
Sähkösopimus valitaan ostosähkön, ei pumpun tehon mukaan
Kun koko kodin vuosikulutus on tiedossa, vertaile sen sähkönmyyntikuluja. Voit muuttaa vertailun 10 000 kWh:n esimerkin omaksi kulutukseksesi.
Mitä mitoituslaskelmasta pitää löytyä ennen hyväksymistä?
Pyydä tarjouksen liitteeksi alla olevat tiedot. Hyvä laskelma näyttää, miten talon lämmöntarpeesta päädytään pumpun valintaan, ostosähköarvioon ja kaivon mitoitukseen. Pelkkä laitteen tuote-esite ei vastaa näihin kysymyksiin.
- Talon lämmöntarve ja sen peruste. Tilojen ja käyttöveden vuosilämpö erikseen, käytetyt kulutusvuodet tai rakennuksen laskentatiedot sekä sääkorjaus. Vanhan polttoainelämmityksen kohdalla myös hyötysuhdeoletus ja huomioidut tukilämmöt.
- Huipputehontarve. Talon tarvitsema lämmitysteho kilowatteina ja laskennassa käytetty ulkolämpötila. Vuosikulutus ei yksin korvaa tätä tietoa.
- Pumpun todellinen tehoalue. Minimi- ja maksimiteho sekä keruuliuoksen ja lämmitysverkkoon lähtevän veden lämpötilat, joissa tehot on ilmoitettu. Vertaa tarjouksia samoissa lämpötilaoloissa.
- Kompressorin ja vastuksen työnjako. Kuinka suuren osuuden huipputehosta pumppu kattaa, kuinka suuren osuuden vuoden lämmöstä kompressori tuottaa ja paljonko vastussähköä arvioidaan kuluvan vuodessa.
- Ostosähkön laskentaraja. Mitkä sähkölaitteet sisältyvät arvioon: kompressori, vastukset ja kiertopumput? Mitä kodin muuta sähkönkäyttöä arvioon pitää vielä lisätä?
- Energiakaivon riittävyys. Kaivojen määrä, aktiivisyvyys, arvioitu kaivosta otettava vuosienergia ja hetkellinen kuormitus sekä oletukset, joilla lämmön riittävyys on arvioitu pitkällä aikavälillä.
Mitoituksen jälkeen voit vertailla maalämpöurakan kokonaiskustannuksia. Kaivon toteutuksen, porausmetrien ja vastuiden sopimiseen auttaa maalämpökaivon porauksen tilaajan opas.
Mitä tietoja maalämmön mitoitukseen tarvitaan?
Kokoa suunnittelijalle talon sijainti, lämmitettävät tilat, rakennus- ja remonttitiedot sekä nykyinen lämmitysmuoto. Toimita saatavilla olevat energiankulutustiedot useammalta vuodelta ja kerro, mitä niillä on lämmitetty. Uudiskohteessa lähtökohtana ovat rakennuksen laskennalliset lämmöntarvetiedot.
- Lämmönjako: patteri- vai lattialämmitys ja millaista menoveden eli lämmitysverkkoon lähtevän veden lämpötilaa talo tarvitsee pakkasella.
- Käyttövesi: asukasmäärä, vedenkulutus ja esimerkiksi ammeen käyttö.
- Muut lämmönlähteet: puulämmitys ja muut tukilämmöt, jotta niiden tuottama lämpö ei jää laskelmasta pois.
- Tuleva tilanne: lisäeristys, laajennus tai muu muutos, joka muuttaa lämmöntarvetta.
- Nykyinen keruu: olemassa olevan energiakaivon tai maapiirin tiedot, jos vaihdat vain pumpun.
Kylmän vuoden kulutusta ei verrata suoraan leudon vuoden kulutukseen. Sääkorjaus eli normitus tasaa tilojen lämmitysenergian sään mukaista vaihtelua. Käyttöveden lämmitystä ei sääkorjata samalla tavalla, eikä koko sähkölaskua pidä käsitellä tilalämmityksenä.
Öljyn tai muun polttoaineen ostomäärä ei myöskään sellaisenaan ole taloon toimitettu lämpömäärä. Pyydä laskelmaan näkyviin muunnos ja vanhan järjestelmän hyötysuhdeoletus. Jos uusi pumppu liitetään vanhaan keruuseen, katso lisäksi maalämpöpumpun vaihdon ja vanhan keruun tarkistukset.
Miksi kilowatit ja vuoden lämmöntarve kertovat eri asioista?
| Luku | Mitä se kertoo? | Mihin sitä tarvitaan? |
|---|---|---|
| Lämmitysteho, kW | Kuinka nopeasti lämpöä tarvitaan tai tuotetaan. | Pumpun tehon riittävyys mitoituspakkasella. |
| Lämmöntarve, kWh/v | Tilojen ja käyttöveden tarvitsema lämpö vuoden aikana. | Vuosienergian ja keruun mitoituksen lähtökohta. |
| Ostosähkö, kWh/v | Verkosta hankittava sähkö sovitulla laskentarajalla. | Käyttökulujen ja sähkösopimusten vertailu. |
| Kaivon kuorma, kWh/v | Kaivosta vuoden aikana otettava lämpöenergia. | Kaivon pitkän aikavälin riittävyyden arviointi. |
| Aktiivisyvyys, m | Kaivon mitoituksessa lämmönkeruuseen hyödynnettävä syvyys. | Keruun mitoitus – ei sama asia kuin koko porauspituus. |
Pumppua valittaessa ratkaisee sekä talon huipputehontarve että laitteen suorituskyky talon tarvitsemalla menovedellä. Kaivon kohdalla tarkastellaan myös koko vuoden lämmönottoa ja paikallisia olosuhteita. Siksi neliöistä laskettu yksi kilowattiluku ei vielä mitoita järjestelmää. Jos vanhojen patterien riittävyys jää epäselväksi, katso vesipatterin tehon varmistaminen suunnitellulla menovedellä ennen patterien uusimista. Jos uusit samalla lämmönjaon, tarkista myös uuden vesikiertoisen lattian rakenne ja lämpöteho, jotta lattia tuottaa huoneen tarvitseman lämmön mitoituksen mukaisella menovedellä.
Kannattaako maalämpö mitoittaa täys- vai osateholle?
Osatehomitoituksessa kompressori ei yksin kata talon suurinta lämmitystehontarvetta. Sähkövastus täydentää tuotantoa silloin, kun pumpun teho ei riitä. Koska huipputehoa tarvitaan vain osan vuodesta, vastuksen osuus vuosilämmöstä voi silti jäädä pieneksi.
Motivan kuvaamassa osatehomitoituksessa pumppu voi kattaa noin 60–80 % rakennuksen mitoitustehosta mutta tuottaa noin 95–99 % vuoden lämmitysenergiasta. Nämä ovat havainnollistavia vaihteluvälejä, eivät lupaus oman talosi vastussähkön määrästä. Esimerkiksi 70 %:n tehopeitto ei tarkoita, että 30 % vuoden lämmöstä tuotettaisiin vastuksella.
Täystehomitoituksessa tavoitteena on kattaa lämmityksen tehontarve lämpöpumpulla. Tehoaan säätävä invertteripumppu voi mukautua myös pienempään tarpeeseen. Täystehoinenkin järjestelmä voi tarvita sähkövastusta satunnaisesti.
Pyydä valinnalle talokohtainen perustelu: miten pumppu toimii tarvittavalla menovedellä, mikä on sen tehoalue ja paljonko vastussähköä laskelma ennustaa? Älä valitse täys- tai osatehoa pelkän prosenttiluvun perusteella. Pumpun pienempi tehomitoitus ei myöskään oikeuta pienentämään kaivoa samassa suhteessa: keruun pitää vastata vuosittaista energiantarvetta.
Miten pumpun hyötysuhde vaikuttaa energiakaivon kuormaan?
Kun sama lämpömäärä tuotetaan vähemmällä kompressorisähköllä, suurempi osa lämmöstä otetaan maasta. Parempi hyötysuhde ei siis ole peruste lyhentää energiakaivoa. Seuraava yksinkertaistettu esimerkki näyttää, miksi pumpun ja kaivon laskelmia pitää lukea yhdessä.
| Vuoden lämpö / kompressorisähkö | Kompressorin sähkö | Kaivosta otettu lämpö |
|---|---|---|
| 3 | 8 000 kWh/v | 16 000 kWh/v |
| 4 | 6 000 kWh/v | 18 000 kWh/v |
Energiakaivon aktiivisyvyys ja kokonaisporaussyvyys pitää ilmoittaa erikseen. Vedenpinta, kallionpinta ja keräimen ulottuvuus vaikuttavat siihen, mitä pituutta lämmönkeruussa hyödynnetään. Kaikkia vesitäytteisiä maakerroksen metrejä ei automaattisesti lasketa kallion aktiivimetreiksi.
Pyydä kaivolle sekä hetkellisen lämmönoton tarkistus, joka voidaan ilmaista watteina metriä kohti, että vuotuisen lämmönoton tarkistus kilowattitunteina metriä kohti vuodessa. Ne kuvaavat eri kuormituksia. Paikallinen geologia ja pitkän aikavälin lämpötilakehitys ratkaisevat, millainen mitoitus toimii tontillasi; yksi yleinen metriä neliötä kohti -sääntö ei korvaa tätä arviota.
Millä kulutuksella vertaan sähköä maalämpöä varten?
Käytä sähkösopimusten vertailuun koko käyttöpaikan verkosta ostettavaa sähköä, älä pumpun tuottamaa lämpöä. Laske kompressorin, vastusten, kiertopumppujen ja kodin muun sähkönkulutuksen osuudet mukaan kukin kerran. Tarkista ensin, mitä mitoituslaskelman sähköarvio jo sisältää.
Jos edellisen esimerkin kompressori käyttäisi 6 000 kWh ja kaikki muu ostosähkö olisi yhteensä 4 000 kWh vuodessa, vertailukulutus olisi 10 000 kWh vuodessa. Luvut ovat kuvitteellisia, eivät maalämpötalon tyypillinen kulutus. Taloon tuotettu 24 000 kWh lämpöä ei ole oikea luku sähkösopimusvertailuun.
Alla vertailet sähkönmyyntikuluja aluksi 10 000 kWh:n vuosikulutuksella. Voit vaihtaa kulutuksen valitsimesta omaan arvioosi. Arvioissa ovat energia ja myyjän perusmaksut, eivät sähkönsiirto ja sähkövero. Pörssisähkön historiakeskiarvoon perustuva arvio ei ennusta tulevaa laskua.
Kun järjestelmä on käytössä, korvaa laskennallinen arvio mitatulla kulutuksella. Maalämpöpumpun sähkönkulutuksen mittaus auttaa erottamaan pumpun sähkön koko kodin kulutuksesta.
Näin etenet lähtötiedoista perusteltuun mitoitukseen
- Kokoa talon tiedot. Toimita kulutusjaksot, lämmönjako, käyttövesi, tukilämmöt ja suunnitellut muutokset suunnittelijalle.
- Sovi yhteinen laskentapohja. Varmista, että kaikki tarjoajat laskevat samat tilat ja saman käyttöveden sekä käsittelevät sääkorjauksen ja vanhan lämmityksen hyötysuhteen näkyvästi.
- Vertaa mitoitusliitteitä. Tarkista huipputeho, pumpun tehoalue, vastuksen vuosikulutus sekä kaivon aktiivisyvyys ja vuosikuorma.
- Pyydä eroille selitys ennen tilausta. Jos laskelmat päätyvät eri kokoon, selvitä ensin lähtötietojen ja oletusten erot. Anna talokohtainen mitoitus asiantuntevan suunnittelijan tehtäväksi.
Vertaa sähkösopimus koko kodin kulutuksella
Avaa vertailu 10 000 kWh:n esimerkillä ja vaihda luku omaan ostosähköarvioosi. Pumpun kilowatit eivät ole vertailun kulutusluku.
Usein kysyttyä maalämmön mitoituksesta
Voiko maalämpöpumpun mitoittaa pelkistä neliöistä?
Ei luotettavasti. Samankokoisten talojen lämmöntarve voi erota, ja mitoitukseen tarvitaan myös sijainti, rakennuksen ominaisuudet, lämmönjako ja käyttöveden tarve. Pyydä pumpun teho ja kaivon mitoitus perusteltaviksi talosi tiedoilla.
Onko energiakaivon aktiivisyvyys sama kuin poraussyvyys?
Ei. Poraussyvyys kertoo koko reiän syvyyden, aktiivisyvyys mitoituksessa hyödynnettävän lämmönkeruuosuuden. Pyydä molemmat luvut ja selvitys vedenpinnan, kallionpinnan ja keräimen vaikutuksesta.
Tarkoittaako 70 prosentin tehopeitto 30 prosentin vastussähköä?
Ei. Tehopeitto kuvaa pumpun osuutta huipputehontarpeesta, ei vuoden energiasta. Pyydä vastuksen arvioitu vuosikulutus erikseen kilowattitunteina.
Tarvitseeko täystehoinen maalämpöpumppu sähkövastusta?
Vastukselle voi tulla satunnaista käyttötarvetta myös täystehomitoituksessa. Pyydä suunnittelijaa kertomaan, missä tilanteissa vastusta käytetään ja miten se on huomioitu sähköarviossa.
Voiko paremman hyötysuhteen pumpulle tehdä lyhyemmän kaivon?
Sitä ei voi päätellä hyötysuhteesta. Kun tuotettu lämpömäärä pysyy samana ja kompressorisähkö vähenee, maasta otettavan lämmön osuus kasvaa. Kaivon riittävyys on laskettava yhdessä pumpun kanssa.
Lähteet ja tarkistus 18.10.2026
- Motiva: Maalämpöpumppu – teho- ja keruumitoitus.
- Motiva: Kulutuksen normitus – tilalämmityksen sääkorjaus.
- HSY Ilmastoinfo: Järjestelmän mitoitus – täys- ja osateho sekä laskentaoletukset.
- NIBE: Mitoituspyynnön lähtötiedot.
- GTK: Geoenergiatuotannon suunnittelu ja monitorointi – paikalliset olosuhteet ja pitkäaikainen toimivuus.
- Innoair: Maalämpökaivon periaate ja mitoitus – aktiivipituus ja kaivon kuormitus.
- Kuvituskuva: alpha innotec / Pexels, Pexels-lisenssi. Kuva ei ole laitesuositus.
