
Paneelit eivät poista ostosähkön tarvetta
Vertaa sähkösopimuksia verkosta ostamallesi sähkölle. Aloita 8 000 kWh:n vuosiesimerkistä ja vaihda kulutus oman käyttöpaikkasi arvioon.
Mihin suuntaan aurinkopaneelit kannattaa asentaa?
Aloita katon käyttökelpoisista lappeista, älä yhdestä ihannekulmasta. Suunta vaikuttaa sekä vuoden kokonaistuotantoon että siihen, mihin aikaan päivästä sähköä syntyy. Kodin kannalta ratkaisevaa on, kuinka paljon tuotantoa osuu samalle ajalle kulutuksen kanssa.
| Suunta | Milloin se sopii? | Mitä vertaat? |
|---|---|---|
| Etelä | Kun tavoittelet suurta vuosituotantoa ja lape on varjoton. | Kuinka paljon päivän tuotannosta käytät itse ja kuinka paljon myyt. |
| Kaakko tai lounas | Kun käyttökelpoinen lape poikkeaa etelästä. | Kohteen tuotantoarviota: pelkkä poikkeama etelästä ei ole syy hylätä lapetta. |
| Itä tai länsi | Kun tuotantoa halutaan painottaa aamuun tai iltapäivään. | Lisääkö ajoitus omaa käyttöä riittävästi suhteessa pienempään vuosituotantoon. |
| Jaettu itä–länsi | Kun paneeleja voidaan sijoittaa kahdelle eri aikaan tuottavalle lappeelle. | Ensin samaa paneelitehoa, sitten erikseen koko katolle mahtuvaa järjestelmää. |
Länteen suunnatut paneelit eivät tuota pimeässä. Jos kodin kulutus painottuu vasta auringonlaskun jälkeiseen aikaan, länsilape ei yksin ratkaise tuotannon ja kulutuksen eroa. Oman käytön ja verkko-oston ero auttaa hahmottamaan, mikä osa sähkölaskusta paneeleilla voi pienentyä.
Milloin itä–länsi on etelää parempi vaihtoehto?
Itä–länsi voi olla parempi, jos aamun ja iltapäivän tuotannosta saatava lisähyöty korvaa pienemmän kokonaistuotannon ja mahdollisen kalliimman asennuksen. Vertaa omaa käyttöä kilowattitunteina, älä vain prosentteina. Omakäyttöaste kertoo, kuinka suuri osuus paneelien tuotannosta käytetään kotona; se ei kerro tuotannon määrää.
| Vuodessa | Etelä | Itä–länsi |
|---|---|---|
| Tuotanto | 5 000 kWh | 4 200 kWh |
| Oma käyttö | 2 000 kWh | 2 100 kWh |
| Omakäyttöaste | 40 % | 50 % |
| Myynti verkkoon | 3 000 kWh | 2 100 kWh |
| Osto verkosta | 6 000 kWh | 5 900 kWh |
| Oman käytön arvo | 300 €/v | 315 €/v |
| Myynnin nettotulo | 120 €/v | 84 €/v |
| Hyöty yhteensä | 420 €/v | 399 €/v |
Itä–länsi vähentää verkko-ostoa hieman enemmän, mutta etelä tuottaa näillä oletuksilla suuremman vuotuisen hyödyn. Itä–lännen hyöty lasketaan näin: 2 100 kWh × 0,15 €/kWh + 2 100 kWh × 0,04 €/kWh = 399 €/v.
Samoilla tuotanto- ja hintaoletuksilla itä–lännen pitäisi tuottaa omaan käyttöön noin 2 291 kWh vuodessa, jotta se yltäisi etelän hyötyyn. Jos oma käyttö olisi 2 400 kWh, hyöty olisi 432 €/v. Tämä on vertailumenetelmä, ei yleinen kannattavuusraja. Todellisessa vertailussa ostosähkön vältetty kulu ja myyntikorvaus kohdistetaan samoille ajanjaksoille kuin tuotanto.
Vertaa erikseen verkosta ostettavan sähkön sopimus
Alla näet ostosähkön sopimuksia aluksi 8 000 kWh:n vuosikulutuksella. Vaihda kenttään arvio koko vuoden verkosta ostettavasta sähköstä, ei paneelien tuotantoa. Taulukon kuvitteellisessa kodissa se olisi suuntauksesta riippuen 6 000 tai 5 900 kWh. Sopimusvertailu ei hinnoittele paneeliasennusta eikä ylijäämäsähkön myyntikorvausta.
Mikä kallistuskulma sopii omalle katolle?
Kallistuskulma mitataan vaakatasosta: vaakasuora paneeli on 0 astetta. Motivan mukaan Etelä-Suomessa etelään suunnatun järjestelmän vuosituotto on parhaimmillaan noin 40 asteen kulmassa. Se ei tarkoita, että jokaisen katon paneelit pitäisi nostaa tähän kulmaan.
Harjakatolla lappeen suuntainen asennus on yleensä lähtökohta. Pyydä erillinen hinta ja tuotantoarvio, jos asentaja ehdottaa kulman muuttamista telineillä. Lisätuotantoa kannattaa verrata telineiden ja työn lisäkustannukseen, ei vain kahden kulman tuotantolukuihin.
Tasakatolla käytetään Motivan mukaan usein noin 15 asteen kallistusta. Tällöin rivivälit, paneelirivien toisilleen aiheuttama varjo ja tuulikuorma kuuluvat suunnitteluun. Jos eri asetteluihin mahtuu eri määrä paneeleja, pyydä sekä saman paneelitehon vertailu että koko katon ratkaisut. Paneelimäärän valinta on eri päätös kuin saman järjestelmän suuntaaminen.
Miten varjostus muuttaa lappeen valintaa?
Pyydä tuotantoarvio, jossa huomioidaan puut, savupiiput, viereiset rakennukset ja paneelirivien omat varjot. Varjon ajankohta ratkaisee: pelkkä tieto siitä, että katolla on joskus varjoa, ei kerro vuotuista tuotantovaikutusta. Jos varjostuksen ratkaisuksi ehdotetaan lisälaitteita, vertaa optimoijien lisätuotantoa ja lisähintaa samalla katolla ennen tilausta.
PVGISin maastohorisontti auttaa arvioimaan maaston vaikutusta, mutta se ei korvaa katon lähellä olevien esteiden kartoitusta. Kiinnitykset, katon soveltuvuus ja työn tarkastukset käsitellään oppaassa asennuksen vastuut ja vastaanotto.
Miten vertaan kahta suuntaussuunnitelmaa?
- Kerää saman ajanjakson kulutusdata. Tuotantoa ja kulutusta pitää verrata samoilla tunti- tai varttijaksoilla. Pelkät kuukausisummat eivät kerro, kuinka paljon tuotannosta käytetään heti kotona.
- Vertaa ensin samaa paneelitehoa. Pidä paneelimalli, kokonaisteho ja muut laiteoletukset samoina, jotta suuntauksen vaikutus erottuu järjestelmän koosta.
- Pyydä oma käyttö, myynti ja verkko-osto kilowattitunteina. Omakäyttöprosentti täydentää näitä lukuja, mutta ei korvaa niitä.
- Laske hyöty omilla sopimuksillasi ja vertaa lisähintaa. Oma käyttö vähentää muuttuvia ostokuluja, myyntiin jäävästä sähköstä saat sopimuksesi mukaisen nettokorvauksen. Tarkastele lopuksi koko hankinnan kannattavuutta asennushinta mukaan lukien.
Kopioi tämä pyyntö asentajalle
Pyydän vertailun kattomme käyttökelpoisista lappeista samalla paneelimallilla ja samalla kokonaisteholla. Ilmoittakaa kunkin vaihtoehdon paneeliteho (kWp), lappeiden ilmansuunnat ja kallistuskulmat sekä invertterin mitoitusoletus. Kertokaa laskennan sijainti, sääaineisto, häviöoletukset ja tapa huomioida lähivarjostus.
Toimittakaa kuukausi- ja tuntikohtainen tuotantoarvio sekä samalla kotimme kulutusdatalla laskettu oma käyttö, myynti verkkoon ja osto verkosta kilowattitunteina vuodessa. Eritelkää suuntauksesta tai telineistä syntyvä asennuksen lisähinta. Jos eri lappeille mahtuu eri määrä paneeleja, antakaa erikseen myös koko katon kapasiteettia hyödyntävät vaihtoehdot.
Voit verrata suuntien tuotantoarvioita myös Euroopan komission PVGIS-työkalulla. Huomaa asteikko: PVGISissä etelä on 0°, itä −90° ja länsi +90°. Kompassissa samat suunnat ovat 180°, 90° ja 270°. PVGISin tuotantoarvio ei yksin laske omaa käyttöä tai sähkölaskua. Asennuksen jälkeen vertaa toteutunutta aurinkotuotantoa ja omaa käyttöä erottamalla invertterin tuotanto verkkoon myydystä sähköstä.
Kilpailuta paneelien jälkeenkin ostettava sähkö
Syötä vertailuun koko vuoden verkko-osto. Näin sopimusten kulut vastaavat ostosähkön määrää eivätkä kodin kulutusta ennen paneeleja.
Usein kysyttyä
Onko etelä aina paras suunta aurinkopaneeleille?
Etelä on lähtökohta suurimmalle vuosituotannolle, mutta varjostus, katon ominaisuudet, kulutuksen ajoitus ja asennushinta voivat muuttaa valintaa. Vertaa samalla paneeliteholla sekä tuotantoa että omaan käyttöön jäävää sähköä.
Voiko aurinkopaneelit asentaa itä–länsikatolle?
Voi, kun katto ja asennusratkaisu soveltuvat siihen. Kahdelle lappeelle jaettu järjestelmä painottaa tuotantoa eri vuorokaudenaikoihin, mutta sen taloudellinen hyöty pitää laskea kodin kulutusdatalla.
Pitääkö katon kallistuskulmaa muuttaa?
Yleensä harjakatolla lähdetään lappeen suuntaisesta asennuksesta. Jos kulmaa muutetaan telineillä, vertaa saatavan lisätuotannon arvoa telineiden ja asennuksen lisähintaan sekä rakenteellisiin vaatimuksiin.
Miten ilmansuunta syötetään PVGISiin?
PVGISin suunta-asteikolla etelä on 0°, itä −90° ja länsi +90°. Kallistuskulma syötetään vaakatasosta mitattuna, ei katon pystysuorasta suunnasta.
Lähteet ja päivitys 18.10.2026
- Motiva: Aurinkosähköjärjestelmän sijoittaminen, tuotto, mitoittaminen ja kannattavuus – sijoittaminen, suuntaus, kallistus ja tuotannon käyttö; lähde päivitetty 30.12.2025.
- Euroopan komission JRC: PVGIS-käyttöohje – suunta-asteikko, kallistus ja tuotantoarvion rajat.
Vuosivertailu on Helppohinnan toimituksen laskema kuvitteellinen esimerkki, ei PVGIS-mallinnus. Pääkuva: Robert So / Pexels, Pexels-lisenssi.
