Oman asunnon sähkön voi kilpailuttaa erikseen
Taloyhtiön yhteinen maalämpö ja asuntosi sähkösopimus ovat eri hankintoja. Vertaa oman asunnon sopimuksia 2 000 kWh:n vuosikulutuksella tai vaihda kulutus omaasi.
Mitä hallituksen pitää selvittää ennen maalämpötarjouksia?
Hallituksen ensimmäinen tehtävä on teettää yhteinen lähtöaineisto, jonka perusteella vaihtoehtoja voi verrata. Pelkkä pumpputarjous ei kerro, sisältyvätkö hintaan esimerkiksi sähköliittymän muutokset, vanhan järjestelmän purku ja pihan ennallistaminen. Nimeä jokaiselle selvitykselle tekijä ja määräpäivä. Seuraavan taulukon voi kopioida hankkeen valmisteluun.
| Selvitettävä asia | Päätösaineisto | Nimetkää vastuutaho |
|---|---|---|
| Nykyinen lämmitys | Lämmön ja sähkön kulutus, kaikki lämmitysmaksut sekä nykyisen järjestelmän korjaustarpeet. | Isännöitsijä ja energiasuunnittelija. |
| Lämmönjako ja mitoitus | Lämmityksen ja käyttöveden tehontarve, tarvittavat lämpötilat sekä lisälämmön osuus. | LVI- ja energiasuunnittelija. |
| Tontti ja kaivokenttä | Alustava kaivosuunnitelma, maanalaiset rajoitteet, luvat, suostumukset ja maanomistajan ehdot. | Kaivokentän suunnittelija. |
| Sähköliittymä | Riittääkö liittymä myös lisälämmitykselle? Muutostöiden hinta sekä siirron kiinteät ja mahdolliset tehomaksut. | Sähkösuunnittelija ja verkkoyhtiö. |
| Urakka ja palveluvaihtoehto | Sama toimitusraja, vastuut, huollot, uusinnat ja sopimuksen päättymisehdot molempiin vaihtoehtoihin. | Hankesuunnittelija ja hallitus. |
| Rahoitus ja vastike | Investointi, lainaehdot, vuosittaiset kassamenot ja vaikutus osakkaisiin yhtiön vastikeperusteilla. | Hallitus ja isännöitsijä. |
| Päätöksen edellytykset | Yhtiöjärjestys, kustannusten jako, tarvittava enemmistö ja mahdolliset osakassuostumukset. | Hallitus, tarvittaessa yhtiöoikeuden asiantuntija. |
| Toimivuuden todentaminen | Mittarit, hyväksymiskriteerit, tietojen omistus ja seurannasta vastaava henkilö. | Riippumaton valvoja ja suunnittelija. |
Pyydä hankesuunnittelijaa vertaamaan myös nykyisen lämmitystavan jatkamista tarvittavine korjauksineen. Kaukolämmön ja maalämmön kustannusvertailu auttaa hahmottamaan, mitkä maksut kuuluvat samalle vertailurajalle. Pientalon maalämpöurakan toimitussisältö antaa kysymyksiä tarjouspyyntöön, mutta sen hintaa ei voi kertoa asuntojen lukumäärällä taloyhtiön budjetiksi.
Paljonko maalämpö maksaa taloyhtiölle ja mitä vastikkeelle tapahtuu?
Taloyhtiön budjetti pitää laskea kohteen suunnitelmasta, ei yleisestä asunto- tai neliöhinnasta. Erottele urakkaan kaivokenttä, lämpöpumput ja varaajat, LVI- ja sähkötyöt, liittymämuutokset, purut, luvat, suunnittelu, valvonta ja pihan korjaus. Vertaa tämän jälkeen käyttökuluja sekä rahoituksen sisältäviä vuosimenoja erikseen.
| Meno tai muutos | Euroa vuodessa |
|---|---|
| Nykyisen lämmityksen kaikki käyttökulut | 36 000 €/v |
| Maalämmön sähkö, 95 857 kWh × 0,18 €/kWh | 17 254 €/v |
| Muut uudet kiinteät maksut ja huolto | 2 000 €/v |
| Maalämmön käyttökulut yhteensä | 19 254 €/v |
| Käyttökulusäästö ennen rahoitusta ja uusintavarausta | 16 746 €/v |
| 250 000 €:n lainan tasalyhennys, 20 vuotta | 12 500 €/v |
| Ensimmäisen budjettivuoden korko-oletus, 4 % alkuperäisestä lainasta | 10 000 €/v |
| Maalämmön käyttö ja lainanhoito yhteensä | 41 754 €/v |
| Kassamenojen lisäys nykyiseen verrattuna | 5 754 €/v |
Esimerkissä sähkö maksaa 0,18 €/kWh sisältäen myynnin, muuttuvan siirron ja sähköveron. Lainan korko on yksinkertaistettu budjettioletus, ei pankin maksuerälaskelma. Lainan lyhennys on kassameno, ei lämmityksen käyttökulu.
Osakkaan kannalta ratkaisee kokonaismeno: jos esimerkkiyhtiön vastikeperuste on 2 000 m² ja 70 m²:n huoneiston osuus lasketaan samalla perusteella, menojen lisäys vastaa noin 16,78 euroa kuukaudessa. Todellinen hoito- ja pääomavastikkeen jako lasketaan oman yhtiön perusteilla, ei jakamalla kustannuksia automaattisesti asuntojen lukumäärällä.
Testaa myös kalliimpi sähkö. Kun saman esimerkin sähkön kokonaishinta on 0,25 €/kWh, maalämmön käyttökulut ovat noin 25 964 euroa vuodessa ja käyttösäästö noin 10 036 euroa ennen rahoitusta. Muu yhteinen sähkö on tässä ennen ja jälkeen sama, joten sitä ei ole laskettu lämmitysmuutoksen vaikutukseen.
Pitkän aikavälin vertailuun tarvitaan lisäksi laitteiden uusinnat, vertailuvaihtoehdon korjaukset ja jäännösarvot. Pyydä laskelma, jossa eri vuosien menot on muunnettu vertailukelpoisiksi. Investointia ei saa laskea samassa vertailussa kahteen kertaan sekä alkumenona että lainan pääoman lyhennyksinä.
Ostaako taloyhtiö järjestelmän vai lämmön palveluna?
Omassa järjestelmässä yhtiö investoi laitteistoon. Palvelumallissa palveluntuottaja investoi ja taloyhtiö ostaa lämpöä omistamatta järjestelmää. Palvelu ei poista hankesuunnittelun tarvetta: pitkä sopimus pitää verrata omaan investointiin samalla lämmöntarpeella ja kustannusrajalla.
| Sovittava asia | Oma järjestelmä | Lämpö palveluna |
|---|---|---|
| Omistus ja päättyminen | Mitä yhtiö omistaa urakan valmistuttua? | Kuka omistaa kaivot ja laitteet, ja mitä tapahtuu sopimuksen päättyessä? Onko lunastusoikeus ja millä hinnalla? |
| Sähkön ostaja | Mille käyttöpaikalle kulutus tulee ja kuka kilpailuttaa sähkön? | Sisältyykö sähkö lämpöhintaan vai maksaako yhtiö sen erikseen? |
| Huolto ja laiteuusinnat | Mitä huoltosopimus kattaa ja miten uusintoihin varaudutaan? | Mitkä korjaukset ja uusinnat kuuluvat maksuun, mitkä laskutetaan lisäksi? |
| Hinta ja sitoutuminen | Mikä on urakan toimitusraja ja lisätöiden hinnoittelu? | Miten hintaa muutetaan? Onko vähimmäisostoa, kiinteitä maksuja tai irtautumiskustannuksia? |
| Mittaukset ja vastuu | Miten sovittu suorituskyky osoitetaan ja puutteet korjataan? | Saako yhtiö mittaustiedot ja miten lämpötoimituksen puutteet hyvitetään? |
Merkitse vastaukset sopimukseen, älä jätä niitä myyntiesityksen varaan. Erityisesti sähkön hintaan sidottu maksu ja sopimuksen päättymisen lunastushinta voivat muuttaa vaihtoehtojen järjestystä. Taulukon kysymykset eivät ole kaikkien lämpöpalvelujen yhteisiä ehtoja.
Voiko tontille toteuttaa riittävän kaivokentän?
Tontin koko ei yksin ratkaise asiaa. Kaivosuunnittelijan pitää sovittaa yhteen tarvittava lämmönotto, kaivojen sijoittelu, maanalaiset rakenteet, pohjavesi- ja suojelurajoitukset sekä maanomistajan ehdot. Kaivojen määrää tai syvyyttä ei voi päättää pelkän asuntojen lukumäärän perusteella. Jos riittävää kaivokenttää ei voi toteuttaa, vertaa vaihtoehtona taloyhtiön ilma-vesilämpöä ilman lämpökaivoja: ulkoyksikköjen sijoitus, talven teho ja varalämpö ratkaisevat soveltuvuuden.
Esimerkiksi Helsinki ohjaa kerrostalohankkeen ensin rakennettavuuden ennakkotiedusteluun ja sen jälkeen ammattilaisen kaivosuunnitteluun. Selvitä oman kunnan rakennusvalvonnasta rakentamislupa, hankkeen liitteet ja tarvittavat suostumukset. Helsingin paikallisia ohjeita ei pidä käyttää kaikkialla Suomessa sellaisinaan.
Tarjouspyynnössä sovitaan myös porausjätteen käsittelystä ja pihan ennallistamisesta. Maalämpökaivon porausopas auttaa tunnistamaan porausurakan rajat; taloyhtiön koko kaivokenttä tarvitsee oman suunnitelmansa.
Millä enemmistöllä maalämmöstä päätetään?
Maalämpöhankkeelle ei ole yhtä yleistä kahden kolmasosan sääntöä. Laajakantoinen yhteisen lämmitysjärjestelmän hanke viedään yhtiökokouksen päätettäväksi. Päätösvaatimus riippuu hankkeen sisällöstä, osakkaiden maksuvelvollisuudesta ja yhtiöjärjestyksestä.
- Yhteinen uudistus: asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 31 § mahdollistaa enemmistöpäätöksen siinä säädetyillä edellytyksillä. Maksuvelvollisuus ei saa muodostua kohtuuttoman ankaraksi, ja uudistuksen tulee täyttää lain mukainen peruste, kuten rakennuksen saattaminen ajankohdan tavanmukaisten vaatimusten tasolle. Enemmistö tarkoittaa lähtökohtaisesti yli puolta annetuista äänistä.
- Yhtiöjärjestyksen muutos: lähtökohtana on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.
- Maksuperusteen muutos ja yhdenvertaisuus: määräenemmistö ei yksin ratkaise kaikkea. Muutos voi edellyttää lisäksi asianomaisten osakkaiden suostumuksia.
Kirjaa kokousaineistoon juuri oman yhtiön päätös- ja kustannusjakoperuste. Jos huoneistokohtaisesta suorasta sähkölämmityksestä siirrytään yhteiseen järjestelmään, kyse ei ole automaattisesti samasta tilanteesta kuin nykyisen yhteisen vesikiertoisen lämmityksen uusimisessa.
Miten hanke etenee ja toimivuus osoitetaan?
- Teettäkää riippumaton esiselvitys. Selvittäkää toteutettavuus ja vertailtavat vaihtoehdot ennen toimittajan valintaa.
- Laatikaa hankesuunnitelma. Määritelkää lämmöntarve, kaivokenttä, sähköliittymä, toimitusrajat ja kustannukset. Verratkaa omaa investointia ja palvelumallia.
- Kootkaa yhtiökokouksen päätösaineisto. Esittäkää rahoitus, vastikevaikutus ja päätöksen oikeudelliset edellytykset ymmärrettävästi.
- Kilpailuttakaa samalla suunnitelmalla. Verratkaa kokonaisuuksia, ei eri sisältöisten tarjousten loppusummia.
- Valvokaa toteutusta ja käyttöönottoa. Käyttäkää riippumatonta valvojaa ja sopikaa hyväksymiskriteerit ennen urakkaa.
- Seuratkaa mitattua tulosta. Nimetkää vastuuhenkilö, joka vertaa tuotettua lämpöä, ostosähköä ja toteutuneita kustannuksia suunnitelmaan.
Pelkkä sähkömittari ei kerro järjestelmän hyötysuhdetta. Mittaussuunnitelmassa erotetaan lämpöpumppujen ja lisälämmityksen sähkö sekä tuotettu lämpö käyttökohteittain. Samalla sovitaan, mitä lämpökerroin sisältää ja kuka saa mittaustiedot käyttöönsä myös palvelusopimuksessa.
Kiinteistöliitto suosittelee järjestelmän seurantaan mittaustietojen saatavuutta vähintään kahden kalenterivuoden ajalta. Tämä ei tarkoita kahden vuoden odotusta ennen hankepäätöstä, vaan mahdollisuutta arvioida valmistuneen järjestelmän toimintaa eri vuodenaikoina.
Kenen sähkösopimus muuttuu maalämmön myötä?
Yhteisen maalämmön sähkö kuuluu järjestelmän käyttöpaikalle. Taloyhtiön sähköä ostavan tahon pitää pyytää tarjoukset uudella kulutusarviolla ja koko käyttöpaikan ostosähkölle, ei vain pumppujen kulutukselle. Mukaan tulevat myös käyttöpaikan muu yhteinen sähkö ja soveltuvat verkkopalvelumaksut. Lue taloyhtiön sähkösopimuksen kilpailutusohje, kun hankkeen kulutusarvio on valmis.
Asukkaan oma sähkösopimus on eri asia. Seuraavat kotitaloustarjoukset auttavat vertaamaan oman asunnon sähköä 2 000 kWh:n vuosikulutuksella. Voit muuttaa kulutusta lomakkeella. Älä lisää taloyhtiön yhteisen maalämmön kulutusta asuntosi lukuun; nämä tarjoukset eivät ole taloyhtiön lämmityssähkön tarjouspyyntö.
Vertailujakson kokonaishinnalla järjestetyt sopimukset
Luotsi pörssisähkö
- Sopimuskausi
- Toistaiseksi
- Hinnoittelu
- Pörssisähkö
- Perusmaksu
- 0 €/kk · 12 kk, sitten 5,95 €/kk
- Marginaali
- Spot + 0,95 snt/kWh
13,25 €/kk
Historiallinen laskelma · 159,00 € / 12 kk
Ei hintaennuste. Spot-oletus 7,00 snt/kWh (1.10.2025–30.9.2026).
Pörssisähkö
Hintavaihtelun hyväksyvälle · Perusmaksu nousee kampanjan jälkeen
Hinta ja ehdot
- Sopii sinulle, jos
- Hintavaihtelun hyväksyvälle
- Huomioi
- Perusmaksu nousee kampanjan jälkeen
Hinta tällä kulutuksella
2 000 kWh/v: energia 159,00 € + perusmaksut 0,00 € = 159,00 € / 12 kk.
- Kampanjan jälkeen
- 5,95 €/kk
Keskeiset ehdot
- Tuotteen koko nimi
- Luotsi pörssisähkö (Tarjous! Perusmaksu 0€ ensimmäiset 12KK!)
- Sopimuskausi
- Toistaiseksi
- Asiakkuus
- Myös nykyisille asiakkaille
- Saatavuus
- Saatavilla valitulla alueella
Yhtiön lisätiedot
TILAA TUOTE TÄSTÄ Tarjous – alennettu perusmaksu ensimmäiset 12kk! Ensimmäiset 12kk perusmaksu 0€/kk, jonka jälkeen 5,95 €/kk. Luotsi on pörssisähkösopimus, eli maksat tunneittain vaihtuvan markkinahinnan. Hinta perustuu Nord Pool -sähköpörssin Suomen alueen tuntihintaan eli niin sanottuun spot-hintaan. Voit seurata kulutushistoriaasi ja spot-hintoja Aalto Energian asiakasportaalista. Aalto Energian pörssisähkösopimus on oivallinen valinta niille, jotka haluavat aktiivisesti vaikuttaa maksamaansa sähkön hintaan. Luotsi on toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus eli voit halutessasi vaihtaa sen 14 päivän irtisanomisajalla. Aalto Energia on suomalainen, yksityisesti omistettu energiayhtiö, joka aloitti toimintansa syksyllä 2023. Edistämme sähköalan vihreää siirtymää. Suosimme fossiilivapaata sähköä ja Suomen luonnonsuojeluliiton suosittelemaa uusiutuvaa EKOenergiaa. Voit tilata tuotteen TÄSTÄ linkistä tai olemalla yhteydessä asiakaspalveluumme 09 2312 1001
Vihreä Älyenergia Vire Tuuli
- Sopimuskausi
- Toistaiseksi
- Hinnoittelu
- Pörssisähkö
- Perusmaksu
- 0 €/kk · 12 kk, sitten 5,99 €/kk
- Marginaali
- Spot + 0,99 snt/kWh
13,32 €/kk
Historiallinen laskelma · 159,80 € / 12 kk
Ei hintaennuste. Spot-oletus 7,00 snt/kWh (1.10.2025–30.9.2026).
PörssisähköUusiutuva
Hintavaihtelun hyväksyvälle · Perusmaksu nousee kampanjan jälkeen
Hinta ja ehdot
- Sopii sinulle, jos
- Hintavaihtelun hyväksyvälle
- Huomioi
- Perusmaksu nousee kampanjan jälkeen
Hinta tällä kulutuksella
2 000 kWh/v: energia 159,80 € + perusmaksut 0,00 € = 159,80 € / 12 kk.
- Kampanjan jälkeen
- 5,99 €/kk
Keskeiset ehdot
- Sopimuskausi
- Toistaiseksi
- Asiakkuus
- Vain uusille asiakkaille
- Energian alkuperä
- 100% alkuperätakuulla varmennettua uusiutuvaa tuulienergiaa
Pörssisähkö
- Sopimuskausi
- Toistaiseksi
- Hinnoittelu
- Pörssisähkö
- Perusmaksu
- 0 €/kk · 3 kk, sitten 1,95 €/kk · 9 kk, sitten 5,95 €/kk
- Marginaali
- Spot + 0,39 snt/kWh · 12 kk, sitten 0,99 snt/kWh
13,78 €/kk
Historiallinen laskelma · 165,35 € / 12 kk
Ei hintaennuste. Spot-oletus 7,00 snt/kWh (1.10.2025–30.9.2026).
Pörssisähkö
Hintavaihtelun hyväksyvälle · Perusmaksu nousee kampanjan jälkeen
Hinta ja ehdot
- Sopii sinulle, jos
- Hintavaihtelun hyväksyvälle
- Huomioi
- Perusmaksu nousee kampanjan jälkeen
Hinta tällä kulutuksella
2 000 kWh/v: energia 147,80 € + perusmaksut 17,55 € = 165,35 € / 12 kk.
- Kampanjan jälkeen
- 5,95 €/kk
Keskeiset ehdot
- Tuotteen koko nimi
- Pörssisähkö (Tarjous: ilmainen perusmaksu ensimmäiset 3kk!)
- Sopimuskausi
- Toistaiseksi
- Asiakkuus
- Myös nykyisille asiakkaille
- Kulutus
- Enintään 80 000 kWh/v
- Saatavuus
- Saatavilla valitulla alueella
Yhtiön lisätiedot
TILAA TUOTE TÄSTÄ Tarjous – 12 kk ajan alennettu marginaali ja perusmaksu! Lisäksi ensimmäiset 3kk kokonaan ilman perusmaksua. Ensimmäiset 12 kk 0,39 c/kWh + 1,95 €/kk, jonka jälkeen 0,99 c/kWh + 5,95 €/kk. Sähkötyttöjen pörssisähkö on joustava sähkösopimus, jossa maksat aina Nord Pool -sähköpörssin Suomen alueen varttikohtaisen spot-hinnan mukaan. Voit ajoittaa sähkönkulutustasi edullisille hetkille ja säästää sähkölaskussa. Kaikki myymämme sähkö on fossiilivapaata ja voit lisäksi valita sopimukseesi uusiutuvan energian! Sähkötyttöjen pörssisähkösopimus sopii sinulle, jos haluat hyötyä markkinoiden dynaamisuudesta ja vaikuttaa aktiivisesti maksamaasi sähkön hintaan. Kun siirrät kulutusta edullisille ajankohdille, pääset usein keskimäärin halvempaan hintaan. Sopimus on toistaiseksi voimassa oleva, joten et sitoudu pitkäksi aikaa ja voit halutessasi vaihtaa sopimuksen 14 päivän irtisanomisajalla. Voit tilata tuotteen TÄSTÄ linkistä tai olemalla yhteydessä asiakaspalveluumme 09 2312 1088
Laskentaoletukset
Arviot kulutuksella 2 000 kWh/v; vain sähkönmyynti, ei siirtoa eikä sähköveroa. Näkyvät hinnat sisältävät ALV:n. Pörssisähkön spot-oletus: 7,00 snt/kWh (1.10.2025–30.9.2026). Historiallinen keskiarvo ei ennusta tulevaa; oma kulutuksen ajoitus vaikuttaa hintaan. Hybridille ei lasketa tasaista vuosiarviota.
Vertaa oman asuntosi sähkösopimukset
Aloita 2 000 kWh:n vuosikulutuksella tai syötä oman asuntosi koko ostosähkö. Taloyhtiön yhteisen lämmityksen hankinta käsitellään erikseen.
Usein kysyttyä
Tarvitaanko maalämpöön kaikkien osakkaiden suostumus?
Ei automaattisesti. Päätösvaatimus ratkaistaan hankkeen sisällön, lain ja yhtiöjärjestyksen perusteella; erityisesti maksuperusteen muutos voi vaatia osakassuostumuksia. Siksi päätös- ja kustannusjakoperuste selvitetään ennen kokouskutsua.
Miksi vastike voi nousta, vaikka lämmitys halpenee?
Käyttökulusäästö voi jäädä lainan lyhennyksiä ja korkoja pienemmäksi. Osakkaan kuukausimeno lasketaan käyttökuluista ja rahoituksesta oman yhtiön vastikeperusteilla.
Voiko rivitaloon tehdä yhteisen maalämmön?
Yhteisen vesikiertoisen lämmityksen uusimista voidaan selvittää samalla päätösrungolla kuin kerrostalossa. Huoneistokohtaisen suoran sähkölämmityksen muuttaminen yhteiseksi järjestelmäksi vaatii erikseen myös lämmönjaon ja kustannusjaon selvityksen.
Kuka maksaa sähkön, jos maalämpö ostetaan palveluna?
Se ratkaistaan palvelusopimuksessa. Pyydä nimenomainen tieto siitä, sisältyykö sähkö lämpöhintaan vai maksaako taloyhtiö sen erikseen, ja käytä samaa rajaa kustannusvertailussa.
Voiko pienelle tontille tehdä maalämmön?
Tontin pinta-ala ei yksin anna vastausta. Suunnittelija selvittää riittävän kaivokentän toteutettavuuden, maanalaiset rajoitukset ja tarvittavat luvat sekä suostumukset ennen urakkapäätöstä.
Lähteet ja päivitys 24.10.2026
- Kiinteistöliitto: Maalämpö taloyhtiöön, 20.4.2026 – riippumaton suunnittelu, hankintamallit ja mittaus.
- Ajantasainen asunto-osakeyhtiölaki 1599/2009, 6 luvun 26–35 § – päätöksenteko, uudistukset, yhtiöjärjestys ja suostumukset.
- Helsingin kaupunki: Maalämpö – paikallinen toteutettavuus- ja lupaohje.
Kustannus- ja vastike-esimerkki on Helppohinnan toimituksen kuvitteellisilla oletuksilla laskema, ei markkinahinta tai toteutunut taloyhtiökohde.
