johtaisi vääjäämättä sähköyhtiön konkurssiin. Laadukkaasti toimiva sähköyhtiö on esimerkiksi Lumo Energia.
Osti kuluttaja kiinteähintaista sähköä tai pörssisähköä, maksaa hän aina päälle myös sähkön siirrosta sekä sähköverosta. Edellä mainitut eroavat kuitenkin itse käytettävästä sähköstä siten, että niiden loppusumman suuruuteen eivät vaikuta sähkön kulutuksen määrä, ajankohta tai sähkötehon suuruus.
Pörssisähkön hinta
Pörssisähkön hinta vaihtelee merkittävästi niin vuosi-, kuukausi-, päivä- kuin tuntitasollakin. Pörssisähkön ostamisen idea on, että sähköä ostetaan silloin kun sen hinta on alhaisimmillaan. Lähtökohtaisesti sähkö on halvinta öisin sekä lämpiminä vuodenaikoina.
Sähköenergian pörssihinta on sahannut vuosittain edestakasin monien syiden vuoksi. Esimerkiksi suhdanteet ja kysyntä nostavat ja laskevat hintoja. Tyypillisesti sähkö on kalleinta talvella, jolloin kysyntä on suurta ja edullisinta kesällä, kun kysyntä on pienempää. Hintaan kuitenkin vaikuttavat myös esimerkiksi kuivuuden aiheuttama heikompi vesitilanne. Uusiutuvien energiamuotojen tulo sähkömarkkinoille on myös näkynyt hinnoissa fossiilisten energianmuotojen hintojen nousuna.
Pörssisähkön hinnan matematiikka on kuitenkin hyvin yksinkertaista. Ostavien asiakkaiden sähkötarpeet määrittävät sen, kuinka paljon sähköä ostetaan. Tietenkin se määrittää myös sen, kuinka paljon sähköä tuotetaan tai tuodaan muualta. Kysyntä ja tarjonta määrittävät myös sähkön hinnan. Sähköenergian hinta määräytyy ensin tukkumarkkinoilla tuottajien ja suurien asiakkaiden välillä, sitten sähkönmyyjien ja kuluttaja-asiakkaiden välillä vähittäismarkkinoilla.
Pörssisähkön hinta vaihtelee todella paljon, joten on mahdotonta sanoa mikä on pörssisähkön hinta. Sillä ei myöskään ole väliä mistä pörssisähköä ostaa, sillä pörssisähkön hinta on identtinen jokaisella myyjätaholla. Mikäli sähköä myydään johonkin muuhun hintaan, kuin pörssin määrittelemään pörssisähkön hintaan, ei kyseessä ole pörssisähkö. Sähkön myyjien itselleen ottama marginaali on ainoa osa pörssisähköä, joka voi vaihdella.
Pörssisähkön hinta on esimerkiksi artikkelin kirjoituspäivänä liikkunut 0,21 sentin ja 1,97 sentin välillä kilowattitunnilta. Artikkelin kirjotusta edeltävän viikon aikana keskihinta on puolestaan ollut 4,55 senttiä kilowattitunnilta ja edeltävän kuukauden aikana 3,18 senttiä kilowattitunnilta. Pörssisähkön hinta siis vaihtelee reilusti sekä päivän sisällä että eri päivien ja viikkojen sisällä.
Pörssisähkön ostamista harkitessaan moni varmasti pohtii sähkön hinnan vaihteluita. Tässä kohtaa on hyvä muistaa yksi asia – hintojen vaihtelu vaikuttaa myös kiinteähintaisiin sähkösopimuksiin. Tehdessään kiinteähintaisen sähkösopimuksen, sähköyhtiö on laskenut kilowattitunnin hintaan sähkön hinnan vaihtelusta johtuvat piikit. Näin ollen asiakas varmasti maksaa joinakin tunteina pörssisähkön hintaa vähemmän, mutta joinakin tunteina huomattavasti pörssisähkön hintaa enemmän.
Kiinteähintainen sähkösopimus on siis hyvä valinta, jos sähköä käyttää aina päivän kalleimpina tunteina, mutta loppujen lopuksi fakta on, että sähköä käytetään jonkin verran päivän ihan jokaisena tuntina.
Lähtökohtaisesti pörssisähkö on edullisimmillaan myöhään illalla sekä yöllä. Näin ollen pörssisähkösopimus on erittäin kannattava, jos sähkön kulutus on pientä päivän kalleimpina tunteina, eli aamulla ja alkuillalla. Koska näinä aikoina suurin osa ihmisistä on kotona, on sähkön kysyntä tuolloin korkeimmillaan. Kuten jo aiemmin todettiin, kysyntä ja tarjonta määrittävät sähkön hinnan, joten suuren kysynnän aikoina sähkö on kalleimmillaan.
On hyvä ymmärtää, että kaikista suurimmat sähkönkäyttäjät ovat jo pitkään tuottaneet itse tarvitsemaansa sähköä joko osittain tai kokonaan, sekä ostaneet sähköä sähkön tukkumarkkinoilta. Tämä on viime vuosina yleistynyt myös pienempien asiakkaiden, kuten yksittäisten kotitalouksien kohdalla. Tällä on merkitystä pörssisähkön hintoihin, sillä mitä enemmän sähköä tuotetaan itse, sitä vähemmän pörssissä on kysyntää tiettyinä aikoina.
Esimerkiksi kotiin asennetut aurinkopaneelit kykenevät usein vastaamaan suurelta osin kodin energiatarpeisiin Suomessa aurinkoisina kesäkuukausina. Pimeinä talvikuukausina aurinkoenergiaa ei ole saatavilla vastaamaan esimerkiksi omakotitalon lämmitystarpeita ja tällöin pörssisähkö on erinomainen valinta kotitalouteen. Esimerkiksi varaavaa lämmitysjärjestelmää voidaan lämmittää silloin niinä tunteina, kun sähkö on halvimmillaan ja sähkölämmityksen hinta on edullinen.
Sähkön ostaminen on hyvin vapaata, sillä jokainen sähköasiakas, kuten yksittäinen kotitalous tai suuri yritys, voi ostaa sähkönsä haluamaltaa sähkön myyjältä. Tilanne ei ei ole uusi, sillä sähkömarkkinat ovat olleet auki jo parisenkymmentä vuotta.
Kaikki sähköyhtiöt eivät kuitenkaan välitä pörssisähköä asiakkailleen, joten pieniä rajoitteita kuluttaja-asiakkaalla on. Suomessa kuitenkin useampi sähköyhtiö myy pörssisähköä ja heidät erottaa toisistaan vain heidän veloittamansa marginaali.
Pörssisähkön hintaan heijastuvat myös sähkömarkkinoiden keskeisimmät ongelmat. Näitä ovat alentuneet investointinäkymät sähkön tuotantokapasiteetissa sekä sähkömarkkinoiden signaalien heikko välittyminen tukkumarkkinoilta vähittäismarkkinoille ja sieltä kuluttaja-asiakkaille.
Suomessa on jo pitkään ajettu ilmastopolitiikka, joka pyrkii luonnon kunnioittamiseen sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Tämä on vaatinut toimenpiteitä myös energiateollisuudelta, jonka piiriin sähkön tuotanto kuuluu. Sähköntuotannossa on alettu siirtyä yhä enemmän päästöttömään tuotantoon sekä uusiutuviin energiamuotoihin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan. Tätä sähköä kutsutaan nimellä Vihreä sähkö ja Ympäristösähkö.
Ilmastonmuutoksen hillinnän voidaan siis sanoa ohjaavan energiantuotantoa nykypäivänä. Kasvihuonekaasupäästöt johtavat ilmastonmuutokseen ja se on laittanut energiantuottajat tarkastelemaan omaa toimintaansa, ihan koko maailmassa. Tämä on tietenkin vaikuttanut myös pörssisähkön hintaan. Edelleen merkittävä osa maailmanlaajuisesta sähköntuotannosta perustuu hiilidioksidipäästöjä aiheuttaviin fossiilisiin polttoaineisiin.
Uusiutuvien energiamuotojen tulon sähkömarkkinoille ennustetaan kuitenkin alentamaan sähkön hintaa tukkumarkkinoilla. Lisäksi uusiutuvien energianlähteiden uskotaan heikentävän olemassa olevan säätö- tai huippukulutuksen aikaisen kapasiteetin kannattavuutta. Säätökulutusta on etenkin silloin, kun kylmien ilmojen saapuessa koteja aletaan lämmittää urakalla.
Mitä tulee kuluttajien kiinteähintaisiin sähkösopimuksiiin, ne estävät sähkömarkkinoiden signaalien välittymisen sähkön tukkumarkkinoilta vähittäismarkkinoille. Tämä puolestaan heikentää kuluttajien kiinnostusta sähkön säästämiseen kovimpien kysyntäpiikkien aikana sekä heidän halukkuuttaan osallistua kysyntäjoustoon. Kiinteähintaisella sopimuksella asiakkaalle on luonnollisesti aivan sama onko sähkö kalliimpaa vai ei, kun hänelle itselleen sähkö on aina samanhintaista.
Toisaalta kuten jo aiemmin mainittiin, sähkön johdannaismarkkinoilla on oma osuutensa sähkön kiinteähintaisten sopimusten syntymisessä. Asia ei siis ole aivan niin mustavalkoinen kuin yllä olevasta voisi ymmärtää. Pörssisähkön hintaan johdannaismarkkinat vaikuttavat tietenkin myös, sillä johdannaismarkkinoilla hinnoitellaan myös lähituntien ja -päivien sähköä.
Pörssisähkön hinta vaihtelee eri maiden välillä. Etenkin eri maiden välillä sähköä voi siirtyä vähemmän, kuin mitä asiakkaiden sähkötarpeiden täyttäminen mahdollisimman edullisesti edellyttäisi. Edellä mainittua tapahtuu kuitenkin myös maiden sisällä. Eri maiden välillä sähkön hinta vaihtelee, sillä se eriytyy siirtorajoitusten eli niin sanottujen pullonkaulojen takia eri hinta-alueille. Tällöin esimerkiksi Turussa sähkö voi olla erihintaista kuin Göteborgissa.
Siihen on kuitenkin pätevä syy, että myös Suomen rajojen ulkopuolella olevat sähkömarkkinat koskevat Suomea. Sähköä pitää nimittäin jatkuvasti syöttää sähköverkkoon aivan yhtä paljon kuin sieltä sähköä otetaan. Sähköverkon siirtokyky ei siis ole rajaton, jolloin sähköä pitää vapauttaa sähköverkkoon jatkuvasti, eikä sitä voida varastoida sinne. Tällöin sähköä on myös saatava verkkoon oman maan tuotantokapasiteetista huolimatta, silloin kun sitä käytetään.
Suomessa sähkön kantaverkko itsessään on kuitenkin varsin vahva. Tästä syystä Suomesta muodostuu sähköenergian tukkumarkkinoilla yksi hinta-alue. Tämä tarkoittaa sitä, että sähkön tukkuhinta on sama Helsingin vilinästä Utsjoen rauhaan. Ei tarvitse kuitenkaan lähteä merta edemmäs kalaan, kun tilanne muuttuu. Esimerkiksi Ruotsi on jaettu neljään hinta-alueeseen edellä mainittujen sähkönsiirron pullonkaulojen takia.
Huomion arvoista on myös se, että vuoden 2020 alussa maapallolle vyörynyt koronaviruspandemia on aiheuttanut taloudellista epävarmuutta koko markkinatalouteen, myös sähkömarkkinoille. Sähkömarkkinoilla vaikutus on ollut se, että pörssisähkön hinta on laskenut huomattavasti erittäin lyhyessä ajassa.
Markkinoiden epävarmuuden vuoksi sähköyhtiöt eivät enää entisen lailla kannusta asiakkaitaan pitkäaikaisiin asiakkuuksiin hinnoittelumallillaan. Valitettavan usein pitkäaikaiset asiakkaat saavat selkeästi kalliimpia tarjouksia kuin uudet asiakkaat. Tämä ilmiö ei ole toki uusi, mutta vuonna 2020 asetelma on kiihtynyt entisestään.
Sähköenergia ei muodosta koko sähkölaskua
Oli kyseessä sitten pörssisähkö tai kiinteähintainen sähkö, sähkölaskun loppusummaan vaikuttavat myös muut asiat kuin käytetyn kilowattitunnin hinta. Kun puhutaan pörssisähköstä tai kiinteähintaisesta sähköstä, puhutaan sähköenergiasta. Sähköenergia on se osa, jonka hintalappuun kuluttaja voi itse vaikuttaa, sillä sen laskutus perustuu käytetyn sähkön määrään. Tehdessään sähkösopimuksen, kuluttaja tekee sopimuksen juurikin sähköenergiasta, sillä se on ainoa osa sähköstä, jonka kuluttaja voi kilpailuttaa. Muut kulut määräytyvät asuinpaikan mukaan.
Sähköenergiasopimukseen voi sisältyä perusmaksu. Perusmaksu on sähköyhtiön itsensä määrittelemä muutaman euron suuruinen kuukausittainen kulu, jolla sähköyhtiö kattaa omia kustannuksiaan. Näitä kustannuksia ovat muun muassa asiakaspalvelun ylläpitäminen, laskutus sekä sähkön kuluttajamyyntiin liittyvät kustannukset. On olemassa myös sähkösopimuksia ilman perusmaksua.
Pienemmän kulutuksen kohteissa, joissa sähköä ei kuukaudessa kovinkaan paljoa kulu, kannattaa pyrkiä saamaan perusmaksuton sähkösopimus. Edes edullinen pörssisähkön kilowattitunnin hinta ei auta, mikäli perusmaksun osuus tekee kuukaudessa jopa puolet sähköenergian laskusta.
Esimerkiksi kerrostaloyksiössä, jossa vuosikulutus on 1500 kWh ja sähkön hinta per kilowattitunti 4 senttiä, on sähkölasku keskimäärin 5 euroa kuukaudessa. Mikäli myös perusmaksu on 5 euroa kuukaudessa, tulee asiakkaalle lopulta halvemmaksi ostaa vaikka sentin tai kaksi kalliimpaa sähköä, kunhan sopimuksessa ei ole perusmaksua. Suuremman kulutuksen kohteissa pienenmpi kilowattitunnin hinta puolestaan on merkittävämpi kuin perusmaksu, joten niihin pörssisähkö on erinomainen valinta.
Kun sähköenergian hinta on tiedossa ja omaan tarpeeseen sopiva sähkösopimus on löytynyt, päästään niihin sähkölaskun osiisn, joihin kuluttaja-asiakas ei voi itse vaikuttaa. Näitä ovat sähkönsiirto sekä sähköverot.
Sähkön siirtoa hoitaa aina paikallinen sähköverkkoyhtiö. Suomessa siis jokaisella alueella on yksi toimija, joka hoitaa sähkön siirron omalla alueellaan. Sähköverkkoyhtiöillä on siis käytännössä laillinen monopoli siellä missä kukin toimii. Koska monopoliasemassa kilpailua ei ole, Suomessa Energiavirasto viranomaisena valvoo sähköverkkoyhtiöden sähkön siirron hinnoittelua.
Tällaiseen ratkaisuun on Suomessa päädytty, sillä päällekäisten sähköverkkojen rakentaminen ei olisi järkevää taloudellisesti saati ympäristön kannalta. Sähkön siirron hintaan ei vaikuta käytetyn sähkön määrä toisin kuin sähköenergialaskun suuruuteen. Sähkön siirtolaskun suuruuden määrittää oman kodin kyky ottaa sähköä vastaan, eli pääsulakkeen koko. Sähkön siirron kilpailutus ei ole mahdollista.
Sähkön siirtolaskuun sisältyy aina perusmaksu. Tällä perusmaksulla sähköverkkoyhtiö kerryttää kassaa, jonka avulla se pystyy nopeasti korjaamaan esimerkiksi myrskyjen aiheuttamat sähköverkkojen vauriot.
Kannattaako pörssisähkö?
Pörssisähkö kannattaa, mikäli omaa kulutustaan pystyy ohjailemaan vuorokauden edullisimmille tunneille. Sähkön hintojen vertailussa pörssisähkön ja kiinteähintaisen sähkön välillä, pörssisähkö on ollut keskimääräisesti aina edullisempi vaihtoehto.
Pörssisähkön hintakehitys toimii täysin samoin kuin muidenkin pörssissä myytävien asioiden hintakehitys. Pörssisähköä voi verrata muihin pörssiosakkeisiin, joiden hinta muuttuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Pörssissä on tyypillistä, että tuotteen hinta muuttuu jatkuvasti ja näin on myös pörssisähkön kohdalla.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että kun sähköä käytetään paljon ja kysyntää on paljon, pörssisähkön hinta nousee. Puolestaan silloin kun sähköä käytetään vähän ja kysyntää on vähemmän, sähkön hinta laskee. Pörssisähkösopimuksessa asiakas hyväksyy hintojen jatkuvat vaihtelut, eikä sähköyhtiön tarvitse ilmoittaa asiakkaalle joka tunti, kun hinta muuttuu.
Pohtiessaan pörssisähkön ostamista, vastassa on poikkeuksetta kiinteähintainen sähkö. Kiinteähintaisen sähkön hinta ei nimensä mukaisesti muutu. Mikäli kyseessä on kiinteähintainen toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus, hinta voi myös silloin muuttua, mutta sähköyhtiön on ilmoitettava muutoksesta asiakkaalle hyvissä ajoin etukäteen. Ilmoitus pitää tulla niin paljon aikaisemmin, että halutessaan asiakas ehtii irtisanoa sähkö sopimuksensa ennen uusien hintojen voimaantuloa.
Mikäli asiakas puolestaan tekee määräaikaisen sähkösopimuksen, pysyy sähkön hinta samana koko sopimuskauden vaikka sähkön hinta nousisi korkeammaksi kuin sopimuksessa määritelty kilowattitunnin hinta. On kuitenkin hyvä muistaa, että toistaiseksi voimassa olevalla kiinteähintaisella sähkösopimuksella sähköyhtiö ei hintoja laske, vaikka sähkön pörssihinta laskisikin. Voimassa olevissa kiinteähintaisissa sähkösopimuksissa hinnan suunta on vain ylöspäin.
Kiinteähintainen sähkösopimus on siis kuluttajan näkökulmasta turvallinen valinta. Pienen kulutuksen kohteissa, joissa sähkö ei koskaan tule olemaan merkittävä asumiseen liittyvä kustannus kiinteähintainen sähkösopimus on siis ihan järkevä valinta. Suuremman kulutuksen kohteissa, joissa sähkö puolestaan voi nousta yhdeksi suurimmista asumiseen liittyvistä kuluista, pörssisähköllä asiakas voi säästää rahaa huomattavia summia vuositasolla.
Ennen maapallolle vuoden 2020 alussa rantautunutta koronaviruspandemiaa sähkön hinta oli vuosien varrella noussut. Nousu oli kuitenkin ollut hyvin maltillista, joten sähkö on Suomessa ollut hyvin maltillista muuhuun elintasoon verrattuna. Koronaviruspandemian aiheuttaman makkinoiden epävarmuuden myötä sähkön hinta on laskenut merkittävästi kysynnän vähentymisen vuoksi.
Vaikka pörssisähkön on todistettu olevan edullisinta tarjolla olevaa sähköä, suomalaiset eivät ole ainakaan vielä suurissa määrin siirtyneet pörssisähkön käyttäjiksi. Yksi syy voi olla se, että jotta pörssisähköstä saa suurimman hyödyn, se vaatii ostajalta valveutuneisuutta sekä mielenkiintoa seurata sähkön hintoja.
Pörssisähkö on lähtökohtaisesti edullisinta öisin, kun sähkön kysyntä on pientä. Luonnollisesti tämä tarkoittaa, että esimerkiksi kerrostaloissa sähkön ostaminen edullisimpaan aikaan on haastavaa. Harva naapuri on tuskin kovin innoissaan herätessään siihen, kun naapurin pyykinpesukone linkoaa, kuivausrumpu tennispalloineen pyörii ja tiskikonekin alkaa hurisemaan seinän takana.
Omakotitaloissa ja rivitaloissa, joissa kulutus on kerrostaloja suurempaa sekä asuminen hieman väljempää, sähkön käytön ajoittaminen yön edullisille tunneille on kuitenkin hyvin mahdollista. Nykypäivänä kun moniin kodin laitteisiin saa ajatustoiminnon, ei itse tarvitse olla edes hereillä laittamassa laitteita päälle, vaan ajastustoiminto hoitaa sen asukkaiden puolesta.
