
Aurinkopaneelien optimointi voi tarkoittaa paneelien sijoittelua, oman aurinkosähkön käytön lisäämistä tai paneelikohtaisia tehonoptimoijia. Tämä opas auttaa päättämään, kannattaako viimeksi mainituista maksaa. Jos valitset vasta kattolapetta, aloita paneelien suunnan ja kallistuskulman vertailusta. Sähkön käytön ajoittamista käsittelee aurinkosähkön oman käytön opas.
Vertaa myös jäljelle jäävää ostosähköä
Aurinkopaneelit eivät poista ostosähkösopimuksen tarvetta. Aloita 8 000 kWh:n verkko-oston esimerkillä ja vaihda kulutukseksi oma arviosi.
Kuinka paljon sama katto tuottaa ilman optimoijia ja niiden kanssa?
Hyvä tarjous ei lupaa vain parempaa tuottoa, vaan näyttää, mihin vertailu perustuu. Pyydä alla olevat tiedot kahdesta toteutuksesta. Paneelien määrä, malli ja paikat sekä tuotantoarvion sää- ja varjostusoletukset pidetään samoina. Jos samalla vaihdetaan paneeleita tai kasvatetaan järjestelmää, koko tuotantoeroa ei voi laskea optimoijien hyödyksi.
| Vertailtava asia | Ilman optimoijia | Optimoijilla |
|---|---|---|
| Paneelisto | Paneelimalli, määrä, nimellisteho ja paikat | Sama paneelisto samoilla paikoilla |
| Vuosituotanto | Arvio kWh/v ja laskennan oletukset | Arvio kWh/v, myös optimoijien omat häviöt huomioituina |
| Oma käyttö ja myynti | Kumpikin erikseen, kWh/v | Kumpikin erikseen, jotta lisäsähkön käyttö selviää |
| Tekninen toteutus | Invertteri, paneeliketjut ja tehopistehaku | Optimoijien malli, määrä, sijoittelu ja yhteensopivuus |
| Asennettu kokonaishinta | Koko sovittu toimitus veroineen | Sama toimitusraja sekä optimoijien asennettu lisähinta |
| Seuranta ja huolto | Mitä seurataan ja kuka vastaa vioista? | Tarvittavat lisälaitteet, jatkuvat maksut ja kattotyön vastuut |
Ratkaiseva luku on vuosituotantojen erotus kilowattitunteina. Selvitä lisäksi, mihin aikaan lisätuotanto syntyy. Koko voimalan omakäyttöaste ei automaattisesti kerro, kuinka suuri osa juuri lisätuotannosta jää omaan käyttöön. Tarkista aurinkotuotannon ja verkkomyynnin mittausero, jotta käytät laskelmassa oikeita lähtölukuja.
Milloin lisätuotannon euroarvo kattaa lisähinnan?
Itse käytetty lisäsähkö vähentää ostoa: sen arvoon kuuluvat vältetty energiamaksu, kulutuksesta riippuva siirtomaksu ja verot. Kiinteät perusmaksut eivät poistu. Myydyn lisäsähkön arvona käytetään myynnistä kulujen jälkeen saatavaa hintaa, ei oman ostosähkön kokonaishintaa.
Lisätuotantoarvio muuttaa päätöstä enemmän kuin näyttävä häviöprosentti. Alla oman käytön osuus lisätuotannosta pysyy 60 prosentissa ja oletushinnat samoina kuin laskuesimerkissä.
| Lisätuotanto | Eurohyöty |
|---|---|
| 50 kWh/v | 5,30 €/v |
| 200 kWh/v | 21,20 €/v |
| 600 kWh/v | 63,60 €/v |
Pyydä oman käytön ja myynnin arvio vertaamalla tuotantoa ja kodin kulutusta samoilla tunti- tai varttijaksoilla. Pelkkä vuosikulutus ei kerro, oletko käyttämässä sähköä silloin, kun optimoijista saadaan lisätuotantoa.
Millä kulutuksella vertaan jäljelle jäävää ostosähköä?
Käytä verkosta ostettavaa vuosikulutusta, älä koko kodin sähkönkäyttöä tai paneelien vuosituotantoa. Jos paneelit ovat jo käytössä, etsi ostokulutus omista kulutustiedoistasi. Uutta järjestelmää varten pyydä se samassa tuotannon ja kulutuksen vertailussa kuin oman käytön arvio.
Alla vertaat ostosähkösopimuksia 8 000 kWh:n vuotuisen verkko-oston esimerkillä. Voit vaihtaa kulutuksen lomakkeella. Vertailu auttaa ostosähkön valinnassa; se ei vertaile ylijäämäsähkön myyntihintoja eikä laske optimoijien tuottoa.
Mitä optimoija voi korjata – ja mitä se ei korjaa?
Paneelikohtainen tehonoptimoija on paneelin yhteyteen asennettava laite, joka säätää sen sähköistä toimintapistettä. Siitä voi olla hyötyä, kun eri tavalla tuottavien paneelien yhteenkytkentä aiheuttaa sähköisiä häviöitä. Osittainen varjostus on yksi tällainen tilanne.
Varjon vaikutus ei silti ole sama jokaisella katolla. Paneelien ohitusdiodit ja invertterin tehopistehaku rajoittavat jo häviöitä. Optimoijalla on myös omia häviöitä. Siksi lisälaitteen hyötyä pitää verrata hyvin suunniteltuun järjestelmään ilman optimoijia, ei oletukseen, että yksi varjostuva paneeli sammuttaisi koko katon.
Eri ilmansuunnatkaan eivät yksin tarkoita, että optimoijat ovat tarpeen. Paneeliketjut ja invertterin erilliset tehopistehaut voidaan suunnitella eri lappeille. Invertteriopas auttaa yhteensopivuuden ja laitevalinnan kysymyksissä.
Tutkimukset eivät anna yhtä kaikille katoille sopivaa hyötyprosenttia. SDU:n vuoden 2019 vertailussa tulos vaihteli varjostustavan mukaan. NREL:n vuoden 2015 aineistossa ilman optimoijia saatava tuotanto oli pääosin mallinnettu. Näistä ei voi johtaa oman suomalaisen katon vuosituottoa tai nykyisten laitteiden paremmuusjärjestystä.
Mitä optimoijan hintaan ja huoltoon pitää sisältyä?
Vertaa asennettua lisähintaa, älä yksittäisen laitteen verkkokauppahintaa. Tarjouksessa pitää näkyä optimoijien määrä ja malli, asennustyö, yhteensopivuuden varmistus sekä mahdolliseen seurantaan tarvittavat laitteet ja maksut. Optimointi, paneelikohtainen seuranta ja turvallisuustoiminnot eivät ole sama asia.
Esimerkiksi Tigo TS4-A-O:n valmistajasivu nimeää CCA- ja TAP-laitteet järjestelmän vaatimuksiin. Älä siis päättele pelkän paneelin taakse tulevan laitteen hinnasta, mitä valmis seurattava kokonaisuus maksaa. Pyydä asentajalta erittely juuri tarjotusta mallista ja toiminnoista.
Sovi kirjallisesti, kuka maksaa vianhaun, matkat, nostimen tai telineet, paneelin irrotuksen, laitteen vaihdon ja käyttöönoton. Kysy sama myös takuun aikana tehtävästä vaihdosta. Pitkä laitetakuu ei yksin vastaa kysymykseen kattotyön laskusta.
Mitä pyydän asentajalta ennen optimoijien tilaamista?
- Rajaa ongelma. Pyydä kuvaus siitä, mitkä paneelit varjostuvat, mihin aikaan ja miten nykyinen tai tarjottu invertteri käsittelee tilanteen.
- Pyydä vertailupari. Sama katto ja paneelisto ilman optimoijia sekä niiden kanssa. Vaadi vuosituotannot ja niiden erotus, ei pelkkää prosenttilupausta.
- Laske lisähyöty euroina. Erota lisäsähkön oma käyttö ja myynti. Vertaa hyötyä asennettuun lisähintaan ja huollon vastuisiin.
Jos myyjä perustelee hyötyä sovelluksen palautuneen energian luvulla, pyydä lisäksi kuvaus vertailutavasta. Sovelluksen laskema luku ei yksin osoita, kuinka paljon sama katto tuottaisi vuodessa ilman optimoijia.
Valitse sähkösopimus verkosta ostamallesi sähkölle
Aloita vertailu 8 000 kWh:n esimerkillä ja aseta oma verkko-ostosi. Optimoijien lisähyöty ja ostosähkösopimuksen hinta ovat eri päätöksiä.
Usein kysyttyä
Kannattaako optimoija varjottomalla katolla?
Varjottomuus ei yksin ratkaise asiaa, mutta pelkkä lupaus optimoinnista ei ole ostoperuste. Pyydä osoittamaan, mistä juuri tämän paneeliston lisätuotanto syntyy ja kattaako sen euroarvo asennetun lisähinnan.
Riittääkö invertterin oma varjonhallinta?
Se voi riittää. Esimerkiksi SMA tarjoaa ShadeFix-tehopistehakua vaihtoehdoksi paneelikohtaiselle lisäelektroniikalle, mutta valmistajan yleinen lupaus ei korvaa oman katon tuotantovertailua.
Voiko optimoijat lisätä vain osaan paneeleista?
Joissakin järjestelmissä voi: esimerkiksi Tigo TS4-A-O:n valmistaja sallii valikoivan asennuksen. Asentajan pitää varmistaa tarjotun mallin, invertterin ja paneeliketjujen yhteensopivuus; sääntöä ei voi yleistää kaikkiin optimoijiin.
Miksi varjohäviö ei ole sama kuin optimoijan lisätuotanto?
Osa häviöstä johtuu puuttuvasta säteilystä, jota laite ei palauta. Lisäksi ohitusdiodit ja invertteri rajoittavat jo sähköisiä häviöitä, joten ostajan tarvitsema luku on lisätuotanto tähän toteutukseen verrattuna.
Sisältyykö paneelikohtainen seuranta pelkkään optimoijaan?
Älä oleta niin. Pyydä tarjoukseen seurannan edellyttämät viestintä- ja muut lisälaitteet, käyttöönotto sekä mahdolliset jatkuvat maksut.
Lähteet ja tarkistus 18.10.2026
- SDU: vertailututkimus paneelioptimoijista ja varjostuksesta, 2019 (PDF)
- NREL/CP-5J00-63765: paneelikohtaisen elektroniikan varjostushyödyn tutkimus, 2015 (PDF)
- SMA: ShadeFix-varjonhallinta
- Tigo: TS4-A-O:n toiminnot ja järjestelmävaatimukset
- Tigo: miten optimointi toimii
- Pääkuva: Robert So / Pexels, Pexels-lisenssi. Laskuesimerkkien hinnat ja tuotannot ovat kuvitteellisia.
