
- Esimerkin mittausjakso
- 30vrk
- Esimerkin ottosähkö
- 570kWh
- Esimerkin käyttökulu
- 114€ / 30 vrk
Vertaa sopimukset koko kodin kulutuksella
Aloita 10 000 kWh:n vuosiesimerkillä ja vaihda vertailuun oman käyttöpaikkasi viimeisten 12 kuukauden ostosähkö.
Mistä maalämpöpumpun sähkönkulutus muodostuu?
Maalämpöjärjestelmän sähköä kuluu lämmön tuottamiseen ja siirtämiseen. Käyttövesi on yksi lämmitystehtävistä: se ei ole erillinen sähkölaite, jonka kulutus pitäisi lisätä kompressorin ja vastuksen kokonaiskulutuksen päälle.
| Osa | Mihin sähkö kuluu? | Mitä tarkistat? |
|---|---|---|
| Kompressori | Tilojen ja käyttöveden lämmitykseen. | Onko lukema kulutettua sähköä vai tuotettua lämpöä? |
| Sähkövastus | Lisälämpöön tai kompressorin korvaavaan lämmitykseen. | Sisältyykö vastus kokonaismittaukseen vai onko sillä oma mittaus? |
| Kiertopumput ja ohjaus | Nesteiden kierrättämiseen ja järjestelmän toimintaan. | Ovatko myös ulkoiset pumput saman sähkömittarin takana? |
| Viilennys | Esimerkiksi kiertopumpun ja puhallinkonvektorin käyttöön. | Sisältyvätkö viilennyksen laitteet lukemaan? Erota aktiiviviilennyksen käyttö tarvittaessa. |
Pelkkä kompressorin kulutus voi siis jättää osan järjestelmän sähköstä laskelman ulkopuolelle. Toisaalta kokonaismittarin ja sen sisältämien osalukemien yhteenlasku laskee saman sähkön kahdesti. Jos talossasi on maalämmön sijaan PILP, katso, miten poistoilmalämpöpumpun kompressori ja sähkövastus vaikuttavat kulutukseen: tämän maalämpöoppaan laskuesimerkki ei kuvaa PILPin kulutusta.
Miten mittaan maalämpöpumpun sähkönkulutuksen?
Selkein lähtökohta on järjestelmän oma sähköenergiamittari. Pumpun näyttö tai sovellus voi myös kertoa kulutuksen, mutta kentän nimi ja mukana olevat laitteet on tarkistettava oman mallin ohjeesta. Esimerkiksi NIBEn S1256:n energialokissa erotetaan tuotettu ja kulutettu energia sekä valitaan seurattavia järjestelmän osia.
- Selvitä mittauksen sisältö. Kirjaa, kuuluvatko lukemaan kompressori, vastus, ohjaus, kiertopumput ja mahdolliset ulkoiset apulaitteet. Älä oleta kaikkien mallien näyttävän osia erikseen.
- Ota alkulukema ja päivämäärä. Käytä kulutetun sähköenergian kWh-lukemaa. Mittarin kW-luku kertoo tehon, ei jakson kulutusta.
- Lue sama mittari jakson lopussa. Loppulukeman ja alkulukeman erotus on jakson kulutus. Jos käytät osalukemia, ota kaikki samalta aikaväliltä.
- Kirjaa käyttötilanteet. Merkitse ulkolämpötila, vastus- tai apukäyttö, käyttöveden tarve, viilennys ja hälytykset. Näin kulutuksen muutokselle voi löytyä selitys.
Koko talon sähkömittari ei yksin erottele maalämpöä muusta käytöstä. Se on silti oikea lähtökohta sähkösopimuksen vuosikulutukselle. Katso mistä löydät kodin sähkönkulutuksen.
Paljonko mitattu kulutus maksaa kuukaudessa?
Kiinteällä energiahinnalla jakson muuttuva käyttökulu saadaan kertomalla kulutetut kilowattitunnit sähkön myyntihinnan, kWh-perusteisen siirtohinnan ja sähköverojen summalla. Käytä verollisia hintoja. Sopimuksen ja siirron perusmaksut kuuluvat koko käyttöpaikan laskuun, eivät erillisiksi lisämaksuiksi pumpulle.
Pörssisähköllä laske myyntienergian kulu kulutusjaksoittain oman sopimuksen hinnalla ja lisää marginaali. Pelkkä kuukauden pörssihinnan keskiarvo ei kerro pumpun toteutunutta hintaa, jos sen käyttö painottuu eri hintaisiin jaksoihin. Lisää tähän kulutukseen perustuva siirto ja verot. Lämmityksen hintaopas auttaa erottamaan käyttökulun koko sähkölaskusta.
Älä kerro talvipäivän tai yhden talvikuukauden kulutusta koko vuodelle. Esimerkin 19 kWh vuorokaudessa kuvaa vain kyseistä 30 vuorokauden jaksoa.
Voiko energiamerkistä päätellä vuosikulutuksen?
Energiamerkki ja tuoteseloste auttavat mallien vertailussa samoissa standardiolosuhteissa. Ne eivät ennusta juuri sinun talosi sähkönkulutusta. Esimerkiksi NIBE S1256-8:n tuoteselosteessa kylmän ilmaston vuotuiset sähkönkulutukset on eroteltu lämmönjaon lämpötilan ja käyttöveden mukaan.
| Tehtävä | Standardin ehto | Sähköä vuodessa |
|---|---|---|
| Tilalämmitys | 35 °C:n lämmönjako | 3 107 kWh |
| Tilalämmitys | 55 °C:n lämmönjako | 4 167 kWh |
| Käyttövesi | Kuormitusprofiili XL | 1 331 kWh |
Lähde: NIBEn S1256-8-tuoteseloste, tarkistettu 12.10.2026. Tilalämmityksen rivit ovat vaihtoehtoisia olosuhteita, eivät yhteenlaskettavia kulutuksia.
35 °C ja 55 °C kuvaavat tässä vertailun lämmönjako-olosuhteita, eivät ohjetta muuttaa oman järjestelmän asetuksia. Käyttöveden XL on standardin kuormitusprofiili, ei oman perheen vedenkulutuksen mittaus.
COP kertoo tuotetun lämpötehon ja käytetyn sähkötehon suhteen tietyssä tilanteessa. SCOP on kauden vertailuarvo. Kumpikaan ei ole mittarin kWh-lukema. Lämpökertoimien laskentarajojen vertailu auttaa erottamaan kompressorin luvun koko järjestelmän vuosikertoimesta. Jos suunnittelet uutta maalämpöä, vertaa maalämmön asennettua kokonaishintaa erillään käyttösähkön kustannuksesta. Jos lämmitystapa on vielä valitsematta, vertaa lämpöpumppujen hankintaa ja ostosähköä.
Miksi maalämmön sähkönkulutus muuttuu pakkasella ja kesällä?
Pakkasella talon lämmöntarve kasvaa. Kulutus voi lisääntyä, vaikka maalämpö kerää lämpöä maasta eikä ulkoilmasta. Myös sähkövastus voi osallistua lämmitykseen: Motivan mukaan osateholle mitoitetussa järjestelmässä loppu lämmöntarve katetaan vastuksella. Jos huonelämpö poikkeaa tavoitteesta sään vaihtuessa, selvitä lämmityskäyrän säätö ennen satunnaisia asetusmuutoksia.
Kesällä sähköä kuluu edelleen käyttöveden lämmitykseen ja järjestelmän toimintaan. Käyttövesi tuotetaan tyypillisesti heikommalla lämpökertoimella kuin matalalämpöinen tilalämmitys. Viilennys voi lisäksi käyttää kiertopumppua ja puhallinkonvektoria, joten passiivinenkaan maaviilennys ei ole täysin sähkötöntä.
Jos kulutus muuttuu ilman selvää muutosta säässä tai käytössä, tarkista pumpun käyttötilat, vastuksen käyttö ja hälytykset. Apukäytössä kompressori voi korvautua vastuksella. Näytä saman jakson kulutus- ja käyttötiedot huollolle: ne kertovat enemmän kuin pelkkä kasvanut sähkölasku. Jos huollon jälkeen vaihtoehtoina ovat suuri korjaus ja uusi laite, vertaa pumpun uusimisen lisähintaa korjattuun vanhaan laitteeseen samalla lämmityksellä ja käyttövedellä. Katso, mitä maalämpöpumpusta voi tarkistaa itse ja milloin tarvitaan huoltoliike.
Millä kulutuksella vertaan sähkösopimuksia?
Käytä koko käyttöpaikan viimeisten 12 kuukauden verkosta ostettua sähköä. Jos pumpun vuosikulutus on kuvitteellisessa esimerkissä 6 000 kWh ja muu käyttö 4 000 kWh, sopimuksia verrataan 10 000 kWh:lla. Jos sinulla on jo koko kodin mittarilukema, älä lisää pumppua sen päälle. Aurinkopaneelien kanssa laitteen kulutus ja verkosta ostettu sähkö eivät ole sama asia.
Alla vertaat eri sopimustyyppien myyntienergian ja perusmaksujen kuluja 10 000 kWh:n vuosiesimerkillä. Vaihda kulutusvalitsimeen oma vuosikulutuksesi. Tarjousten arvioissa ei ole siirtoa eikä sähköveroa; pörssisähkön arvio perustuu aiempaan hintatasoon, ei tulevan vuoden hintalupaukseen.
Seuraava vuosikululaskuri arvioi koko käyttöpaikan sähkölaskua, ei pumpun osien kulutusta. Lähtöarvo on sama 10 000 kWh vuodessa, ja voit muuttaa kulutusta. Siirtoarvio perustuu verkkoyhtiöiden mediaaniin, ei oman verkkoyhtiösi hinnastoon. Myös sähkövero sisältyy arvioon.
Arvioi koko kodin sähkölasku
Sähkö maksaa kulutuksella 10 000 kWh/v noin 1 636 € vuodessa eli 136,36 €/kk (16,36 snt/kWh kaikki kulut mukaan lukien).
| Sähköenergia ja perusmaksuEdullisin sopimus: Sähkötytöt Oy, Pörssisähkö (Spot + 0,39 snt/kWh · 12 kk, sitten 0,99 snt/kWh, perusmaksu 0 €/kk · 3 kk, sitten 1,95 €/kk · 9 kk, sitten 5,95 €/kk) | 757 € |
|---|---|
| SähkönsiirtoMediaaniverkkoyhtiö TLS Verkko Oy (77 verkkoyhtiötä) | 588 € |
| Sähkövero ja huoltovarmuusmaksu | 292 € |
| Yhteensä | 1 636 € |
Energian hinta on 12 kuukauden arvio, siirto yleissiirtotuotteella 3×25 A. Pörssisopimuksessa spot-oletus 7,00 snt/kWh (1.10.2025–30.9.2026). Vertaa sopimuksia kilpailutuksessa
Vie oma vuosikulutus sopimusvertailuun
Kun pumpun mittaus on selvillä, kilpailuta koko kodin ostosähkö. Aloitusluku 10 000 kWh on esimerkki: vaihda se vertailussa omaan vuosikulutukseesi.
Usein kysyttyä maalämpöpumpun sähkönkulutuksesta
Paljonko maalämpöpumppu kuluttaa sähköä vuorokaudessa?
Oman jakson päiväkeskiarvo saadaan jakamalla mitattu kWh-kulutus jakson vuorokausilla. Esimerkin 570 kWh jaettuna 30 vuorokaudelle on 19 kWh vuorokaudessa, mutta se ei ole yleinen normaalikulutus eikä koko vuoden ennuste.
Sisältyykö sähkövastus pumpun kulutuslukemaan?
Se riippuu mittauksen rajasta ja pumpun näyttämästä kentästä. Tarkista oman mallin ohjeesta tai mittarin toteuttajalta, kattaako lukema vastuksen; kokonaislukemaan jo sisältyvää vastusta ei lisätä uudelleen.
Lisätäänkö käyttövesi pumpun vuosikulutukseen?
Ei, jos kokonaismittaus sisältää jo käyttöveden lämmittämiseen käytetyn sähkön. Tuoteselosteen erillinen käyttövesirivi kuvaa standardiolosuhteita, ei mitatun kokonaiskulutuksen päälle lisättävää oman kodin lukua.
Onko maaviilennys ilmaista?
Ei täysin. Passiiviviilennyksessäkin sähköä voi kulua kiertopumppuun ja puhallinkonvektoriin; tarkista, ovatko ne mukana järjestelmän mittauksessa.
Voiko sähkönkulutuksen laskea COP-luvulla?
COP ei yksin riitä, sillä se kuvaa lämpötehon ja sähkötehon suhdetta tietyissä olosuhteissa. Todellinen kulutus selvitetään sähköenergian mittauksesta, jonka sisältö tunnetaan.
Lähteet ja tarkistus 12.10.2026
