
Oma sähkösopimus tarvitaan paneelien jälkeenkin
Voit vertailla huoneistosi ostosähköä jo nyt. Vertailu avautuu 2 000 kWh:n vuosikulutuksella, jonka voit vaihtaa omaan arvioosi.
Kuka hyötyy taloyhtiön aurinkopaneeleista?
Yhteinen aurinkovoimala voi pienentää sekä taloyhtiön että asuntojen sähkölaskuja. Hyödyt syntyvät kuitenkin eri paikkoihin. Erota ne jo tarjouspyynnössä, jotta investoinnin rahoitusta ei perustella rahalla, joka ei tule yhtiön tilille.
| Tuotannon käyttö | Kenelle hyöty tulee? | Mitä laskelmassa arvioidaan? |
|---|---|---|
| Kiinteistösähkö | Taloyhtiölle pienempänä ostosähkölaskuna. | Kuinka paljon tuotanto korvaa samanaikaista yhteisten tilojen ja laitteiden verkko-ostoa? |
| Asuntoihin hyvitetty sähkö | Huoneiston sähkösopimuksen haltijalle pienempänä laskuna. | Kuinka paljon kukin asunto pystyy käyttämään omasta jako-osuudestaan saman laskentajakson aikana? |
| Verkkoon myyty ylijäämä | Yhteisölle tai huoneistoille valitun ylijäämän käsittelymallin mukaan. | Mikä on myyntitulo kulujen jälkeen tuotannon toteutumisajankohtina? |
Ilman energiayhteisöä paneelit voidaan mitoittaa palvelemaan kiinteistösähköä. Energiayhteisö tuo mukaan asuntojen kulutuksen, mutta koko talon suuri vuosikulutus ei yksin takaa suurta omaa käyttöä. Tuotannon ja käytön pitää osua samoihin laskentajaksoihin. Aurinkoenergian oma käyttö ja verkko-osto selittävät tämän perusidean tarkemmin.
Miten hyvityslaskenta jakaa sähkön asuntoihin?
Paikallisessa energiayhteisössä taloyhtiön ja asuntojen sähkönkäyttöpaikat ovat saman sähköliittymän takana. Aurinkosähkö kattaa ensin kiinteistösähkön käyttöä. Sen ylittävä tuotanto jaetaan yhteisön huoneistoille ennalta sovituilla, kiinteillä prosenttiosuuksilla. Hyvityslaskenta kohdistaa sähkön käyttöpaikoille laskennallisesti.
Laskenta tehdään 15 minuutin jaksoissa. Asunto saa omasta osuudestaan hyödykseen enintään saman jakson kulutuksensa verran. Kulutuksen lisääntyminen ei kasvata asunnon jako-osuutta, eikä toisen asunnon käyttämätön osuus siirry automaattisesti naapurille.
| Asunto | Kulutus | Oman osuuden käyttö | Verkko-osto | Ylijäämä |
|---|---|---|---|---|
| A | 0,25 kWh | 0,25 kWh | 0 kWh | 0,50 kWh |
| B | 1,00 kWh | 0,75 kWh | 0,25 kWh | 0 kWh |
| C | 0,75 kWh | 0,75 kWh | 0 kWh | 0 kWh |
| D | 0,50 kWh | 0,50 kWh | 0 kWh | 0,25 kWh |
| Yhteensä | 2,50 kWh | 2,25 kWh | 0,25 kWh | 0,75 kWh |
Vaikka asuntojen kulutus on yhteensä pienempi kuin niille jaettu tuotanto, B ostaa silti sähköä verkosta. A:n ja D:n käyttämättömät osuudet jäävät ylijäämäksi. Siksi mitoituslaskelmassa tarvitaan asuntojen kulutustiedot ja suunnitellut jako-osuudet, ei vain koko talon vuosikulutusta.
Kun verkkoyhtiö mittaa sekä kiinteistön että asuntojen sähkön, hyvityslaskenta ei lähtökohtaisesti vaadi mittausmuutoksia. Varmista oman kohteen mittaus ja yhteisön perustamisen käytännöt verkkoyhtiöltä jo selvitysvaiheessa.
Mitä aurinkopaneelit maksavat taloyhtiölle ja milloin ne kannattavat?
Taloyhtiön hankintahinta pitää pyytää kohdekohtaisena kokonaistarjouksena. Pelkkä paneeliston hinta ei kerro, mitä yhteiselle katolle toteutettava hanke maksaa: tarjousten pitää kattaa samat kiinnitykset, sähkötyöt, nostot, kaapeloinnit, suunnittelu ja käyttöönotto. Katon kunto ja tulevat korjaukset selvitetään ennen laitteiden valintaa.
Pyydä samalle katolle kaksi mitoitusta: kiinteistösähköä palveleva voimala sekä energiayhteisön voimala. Vertaa kummastakin investointihintaa, omaa käyttöä, myyntiä ja sitä, kenelle eurohyöty syntyy. Suurempi vuosituotanto ei ole riittävä peruste suuremmalle hankinnalle.
| Hyöty tai kulu | Laskenta | Vuodessa |
|---|---|---|
| Yhtiön vältetty ostokulu | 6 000 kWh × 0,16 €/kWh | 960 € |
| Asuntojen vältetty ostokulu | 9 000 kWh × 0,18 €/kWh | 1 620 € |
| Ylijäämän myyntitulo | 3 000 kWh × 0,03 €/kWh | 90 € |
| Hyöty yhteensä | 960 € + 1 620 € + 90 € | 2 670 € |
| Huolto- ja hallintovara | Oletettu vuosikulu | −200 € |
| Kokonaishyöty kulujen jälkeen | 2 670 € − 200 € | 2 470 € |
Jos ylijäämän myyntitulo tulee yhteisölle ja yhtiö maksaa huolto- ja hallintokulut, yhtiön kassaan jää tässä esimerkissä 850 €/vuosi: 960 € + 90 € − 200 €. Asuntojen 1 620 euron hyöty jää niiden omille sähkölaskuille. Investoinnin lainanhoitoa ei siis voi kattaa koko 2 470 euron yhteishyödyllä ilman erillistä vastikerahoitusta.
Hintaoletus muuttaa tulosta paljon. Jos vältetty ostokulu on yhtiölle 10 snt/kWh ja asunnoille 12 snt/kWh sekä myynnin nettotulo 1 snt/kWh, samojen energiamäärien kokonaishyöty 200 euron vuosikulun jälkeen on 1 510 €/vuosi. Perusmaksut eivät poistu oman tuotannon mukana.
Mitä yhtiökokouksen pitää päättää?
Uusi aurinkovoimala ja sen yhteyteen perustettava energiayhteisö voidaan Motivan ohjeen mukaan päättää samassa yhtiökokouksessa enemmistöpäätöksellä. Jos voimala mitoitetaan kiinteistösähkön tarvetta suuremmaksi mutta energiayhteisöstä ei päätetä samalla, päätös voi vaatia määräenemmistöä. Päätöstapaa ei siksi kannata ratkaista irrallaan hankkeen toteutusmallista.
Jo olemassa olevalle voimalalle energiayhteisön voi perustaa hallituksen päätöksellä. Voimalan laajentaminen kuuluu yhtiökokouksen päätettäväksi. Hankkeen valmistelussa sovitaan ainakin:
- järjestelmän laajuus, kustannusarvio ja rahoitus sekä kustannusten kattaminen
- energiayhteisön käyttöpaikat ja tuotannon jako-osuudet, joiden summa on 100 %
- ylijäämän käsittelymalli, myyntisopimukset ja yhteisön edustaja
- rekisteröinti verkkoyhtiölle sekä ylläpidon ja seurannan vastuut.
Motivan mukaan jako-osuuksien lähtökohta on osakeomistusten suhde, ellei yhtiöjärjestys määrää muuta. Osallistuminen energiayhteisöön on vapaaehtoista, mutta pois jääminen ei automaattisesti vapauta taloyhtiön investoinnin kustannuksista.
Kenelle ylijäämän myyntitulo maksetaan?
SMA-mallissa ylijäämä myydään yhteisellä sopimuksella ja korvaus tulee yhteisölle. SMB-mallissa asunnoille muodostetaan virtuaaliset tuotantokäyttöpaikat ja jokaisella on oma ylijäämän myyntisopimus. Valinta vaikuttaa sopimusten määrään ja siihen, kenelle myyntitulo kertyy.
Verkkoon liittäminen edellyttää myyntisopimusta, vaikka myyntiä ei suunniteltaisi. Vertaa sopimuksen korvausta, kuluja ja mahdollista ostosopimukseen sitomista aurinkosähkön myynnin oppaasta. Pienen ylijäämän yhteisössä hallintokulu voi syödä lisähyödyn.
Mitä selvityksen ja urakkatarjouksen pitää sisältää?
- Selvitä katto ennen laitteita. Tarkista kunto, kantavuus, varjostukset ja pitkän tähtäimen korjaussuunnitelma. Kysy kunnasta rakentamisluvan tarve.
- Hanki kulutustiedot ja ota verkkoyhtiö mukaan. Tarvitaan vuoden aikaeritelty kiinteistösähkön ja asuntojen kulutus sekä tieto liittymästä ja mittauksesta.
- Vertauta kaksi toteutusta. Teetä mielellään riippumaton selvitys pelkästä kiinteistösähköstä ja energiayhteisöstä samoilla katto- ja hintaoletuksilla.
- Valmistele päätökset ja kilpailuta urakka. Vie laajuus, rahoitus ja hyötyjen jako yhtiökokoukseen. Pyydä kolme vertailukelpoista urakkatarjousta.
- Sovi valvonta ja luovutus. Nimeä vastuuhenkilöt, sovi vastaanotto ja vaadi käyttöohjeet, takuut, luovutusasiakirjat sekä tuotannon ja hyvitysten seuranta.
Tarvitaanko paneelien jälkeen oma sähkösopimus?
Kyllä. Energiayhteisö ei poista asuntojen omia sähkönmyynti- ja verkkosopimuksia. Paneeleista saatu hyvitys vähentää verkosta ostettua energiaa, mutta jäljelle jäävä sähkö ostetaan omalla sopimuksella. Taloyhtiön yhteisen sähkön hankinta on erillinen asia: kilpailuta taloyhtiön kiinteistösähkö sen oman kulutuksen perusteella.
Alla voit vertailla huoneiston sähkösopimuksia kuvitteellisella 2 000 kWh:n vuotuisella verkko-ostolla. Nämä ovat ostosähkön sopimuksia, eivät paneeliurakoita tai taloyhtiön yrityssähkötarjouksia. Vaihda kulutussäätimestä oma verkko-ostosi; älä syötä siihen sekä itse käytettyä aurinkosähköä että verkosta ostettua sähköä.
Kun hyvityksistä on toteutunutta tietoa, päivitä verkko-oston arvio vertailuun. Kaikkia sopimustyyppejä voit vertailla myös suoraan sähkön kilpailutuksessa.
Vertaa jäljelle jäävän ostosähkön kulut
Avaa huoneiston vertailu 2 000 kWh:n vuosiarviolla ja muuta kulutus vastaamaan omaa verkko-ostoasi.
Usein kysyttyä
Saako osakas asentaa omat aurinkopaneelit rivitaloon?
Oma hanke yhteiselle katolle edellyttää taloyhtiön hyväksyntää ja sen ehtojen noudattamista. Ratkaistavia asioita ovat muiden osakkaiden yhdenvertaisuus, katon käyttö ja kunnossapitovastuu; omasta hankkeesta ei saa siirtyä kustannuksia muille. Jos osakas suunnittelee paneelia omalle parvekkeelleen, parvekeratkaisun lupa ja liitäntä selvitetään erikseen: irrallinen paneeli ja rakenteisiin kiinnitettävä verkkovoimala ovat eri toteutuksia.
Pitääkö kaikkien liittyä energiayhteisöön?
Ei, osallistuminen on vapaaehtoista. Yhteisön ulkopuolelle jääminen ei kuitenkaan automaattisesti vapauta taloyhtiön yhteisen paneelihankkeen kustannuksista.
Saako vuokralainen aurinkosähkön hyvityksen?
Hyvitys kohdistuu huoneiston sähkösopimuksen haltijalle, joka vuokra-asunnossa on yleensä vuokralainen. Taloyhtiön investoinnin kustannukset ja huoneiston laskulle tuleva hyöty ovat eri asioita.
Saako asunto naapurin käyttämättömän aurinkosähköosuuden?
Ei automaattisesti. Hyvityslaskenta käyttää ennalta sovittuja jako-osuuksia, eikä asunnon suurempi kulutus kasvata sen osuutta.
Tarvitaanko energiayhteisöön akku?
Ei. Energiayhteisö ja hyvityslaskenta jakavat tuotannon laskennallisesti, eivät varastoi sähköä. Akku on erillinen investointi, jonka hyöty lasketaan erikseen.
Lähteet ja päivitys 20.10.2026
- Motiva: Aurinkosähköä taloyhtiöön – katon selvitys, hankinta ja kilpailutus.
- Motiva: Energiayhteisön perustaminen taloyhtiössä – hyvityslaskenta, jako-osuudet ja päätökset.
- Motiva: Energiayhteisöjen usein kysytyt kysymykset – osallistuminen ja huoneistohyödyt.
- HSY Ilmastoinfo: Hyvityslaskennalla toteutettu energiayhteisö – mittaus, sopimukset sekä SMA- ja SMB-mallit.
- Elenia: Energiayhteisöt – saman liittymän käyttöpaikat.
- Kiinteistöliitto: Aurinkopaneelit järkevintä asennuttaa taloyhtiön hankkeena, 25.2.2025 – osakkaan oma hanke ja vastuut.
Laskuesimerkit ovat kuvitteellisia. Niiden yksikköhinnat eivät ole markkinahintoja tai säästölupauksia.
