
Kun tiedät vuosikulutuksen, vertaa sähkösopimukset
Käytä vertailussa koko kodin ostosähköä, älä lämmöntarvetta tai pelkkää lämpöpumpun kulutusta.
Mistä tiedät, ovatko kaksi hyötysuhdelukua vertailukelpoisia?
Tarkista ensin, onko kyse hetkellisestä COP-luvusta vai koko lämmityskauden SCOP-luvusta. Tarkista sitten testin olosuhteet. Sama laitemalli voi saada eri SCOP-luvun sen mukaan, kuinka kylmässä ilmastossa ja kuinka kuumaa lämmitysvettä tuottaen sitä arvioidaan.
| Ilmasto | Menovesi | SCOP |
|---|---|---|
| Keskimääräinen | 35 °C | 5,00 |
| Keskimääräinen | 55 °C | 3,80 |
| Kylmä | 35 °C | 4,20 |
| Kylmä | 55 °C | 3,40 |
Lähde: NIBEn tuote-esite, tunnus CIL FI NIBE S2125 25-44-2, © 2025. Tiedot tarkistettu 18.10.2026. Luvut koskevat tilalämmitystä, eivät kodin mitattua vuosikulutusta käyttövesineen.
SCOP 5,00 ja 3,40 eivät tässä kuvaa hyvää ja huonoa pumppua, vaan samaa pumppua eri oloissa. Menovesi tarkoittaa lämmönjakoon lähtevää vettä. Jos kotisi patterit tarvitsevat kuumaa vettä, älä vertaa tarjouksia pelkkien 35 °C:n lukujen perusteella. Pyydä molemmilta tarjoajilta sama ilmastoluokka ja lämmönjaollesi soveltuva lämpötila.
Menovesivertailu koskee vesikiertoisia järjestelmiä. Ilma–ilmalämpöpumppu lämmittää huoneilmaa suoraan, joten sen vertailussa ei käytetä patteriveden lämpötilaa. Silloinkin ilmastoluokan ja vertailtavan tehtävän pitää olla samat.
Mitä sähköä COP, SCOP ja oman talon vuosikerroin sisältävät?
| Luku | Mitä se kertoo? | Mitä tarkistat? |
|---|---|---|
| COP | Lämmitystehon suhde sähkötehoon tietyssä toimintapisteessä. | Ulkoilman tai lämmönlähteen lämpötila, tuotetun lämmön lämpötila ja testin sähköraja. |
| SCOP | Standardin mukaisen kauden lämmöntarpeen suhde sen laskennalliseen sähkönkulutukseen. | Ilmastoluokka, lämpötilataso ja se, mitä lämmitystehtävää luku koskee. |
| Toteutunut vuosikerroin | Vuodessa saatu hyötylämpö jaettuna saman kokonaisuuden vuosisähköllä. | Sama aikaväli sekä lämmön ja sähkön mittausrajat. Mukaan esimerkiksi vastus ja apulaitteet, jos arvioidaan koko järjestelmää. |
SCOP ei ole pelkkä kompressorin kerroin. EU:n määritelmän mukaiseen kausilaskentaan sisältyy tarvittavaa lisälämmitystä ja eri käyttötilojen sähköä. Se ei silti takaa, että oman talosi vastuskäyttö, ulkoiset pumput tai varaajan häviöt vastaavat standardilaskentaa.
Oman talon vuosikerrointa kutsutaan myös SPF-luvuksi. Mittausraja ratkaisee: käyttöveden lämmön pitää olla mukana lasketussa hyötylämmössä, jos sen tuottamiseen kulunut sähkö sisältyy kulutukseen. Pelkkä sähkömittari ei riitä hyötysuhteen mittaamiseen, sillä myös tuotettu lämpö on tunnettava. Tuntikohtaisten COP-lukujen tavallinen keskiarvo ei ole vuosikerroin.
Ilmalämpöpumpun käytännön kulutuksen seurantaan löydät ohjeet ilmalämpöpumpun sähkönkulutusoppaasta. Maalämmön käyttöveden ja lämmityksen erottelua käsittelee maalämpöpumpun kulutusopas.
Voiko parempi lämpökerroin tarkoittaa suurempaa sähkönkulutusta?
Voi, jos parempi luku koskee vain osaa lämmityksestä. Seuraavassa kuvitteellisessa vertailussa A:n kompressori tuottaa lämpöä paremmalla kertoimella, mutta A tarvitsee niin paljon vastuslämpöä, että koko järjestelmä käyttää vuodessa enemmän sähköä kuin B.
| Vuotuinen erä | A | B |
|---|---|---|
| Kompressorilla tuotettu lämpö | 18 000 kWh | 22 800 kWh |
| Vain kompressorin osuuden kausikerroin | 4,5 | 4,0 |
| Kompressorin sähkö | 4 000 kWh | 5 700 kWh |
| Vastuksen lämpö ja sähkö | 6 000 kWh | 1 200 kWh |
| Apulaitteiden sähkö | 400 kWh | 400 kWh |
| Järjestelmän sähkö yhteensä | 10 400 kWh | 7 300 kWh |
| Koko järjestelmän vuosikerroin | 2,31 | 3,29 |
A:n kompressorin sähkö on 18 000 ÷ 4,5 = 4 000 kWh. Koko järjestelmän vuosikerroin on kuitenkin 24 000 ÷ (4 000 + 6 000 + 400) ≈ 2,31. B:n vastaava lasku on 24 000 ÷ (5 700 + 1 200 + 400) ≈ 3,29.
B käyttää tässä 3 100 kWh vähemmän sähköä vuodessa. Tulos ei ole säästölupaus eikä suositus ostaa suurempi pumppu. Se osoittaa, miksi tarjouksen kompressoriluvun rinnalle tarvitaan arvio koko järjestelmän sähköstä. Taulukon 4,5 ja 4,0 eivät ole SCOP-lukuja.
Miten pakkanen ja kuuma lämmitysvesi vaikuttavat hyötysuhteeseen?
Ilma-vesilämpöpumpun suorituskyky heikkenee ulkoilman kylmetessä ja tarvittavan menoveden lämmetessä. Samalla talon lämmitystarve voi kasvaa, jolloin vastuslämmön osuus korostuu. Kaikille malleille ei ole yhtä pakkasrajaa, jonka jälkeen lämpöpumppu olisi hyödytön.
Maalämmössäkin matalalämpöinen lämmönjako on eduksi. Käyttövesi tuotetaan yleensä huonelämmitystä heikommalla lämpökertoimella. Siksi pelkän tilalämmityksen lukua ei pidä käyttää koko lämmityksen ja käyttöveden vuosikulutuksen jakajana.
Jos tarjousten vastusosuudet eroavat, selvitä myös tarjottu lämmitysteho pakkasella. Ilma-vesilämpöpumpun mitoitusopas auttaa erottamaan hyötysuhteen ja riittävän lämmitystehon toisistaan.
Miten tarkistat hyötysuhdelupauksen omasta tarjouksestasi?
- Pyydä samat vertailuolot. Tarjouksiin sama ilmastoluokka ja kotisi lämmönjaolle sopiva lämpötilataso. Älä aseta hetkellistä COP-lukua kausiluvun rinnalle.
- Varmista lämmitystehtävä. Onko mukana vain tilalämmitys vai myös käyttövesi? Pyydä sama tehtävä molempiin laskelmiin.
- Pyydä vuosisähkö eriteltynä. Kompressori, sähkövastus ja apulaitteet erikseen sekä selitys siitä, mitkä pumput ja häviöt laskelma sisältää.
- Vertaa samaa toimitettua lämpöä. Suurempi kerroin ei ole parempi tarjous, jos sen laskelma kattaa pienemmän osan talon lämmityksestä.
Millä kulutuksella vertaat sähkösopimukset?
Lisää lämmitysjärjestelmän vuosisähköön kodin muu sähkö. Jos muun sähkön käyttö on kuvitteellisessa esimerkissä 4 000 kWh vuodessa, A-kodin ostosähkö on 14 400 kWh ja B-kodin 11 300 kWh. Lämmöntarve 24 000 kWh ei siis ole sähkösopimuksen vertailukulutus.
Alla näet sähkösopimuksia B-esimerkin koko kodin 11 300 kWh:n vuosikulutuksella. Voit vaihtaa kulutuksen lomakkeella omaasi. Kyse on sähkön myyntisopimuksista, ei lämpöpumpputarjouksista; korttien arvioihin ei sisälly sähkönsiirtoa eikä sähköveroa.
Hyötysuhde vaikuttaa ostettavan sähkön määrään, sähkösopimus sen hintaan. Jos haluat verrata koko lämmityksen käyttökuluja, jatka sähkölämmityksen hintaoppaaseen.
Vertaa koko kodin sähkökulutuksella
Avaa vertailu B-esimerkin 11 300 kWh:n vuosikulutuksella ja vaihda se oman kotisi arvioksi.
Usein kysyttyä
Voiko lämpöpumpun hyötysuhde olla yli 100 prosenttia?
Lämpökerroin voi olla yli yhden, koska lämpöpumppu siirtää lämpöä ympäristöstä eikä tuota kaikkea lämpöä sähköstä. Kerroin 3 tarkoittaa 3 kWh lämpöä yhtä sähkö-kWh:ta kohti, ei 300 prosentin säästöä sähkölaskusta.
Onko SCOP sama kuin toteutunut vuosikerroin?
Ei. SCOP on standardiolojen kausiluku, kun taas toteutunut vuosikerroin lasketaan tietyn järjestelmän vuoden hyötylämmöstä ja saman rajauksen sähköstä. Käyttövesi ja ulkoiset apulaitteet voivat muuttaa vertailua.
Sisältääkö SCOP sähkövastuksen?
Standardin kausilaskenta sisältää tarvittavaa lisälämmitystä. Se ei kuitenkaan tarkoita, että oman talosi vastusosuus olisi sama kuin standardilaskennassa: pyydä tarjouksesta erillinen vuosisähköarvio vastukselle.
Voiko hyötysuhteen mitata pelkällä sähkömittarilla?
Ei. Sähkömittari kertoo käytetyn sähkön, mutta lämpökertoimeen tarvitaan myös tuotettu hyötylämpö samalta ajalta ja samalla mittausrajalla.
Lähteet ja tarkistus 18.10.2026
- Motiva: Ilma-vesilämpöpumppu – ulkolämpötilan, menoveden ja lisälämmön vaikutus.
- Motiva: Maalämpöpumppu – lämmönjako ja käyttövesi.
- NIBE S2125 -tuote-esite – S2125-12:n SCOP-luvut, esite CIL FI NIBE S2125 25-44-2.
- EU:n asetus 813/2013 – liitteiden I ja III määritelmät ja kausilaskenta.
A/B-vuosivertailu on Helppohinnan toimituksen laskema kuvitteellinen energiatase, ei laitetesti.
