
Oman asunnon sähkösopimus on eri päätös
Taloyhtiön lämmitysurakan rinnalla voit vertailla asuntosi ostosähköä. Aloita 2 000 kWh:n vuosikulutuksesta ja vaihda vertailuun oma kulutuksesi.
Milloin ilma-vesilämpöpumppu sopii taloyhtiöön?
Ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpöä ulkoilmasta ja siirtää sen vesikiertoiseen lämmitykseen. Taloyhtiössä kyse on rakennuksen yhteisestä järjestelmästä, ei yhden asukkaan huoneilmaa lämmittävästä laitteesta. Kerrostalon ja yhteisellä lämmityksellä toimivan rivitalon hankinnassa selvitetään samalla tilojen lämmitys ja lämmin käyttövesi.
Ilmavesilämpö on vaihtoehto, kun lämpökaivoja ei tehdä. Vertaa silti hankesuunnittelussa myös nykyisen lämmityksen jatkamista ja mahdollisuuksien mukaan taloyhtiön maalämpöä. Ulkoilmaan perustuvassa ratkaisussa on varattava tila ulkoyksiköille, ratkaistava melu ja sulatusvedet sekä varmistettava lämmitys kylmimmissäkin oloissa.
Korkea lämmitysveden lämpötila ja kylmä ulkoilma heikentävät pumpun tehoa ja hyötysuhdetta. Siksi patteritalon mitatut menoveden lämpötilat ovat hankinnan lähtötieto, eivät suunnittelun loppuvaiheen yksityiskohta. Menovesi tarkoittaa pattereille tai lattialämmitykseen lähtevää vettä.
Miten usean pumpun teho riittää pakkasella?
Usean lämpöpumpun yhteisohjattua järjestelmää kutsutaan kaskadiksi. Pumppujen määrä ei yksin osoita, riittääkö lämpö. Tarjouksen pitää kertoa koko ryhmän antama lämpöteho ja tarvitsema sähköteho samassa ulkolämpötilassa ja samalla menovedellä. Myös käyttöveden valmistuksen vaikutus on otettava huomioon.
Valmistajan nimellisteho tai SCOP-luku ei vastaa tähän kysymykseen. SCOP kuvaa kausittaista hyötysuhdetta määrätyissä laskentaoloissa; se ei ole talonne pakkaspäivänä käytettävissä oleva teho. Ilma-vesilämpöpumpun mitoitusopas avaa lämpöhäviön ja pakkastehon eroa.
| Tilanne | Pumppujen lämpö | Vastusten lämpö | Sähköteho yhteensä |
|---|---|---|---|
| Neljä pumppua toimii | 56 kW | 34 kW | 64 kW |
| Yksi pumppu pois käytöstä | 42 kW | 48 kW | 71 kW |
| Kaikki pumput pois käytöstä | 0 kW | 90 kW | 92 kW |
Normaalitilanteen sähköteho on 28 + 34 + 2 = 64 kW. Kun yksi pumppu pysähtyy, vastuksia tarvitaan enemmän ja sähköteho kasvaa 71 kW:iin. Esimerkki näyttää, miksi liittymää ei tarkisteta vain kaikkien pumppujen toimiessa. Taloyhtiön muu samanaikainen sähkönkäyttö tulee lukujen lisäksi.
Riittääkö lämmin käyttövesi myös kulutushuipussa?
Vuotuinen lämmitysenergian määrä ei kerro, riittääkö lämmin vesi yhtäaikaisten suihkujen aikana. Vaadi tarjoukseen käyttöveden kulutushuipun laskelma, varaajien tilavuudet, latausteho ja latausaika. Mukaan kuuluvat myös lämpimän veden kierron lämpöhäviöt.
Kysy suoraan, mitä huonelämmitykselle tapahtuu käyttövesivaraajaa lämmitettäessä. Jos ohjaus antaa käyttövedelle etusijan, suunnittelijan pitää osoittaa, miten tilojen lämmitys hoituu sillä aikaa. Sama tarkastelu tarvitaan tilanteessa, jossa yksi pumppu on huollossa tai vikaantunut.
Mitä koko taloyhtiön urakkahintaan pitää sisältyä?
Taloyhtiön ilma-vesilämpöpumpun hintaa kannattaa verrata valmiina järjestelmänä, ei pumppujen ostohintana. Lähetä jokaiselle tarjoajalle sama sisältölista. Pyydä joka kohtaan tieto siitä, kuuluuko työ hintaan, kuka sen tekee ja mikä on mahdollisen erillistyön hinta.
| Kokonaisuus | Mitä tarjouksessa pitää eritellä? |
|---|---|
| Lämpö ja käyttövesi | Pumput, ohjaus, varaajat, käyttövesiratkaisu, varalämpö sekä tehot sovituissa talvi- ja vikatilanteissa. |
| Sähkötyöt | Liittymän ja pääkeskuksen riittävyys, tarvittavat muutokset, syötöt, suojaukset ja mittarit. |
| Rakennus- ja putkityöt | Perustukset, nostot, putkireitit, läpiviennit, eristykset ja vanhan järjestelmän purkutyöt. |
| Ulkoyksikköjen sijoitus | Koko ryhmän melutarkastelu, ilman kulkutilat, huoltotilat sekä sulatusvesien johtaminen ja jäätymisen esto. |
| Käyttöönotto ja valvonta | Säädöt, mittaukset, tavoitearvot, etävalvonta, hälytykset, dokumentit ja käyttöopastus. |
| Vastuut ja jatkuvat kulut | Takuu, huollot, huollon vasteaika, vastuurajat ja valvonnan sekä huoltosopimuksen hinnat erikseen. |
Kannattavuuslaskelmaan tarvitaan urakan lisäksi arvio ostettavasta sähköstä ja mahdollisesta muusta lämmöstä kuukausittain, perus- ja tehomaksut sekä huollot. Sähkölämmityksen kustannusopas auttaa erottamaan sähkönmyynnin kulut siirrosta ja sähköverosta; taloyhtiön laskelma tehdään sen omilla kulutusarvioilla ja tariffeilla. Vertaa niitä nykyisen lämmityksen vastaaviin kuluihin. Pyydä laskelma myös heikommalla hyötysuhteella ja korkeammalla sähkön hinnalla: yksi takaisinmaksuvuosi ilman näitä oletuksia ei kerro yhtiön riskistä.
Miten ulkoyksikköjen melu ja sulatusvesi ratkaistaan?
Ulkoyksikköryhmä tarvitsee kantavan alustan sekä tilaa ilmankierrolle ja huollolle. Puhallettu kylmä ilma ei saa kiertää takaisin laitteiden imupuolelle. Sijoituksessa on huomioitava makuuhuoneiden ikkunat ja ympäristön vaikutus äänen leviämiseen.
Pyydä melutarkastelu koko ryhmälle suunnitellussa paikassa. Yhden laitteen esiteluku tai mallikohtainen vähimmäisetäisyys ei yksin ratkaise usean yksikön sijoitusta. Suunnitelmaan kuuluvat myös sulatusveden reitti ja jäätymisen esto: vesi ei saa jäädä kulkuväylälle tai perustusten ympärille.
Selvitä hankkeen lupatarve kunnan rakennusvalvonnasta ennen toteutusta. Tarjouspyynnössä pitää samalla nimetä, kuka hoitaa tarvittavat suunnitelmat ja lupa-asioinnin.
Miten sähköteho, mittaus ja huoltovastuu varmistetaan?
Sähkösuunnittelijan pitää tarkistaa liittymä, pääkeskus, syötöt ja suojaukset myös varalämmön käytössä. Usea pumppu vähentää yhden laitteen vian vaikutusta, mutta yhteinen ohjaus, sähkönsyöttö tai muu yhteinen osa voi silti pysäyttää koko järjestelmän. Sähköllä toimiva pumppuryhmä ei itsessään turvaa lämmitystä sähkökatkossa.
Sopikaa jo hankinnassa, miten järjestelmän toiminta todennetaan. Sähkön mittauksen pitää kattaa kompressorit, vastukset, apulaitteet ja sulanapito. Tuotettu lämpö mitataan vastaavalta järjestelmärajalta, jotta hyötysuhdetta ei paranneta laskennallisesti jättämällä osa sähkönkäytöstä pois.
Nimetkää hälytysten vastaanottaja, huoltovastuullinen ja vikatilanteen toimintatapa. Ilma-vesilämpöpumpun sähkönkulutuksen seuranta auttaa erottamaan pumpun kulutuksen vastusten ja muun järjestelmän kulutuksesta.
Miten hallitus etenee selvityksestä tarjouspäätökseen?
- Kootkaa lähtötiedot. Kerätkää kolmen vuoden energia- ja vedenkulutukset, lämmityksen menovesitiedot, sähköliittymän ja pääkeskuksen tiedot sekä käytettävissä olevat tilat. Sovittakaa hanke taloyhtiön pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmaan.
- Tilatkaa kohdekohtainen hankesuunnittelu. Ratkaiskaa lämmön ja käyttöveden tarve, pumppuryhmä, varalämpö, sähköteho sekä sijoitus. Verratkaa toteutuskelpoisia vaihtoehtoja samoilla kustannusrajoilla.
- Pyytäkää samanlaajuiset urakkatarjoukset. Käyttäkää yllä olevaa sisältölistaa ja yhteisiä talvi- sekä vikatilanteita. Erottakaa tilaajalle jäävät työt ja jatkuvat palvelumaksut.
- Verratkaa kokonaiskuluja ja vastuita. Katsokaa hankintahinnan lisäksi ostettavaa energiaa, tehomaksuja, huoltoa ja sitä, kuka vastaa tavoitearvojen saavuttamisesta.
- Sopikaa mitattava vastaanotto. Kirjatkaa sopimukseen mittarit, tavoitearvot, toiminnan todentaminen ja puutteiden korjaaminen. Pelkkä laitteiden käynnistyminen ei osoita suunniteltua toimintaa.
Kuka kilpailuttaa lämmityssähkön ja kuka asunnon sähkön?
Kun yhteinen lämmitys käyttää taloyhtiön kiinteistösähköä, hallituksen ja isännöitsijän on tarkasteltava yhtiön sopimusta uuden kulutuksen ja sähkötehon perusteella. Tätä varten on taloyhtiön sähkösopimuksen kilpailutusopas. Alla olevat kuluttajatarjoukset eivät ole koko taloyhtiön lämpöpumppujärjestelmän tarjouksia.
Asukas voi vertailla oman asuntonsa ostosähköä erikseen. Alla näet sopimuksia 2 000 kWh:n vuosikulutuksella; voit muuttaa kulutusta lomakkeella. Vertailu koskee asunnon sähköä, ei taloyhtiön lämmitysurakkaa.
Vertaa oman asuntosi sähkösopimus
Avaa koko vertailu 2 000 kWh:n esimerkkikulutuksella tai vaihda se oman sähkölaskusi vuosikulutukseen.
Usein kysyttyä
Voiko ilma-vesilämpöpumpun asentaa taloyhtiöön ilman lämpökaivoja?
Voi: lämpö otetaan ulkoilmasta, joten lämpökaivoja ei tarvita. Yhteinen järjestelmä tarvitsee vesikiertoisen lämmönjaon, sopivan sijoituspaikan ulkoyksiköille ja suunnitellun varalämmön.
Miksi pumppujen nimellistehojen summa ei riitä vertailuun?
Teho muuttuu ulkoilman ja lämmitysveden lämpötilan mukaan. Pyydä koko pumppuryhmän lämpö- ja sähköteho talon suunnittelulämpötiloissa, myös yhden laitteen ollessa poissa käytöstä.
Riittääkö usea pumppu varalämmöksi?
Ei automaattisesti. Yksi pumppu voi vikaantua tai koko ryhmä pysähtyä, joten varalämmön riittävyys ja yhteiset riippuvuudet on tarkistettava erikseen.
Voiko kaukolämpö jäädä ilma-vesilämpöpumpun rinnalle?
Se voi olla tarkasteltava vaihtoehto, mutta kytkentä ja kustannukset ratkaistaan kohdekohtaisesti. Lue, miten lämpöpumppu kaukolämmön rinnalla vaikuttaa lämmön ostoon ja tariffien vertailuun.
Pieneneekö asukkaan oma sähkölasku?
Yhteisen lämmityksen muutos ei sellaisenaan pienennä asunnon erillisen sähkösopimuksen laskua. Taloyhtiön lämmityskulut ja asunnon oma ostosähkö ovat eri kustannuksia.
Lähteet ja päivitys 24.10.2026
- Motiva: Ilma-vesilämpöpumppu – soveltuvuus, pakkasteho ja rinnakkaislämmitys.
- Motiva: Lämpöpumppujen hankintaopas kunnille ja taloyhtiöille – lähtötiedot, kustannusvertailu ja toiminnan varmistus.
- NIBE: F2120 suurempiin kiinteistöihin ja F2120-asennusohje, sivut 9–12 ja 41 – usean laitteen ratkaisu, sijoitus, vedenpoisto ja ääniympäristö.
- Teho- ja hintataulukot ovat Helppohinnan toimituksen laskemia kuvitteellisia esimerkkejä, eivät kohdesuunnitelmia tai laitetarjouksia.
- Pääkuva: Damir K / Pexels, Pexels-lisenssi. Kuvituskuva Jönköpingistä, ei hankereferenssi.
