Sähkölasku muodustuu seuraavista asioista: sähköenergia, sähkönsiirto sekä sähköverot. Sähköenergia laskutetaan asiakkaan käyttämien kilowattituntien perusteella, sähkön siirto kodin sähkön vastaanottokapasiteetin mukaan ja sähköverot lain mukaisen prosentin mukaan.
Sähkölaskulla edellä mainittujen osuus jakaantuu karkeasti kolmeen yhtä suureen osaan. Usein korkeamman kulutuksen kodeissa kuitenkin sähköenergia tekee noin puolet sähkölaskusta ja sähkön siirron sekä verojen osuus yhdessä toisen puolikkaan. Tietenkin vaihtelua on, mutta tämä on hyvä nyrkkisääntö sähkölaskun muodostumisessa.
Sähkölaskun suuruus riippuu poikkeuksetta asumismuodosta, kodin koosta sekä asukkaiden lukumäärästä. Suurinta on sähkönkulutus omakotitalossa, toiseksi eniten rivitaloissa ja vähiten kerrostalon sähkösopimuksessa. Sähkölaskun suuruus riippuu aina käytetyn sähkön määrästä.
Ei ole olemassa vastausta siihen, mikä on normaali sähkölaskun suuruus. On olemassa arvioita siitä, paljonko sähköä kuluu minkäkin tyyppisissä kodeissa. Sähkölaskun suuruuteen vaikuttaa kulutuksen lisäksi kuitenkin suuresti se, millainen sähkösopimus asiakkaalla on.
Etenkin suuremman kulutuksen kodeissa jo sentin kalliimpi kilowattitunnin hinta voi näkyä sähkölaskun loppusummassa merkittävästi. Sähkön hinta vaihtelee sähköyhtiöiden välillä, eri sähkön tuotantomuotojen välillä sekä eri sopimustyyppien välillä.
Mistä sähkölasku muodostuu?
Sähkölasku muodostuu kuukausiperusteisesti kodissa käytetyn sähkön määrästä per kilowattitunti, sähkön siirrosta sekä sähkö- ja arvonlisäveroista. Sähköenergian osuuteen sähkölaskulla asukas voi itse vaikuttaa, siirtolaskun ja verojen osuuteen ei.
Sähköenergialla tarkoitetaan sitä sähköä, joka kuluu kun esimerkiksi telkkari tai jääkaappi on päällä tai puhelinta ladataan laturilla pistorasiasta. Sähköenergiaa siis kuluu kaikkiin laitteisiin, jotka tarvitsevat toimiakseen sähköä. Kun sähköä ei tuoteta itse vaan se ostetaan sähköyhtiöltä, laskuttaa sähköyhtiö käytetystä sähköstä sopimuksen mukaisesti.
Sähkön siirrolla puolestaan tarkoitetaan sitä, että sähköenergiaa siirretään sähkölankoja pitkin koteihin. Käytännössä siis sähköenergialla ei yksinään tee mitään, jollei sähköenergiaa saa siirrettyä pistorasioihin ja sieltä laitteisiin. Sähköverkot eivät ole vain ilmaantuneet maapallolle, vaan niiden taustalla toimii joka puolella suuri ammattilaisten joukko, joka pitää huolen että sähköä siirtyy Suomessa kaikkiin koteihin.
Sähköverkkojen ylläpito vaatii sähköverkkoyhtiöltä päivittäin huoltotöitä, puhumattakaan myrskyjen aiheuttamista sähköverkkojen vahingoista. Tästä syystä jokainen Suomessa sähköä käyttävä kotitalous tai yritys on velvollinen maksamaan sähköverkkoyhtiöille sähkön siirrosta. Sähkön siirron yhteydessä maksetaan myös perusmaksua, joka mahdollistaa nopean reagoinnin esimerkiksi edellä mainittujen myrskytuhojen korjaamisessa.
Sähköverkkoja myös rakennetaan lisää jatkuvasti, vanhoja uusitaan ja asuinalueita kehitetään. Sähköverkkoyhtiö pitää huolen, että aina kun kotona painaa valon katkaisijaa, valot menevät päälle. Tästä syystä sähkön siirrosta laskutetaan myös silloin, vaikka sähköä ei olisi käyttänyt ollenkaan. Sähköverkkoyhtiö pitää kuitenkin huolen, että kun sähköä taas käytetään, sitä siirretään kotiin ilman katkoja.
Sähköverkkoja operoi jokaisella alueella Suomessa vain yksi sähköverkkoyhtiö. Tämä johtuu siitä, että päällekkäiset verkot todennäköisesti aiheuttaisivat häiriöitä toistensa sähkön siirtoon, jolloin sähkökatkojen korjaaminen olisi hankalaa. Tämä myös vaikeuttaisi tavallisten ihmisten elämää, kun sähkökatkoja olisi useammin ja niiden korjaaminen kestäisi kauemmin.
Verotus Suomessa puolestaan on lakisääteistä, eikä siihen voi vaikuttaa kukaan muu kuin lakeja säätävät tahot. Näin ollen jokainen sähköä käyttävä taho on velvollinen maksamaan myös sähkö- ja arvonlisäverot käyttämästään sähköstä. Verot laskutetaan aina sähkön siirtolaskun yhteydessä.
Asiakas voi ostaa sähköenergiaa Suomessa valitsemaltaan yhtiöltä, kuten Lumo Energialta. Sähköenergiaa ei siis tarvitse ostaa sähkön siirrosta vastaavalta sähköverkkoyhtiöltä, vaikka he myisivät myös sähköenergiaa. Kaikki sähköverkkoyhtiöt eivät myy sähköenergiaa.
Mikäli sähköenergia ja sähkön siirto ostetaan eri yhtiöiltä, asiakkaalle tipahtaa postiluukusta kaksi erillistä sähkölaskua. Tämä on täysin normaalia, eikä aiheuta asiakkaalle ylimääräisiä kuluja. Jos sähköä on puolestaan päädytty ostamaan sekä energian että siirron puolesta samalta yhtiöltä, tulee asiakkaalle vain yksi sähkölasku.
Sähköä laskutetaan tyypillisesti kuukausittain, mutta sähköyhtiöillä on eri toimintatapoja sen suhteen kuinka usein he laskun lähettävät. Lasku voi tulla joka kuukausi, joka toinen tai kolmas kuukausi, puolivuosittain tai vuosittain. Laskutusrytmi käy aina ilmi sähkösopimuksesta. Mikäli asiassa on epävarmuutta, se selviää viimeistään soittamalla sähköyhtiön asiakaspalveluun.
Yhteenvetona voidaan todeta, että jokainen voi vaikuttaa itse oman sähkölaskunsa loppusummaan, kiinnittämällä huomiota omiin kulutustottumuksiinsa. Sähköenergia kuitenkin muodostaa jopa puolet sähkölaskusta, joten pienillä teoilla, kuten valojen sammuttamisella ja laitteiden sammuttamisella kun niitä ei käytä, voi jokainen säästää omalla sähkölaskullaan pitkän pennin.
Miten säästää sähkölaskussa?
Sähkölaskussa voi säästää kilpailuttamalla oman sähkösopimuksensa, kiinnittämällä huomiota omaan sähkön käyttöön sekä päivittämällä kodin elektroniikan nykypäivään. Säästämistä auttaa ymmärtäminen siitä missä voi säästää ja missä ei.
Sähkölaskun suuruuteen vaikuttaa aina ennen kaikkea asumismuoto. Asumismuodon lisäksi suuri tekijä sähkölaskun syntymisessä on kodin lämmitysmuoto. Seuraavaksi käydään läpi, miten sähkönkulutus ja näin sähkölaskun kertyminen vaihtelevat asumismuodosta riippuen. Koska sähkönkulutus vaihtelee eri kuukausina, sähkönkulutuksesta puhutaan yleensä vuositasolla.
Kerrostaloasunnoissa, etenkin pienemmissä sähköä kuluu yleensä melko vähän. Kerrostaloyksiössä sähkön vuosikulutus on tyypillisesti 1200-1500 kWh. Tästä syystä pienessä kerrostaloasunnossa asuvalle sähkölaskusta tulee juuri koskaan kovinkaan merkittävää elämisen kulua. Siinä missä pienessä kerrostaloasunnossa sähköä on hankala käyttää kovin paljon, ei siellä omilla teoillaan järkyttävän suuria säästöjäkään omaan sähkölaskuunsa saa.
Toki jos kotona pitää valot päällä yötä päivää ja kaikki laitteet huutavat samassa rytmissä, saa laskua muutaman euron kuukaudessa nostettua. Lähtökohtaisesti kerrostalossa eniten sähköä vievät kylmälaitteet sekä ruuanlaitto. Toki myös suuri elektroniikan määrä kuluttaa sähköä. Valaistus puolestaan on ihan jokaisessa asumismuodossa ehkä hieman yllättäväkin sähkösyöppö.
Rivitaloasunnoissa sähkön kulutus vaihtelee melko paljonkin – etenkin verrattuna kerrostaloasuntoihin. Rivitaloissa sähköä kuluu vähintään kaksi kertaa niin paljon kuin kerrostaloasunnoissa. Rivitaloissa sähkönkulutukseen ja sähkölaskun suuruuteen vaikuttavat etenkin lämmitysmuoto.
Rivitalot ovat usein kooltaan kerrostaloasuntoja suurempia, minkä lisäksi ne ovat rakenteeltaan erilaisia. Nämä kaksi asiaa tekevät sen, että muuttaessa kerrostalosta rivitaloon sähkölasku kasvaa varmasti.
Rivitalossa lämmityksen lisäksi sähköä vievät eniten samat asiat kuin kerrostalossakin, eli ruuanlaitto, kylmälaitteet, elektroniikka sekä valaistus. Lisäksi jos asunnosta löytyy sähkölämmitteinen sauna, tekee se pienen lisäsiivun sähkölaskulle. Sähkösauna ei kuitenkaan ole sellainen mörkö kuin mitä siitä usein kuuluu puhuttavan. Saunan lämmittäminen kerran viikossa ei merkittävästi kasvata sähkölaskua. Toki ahkera saunoja voi saunalla saada sähkölaskunsa jopa tuplattua.
Omakotitalossa sähköä kuluu asumismuodoista selkeästi eniten. Vaikka omakotitalo olisi samankokoinen kuin rivitaloasunto, kuluu omakotitalossa sähköä enemmän. Tämä johtuu siitä, että nämä kaksi ovat rakenteellisesti erilaisia.
Selkeästi suurin sähkösyöppö omakotitalossa on lämmitys, etenkin jos talossa on sähkölämmitys. Muutoin sähköä kuluu kylmälaitteisiin ja muihin peruselämisen menoihin määrällisesti suht saman verran kuin kerrostalo- tai rivitaloasunnoissa. Toki on ymmärretävää, että isossa lapsiperheessä sähköä kuluu joka asumismuodossa enemmän kuin yhden hengen opiskelijayksiössä. Opiskelijan sähkösopimus on usein siksi edullisempi.
Sähkölaskun kilpailuttaminen
Sähkölaskun kilpailuttaminen on sama asia kuin sähkösopimuksen kilpailuttaminen. Kilpailutetun ja edullisen sähkösopimuksen löytäminen pienentää sähkölaskua, joten kilpailuta sähkösopimus jo tänään! Sähkön siirtoa tai verojen osuutta ei voi kilpailuttaa, mutta sähköenergian osuuden voi.
Sähkölaskua ei voi siis kokonaisuudessaan kilpailuttaa. Näin ollen kilpailutus ei vaikuta koko sähkölaskun loppusummaan, mutta silti liikaa ei voi korostaa kuinka tärkeää sähköenergian osuuden kilpailuttaminen on sähkölaskun aisoissa pitämiseksi.
Sähkölaskun kilpailuttaminen tulee aloittaa vertailemalla eri sähkönmyyjiä ja heidän tuotteitaan. Helppo tapa vertailla eri sähkösopimuksia on käyttää HelppoHinnan sähkölaskuria. Laskuri kysyy kodin pinta-alaa, asukkaiden lukumäärä sekä kodin lämmitysmuotoa. Näillä spekseillä laskuri kykenee laskemaan kotiin sopivan sähkösopimuksen.
Mikäli itsellä on tarkempaa tietoa omasta kulutuksesta, seuraavassa vaiheessa laskuriin voi syöttää omia tietojaan. Omaa sähkönkulutusta ei kannata itse omassa päässään arvioida, sillä arvio harvoin osuu niin kohdalleen, että kilpailutus tuottaisi parhaan mahdollisen sähkösopimuksen.
Antoi laskuri tuloksen sitten arvioiden annettuja tietoja tai tarkan toteutuneen kulutuksen mukaan, ehdottaa laskuri viimeisessä vaiheessa tietojen perusteella sopivinta sähkösopimusta. Tietojen perusteella laskuri tarjoaa eri sähkösopimuksia eri myyjiltä. Näihin voi tutustua ja lopulta tehdä sähkösopimuksen – helposti ja nopeasti omalta kotisohvalta.
Suomalaiset ovat onnekkaita, sillä Suomessa sähköenergiaa myydään vapailla markkinoilla. Tämä tarkoittaa, että sähkönmyyjiä on Suomessa useita, mikä pitää sähköenergian hinnat kilpailukykyisinä. Suomessa sähköenergian myynti vapautettiin markkinoille yli 20 vuotta sitten. Suomi oli asiassa edelläkävijä, sillä vain muutama muu maa oli ennen Suomea vapauttanut sähköenergian myynnin vapaille markkinoille.
Kuten aiemmin mainittiin, sähkölasku koostuu muistakin osista kuin itse sähköenergiasta. Sähkölaskulla laskutetaan myös sähkön siirrosta. Sähkön siirto kilpailutus ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä Suomessa ei ole päällekkäisiä sähköverkkoja. Tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa jokaisella alueella on vain yhden sähköverkkoyhtiön sähköverkkoja.
Sähköverkot ovat siis niitä, joita pitkin sähköä siirretään sähkön tuotantolaitoksilta koteihin ja muihin kiinteistöihin. Sähköverkkoihin kuuluu ulkona pellon reunoissa siintävät sähköverkot sekä koteihin maan alla kulkevat sähköt. Koska jokaisella alueella toimii vain yksi sähköverkkoyhtiö, ainoa tapa vaihtaa sähköverkkoyhtiötä on muuttaa toisen sähköverkkoyhtiön hallinnoimalle alueelle.
Sähköverkkoyhtiöillä on omat kiinteät hinnat sähkön siirrolle. Tämä tarkoittaa, että sähkön siirto on samanhintaista kaikille kilowattituntia kohden. Sähkön siirron hinta kuitenkin vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon oma koti pystyy ottamaan vastaan sähköä. Sähkön siirron osuuden sähkölaskulla siis määrittää kodin pääsulakkeen koko. Vaikka sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, sen hinnoittelua valvoo Energiavirasto. Näin sähkön siirron hinnat pysyvät kilpailukykyisinä.
Toisaalta ei sähköenergian myyntiäkään täysin ohjaile vapaat markkinat, sillä myös sähköenergian myyntiä ohjailee loppujen lopuksi Suomen laki. Tämä on tietenkin hyvä asia, sillä tämä tuo turvaa kuluttaja-asiakkaalle, kuten myös yritysasiakkaille.
Kilpailuttaessa sähkölaskua – eli sähkösopimusta – sopimus tehdään sähköenergiasta. Sähkön siirrolle ei kuitenkaan tarvitse erillistä sopimusta, sillä sähkoenergian myyjä hoitaa siirtosopimuksen tekemisen asukkaan paikallisen sähköverkkoyhtiön kanssa. Mikäli kilpailutuksen yhteydessä sähkösopimus siirretään sähköenergiayhtiöltä toiselle, myöskään vanhaa sähkösopimusta ei tarvitse itse irtisanoa.
Uusi sähkön myyjä hoitaa vanhan sähkösopimuksen irtisanomisen. Tämä on yleinen käytäntö, mikä tekee sopimuksen vaihtamisen ja sähkölaskun optimoimisen asiakkaalle hyvin helpoksi. On mahdollista saada sähkösopimus voimaan heti. On kuitenkin hyvä muistaa, että mikäli itsellä on määräaikainen sähkösopimus voimassa, sitä ei voi kilpailuttamisen yhteydessä irtisanoa kesken sopimuskauden. Ainoa poikkeus on muutto. Muuton yhteydessä määräaikaisen sähkösopimuksen voi yleensä irtisanoa, eikä sitä tarvitse siirtää uuteen asuntoon.
Muuton yhteydessä sähkösopimus tulisi aina kilpailuttaa. Tämä johtuu siitä, että vanhan asunnon sähkösopimus on tehty vanhaan asuntoon sen speksien mukaan. Harvoin vanha sopimus sopii uuden kodin tarpeisiin. Vääränlainen sähkösopimus näkyy sähkölaskulla negatiivisesti. Käytännössä epäsopiva sähkösopimus tekee aina sähkölaskulle lisäkuluja.
Sähkön kilpailutus pienentää sähkölaskua
Sähkön kilpailutus on yksinkertaisinta ja helpointa tehdä netissä. Netistä löytyy ensinnäkin paljon puolueetonta tietoa sähköyhtiöistä sekä heidän tarjoomastaan. Lisäksi netissä asiakas saa rauhassa tutustua eri sähköyhtiöihin ilman, että joku on tuputtamassa vain tietyn sähköyhtiön tuotteita vieressä.
Sähköenergian kilpailutus siis tapahtuu vertailemalla eri sähköyhtiöiden tuotteita, sopimuksia sekä sopimusehtoja. Sähkötuotteilla tarkoitetaan eri alkuperillä valmistettua sähköä, sähkön kuukausipaketteja sekä mahdollisia tarjouksia.
Sähkösopimuksen kilpailutus liittyy yleensä aina halvemman sähkölaskun saamiseen. Toki nykypäivänä myös vihreä sähkö kiinnostaa asiakkaita, jolloin ympäristöasiat nousevat tärkeämmäksi kuin hinta. Vihreää sähköäkin on saatavilla eri hinnoilla per kilowattitunti, joten kilpailutus kannattaa myös silloin.
Karkeasti voidaan sanoa, että sähkölaskussa edullisimmaksi tulee niin sanottu sekasähkö, joka on eri alkuperillä tuotettujen sähköjen muodostama sekoitus. Usein sekasähkössä on käytetty pääasiallisena energianlähteenä fossiilisia polttoaineita. Fossiiliset polttoaineet ovat sellaisia, jotka eivät uusiudu luonnossa. Niitä on maapallolla siis rajallinen määrä ja siksi nykypäivänä suositaan pitkälti uusiutuvilla energianlähteillä tuotettua sähköä.
Uusiutuvilla luonnonvaroilla tuotettu sähkö on yleensä hieman kallimpaa, mutta se tuotetaan ympäristöä ajatellen. Uusiutuvia energianlähteitä ovat esimerkiksi vesi ja tuuli, jotka eivät kulu vaikka niitä energiantuotannossa käytetään. Etenkin pienemmän kulutuksen kodeissa, kuten kerrostaloasunnoissa uusiutuvien energialähteiden valinta sähkön alkuperäksi ei paria euroa enempää maksa kuukausitasolla.
Koska artikkelin aiheena on sähkölasku, pureudutaan kilpailutukseen vielä syvemmin sähkölaskun näkökulmasta. On hyvä ymmärtää, että eri asumismuotoihin sopivat erilaiset sähkösopimukset, kun sähkölasku halutaan pitää kurissa. Käytännössä pienen kulutuksen koteihin sopii yleensä perusmaksuton sähkösopimus, kun korkean kulutuksen kodeissa merkittävämmäksi nousee edullinen kilowattitunnin hinta. Aiheesta voi lukea enemmän HelppoHinnan perusmaksua käsittelevästä artikkelista.
Sähkösopimuksia on olemassa määräaikaisia sekä toistaiseksi voimassa olevia. Määräaikaiset nimensä mukaisesti sitovat sekä asiakasta että myyjää sopimuksessa sovitun määräajan. Määräaikaisia sopimuksia on markkinoilla melko hyvin saatavilla ilman perusmaksua, maltillisilla kilowattituntien hinnoilla. Siksi määräaikainen sähkösopimus on usein hyvä ja taloudellinen valinta pienen kulutuksen koteihin, kuten kerrostaloasuntoihin.
Toki määräaikaisen sopimuksen voi tehdä myös omakotitaloon, mutta asiaa kannattaa pohtia sen mukaan millainen lämmitysmuoto kodissa on. Koska määräaikaisessa sopimuksessa kilowattitunnin hinta on sama koko sopimuskauden ajan, voi se pitkässä juoksussa käydä omakotitalossa kalliiksi – etenkin jos kodissa on sähkölämmitys.
Toistaiseksi voimassa oleva sopimus, joka nimensä mukaisesti on voimassa toistaiseksi, voi olla omakotitaloon fiksumpi ratkaisu. Tämä johtuu siitä, että toistaiseksi voimassa olevat sähkösopimukset usein sisältävät perusmaksun, mutta niiden hinta per kilowattitunti on usein alhaisempi kuin määräaikaisissa sopimuksissa.
Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen etu on myös se, että sitä voi vapaammin kilpailuttaa. Tämä sen vuoksi, että siinä on tyypillisesti kahden viikon irtisanomisaika, eikä vuoden tai kahden määräaikaa kuten määräaikaisissa sopimuksissa. Käytännössä siis edullisempaan tarjoukseen pääse käsiksi nopeammin – mikä näkyy tietenkin positiivisesti sähkölaskulla! Toki on hyvä muistaa, että jos vuodessa vaihtaa sähköyhtiötä useammin kuin kerran, sähkön siirtäjä voi veloittaa tästä pienen maksun.
Mikäli sähköenergian osuudessa haluaa oikeasti säästää, silloin katse kannattaa suunnata pörssisähköön. Pörssisähkö on nimensä mukaisesti pörssihintaista sähköä, jonka hinta vaihtelee jopa tunneittain. Etenkin suuremman kulutuksen kodeissa – kuten sähkölämmitteisissä omakotitaloissa – pörssisähkö voi tuoda suuria säästöjä sähkölaskulle.
Pörssisähkön ostamisen idea on, että sähköä pyritään kotona käyttämään niinä vuorokauden tunteina kun se on edullisimmillaan. Normaalia elämää tulee tietenkin viettää, mutta esimerkiksi pesukoneet ja varaava lämmitysjärjestelmä tulee aktivoida niin, että ne käynnistyvät silloin kun sähkö on halvimmillaan.
Pörssisähkön spot-hinta on nähtävillä vuorokautta ennen, eli hyödyn saaminen pörssisähköstä vaatii hintojen seuraamista päivittäin. Spot-hinta tarkoittaa sähkön tuntihintaa, eli hinta on ikään kuin spotti minäkin tuntina. Mikäli spot-hintoja ei seuraile ja sähköä käyttää miten sattuu, pörssisähkö voi jopa kasvattaa sähkölaskua tuntuvasti.
Tyypillisesti pörssisähkö on edullisimmillaan silloin kun sähkö ei juuri käytetä ja kalleimmillaan silloin kun sitä eniten käytetään. Käytännössä siis edullisimmat ajat käyttää sähköä ovat myöhäinen ilta ja yö, kun kalleimmat ajat taas ne kun ihmiset ovat kotona, eli aamut ja alkuillat. Koska kerrostaloasunnoissa sähkön käyttöä voi olla haastava ajoittaa yön tunteihin, siellä pörssisähköstä ei välttämättä saa sähkölaskulle yhtä isoa hyötyä kuin omakotitaloissa.
