Kilpailuta edullisin sähkösopimus:

 
 

Tee edullisin sähkösopimus 6 minuutissa!

 

Käyttäjämme säästävät kilpailuttamalla keskimäärin 107€/vuosi! Sähköntoimituksesi jatkuu keskeytyksettä ja laskut vain tulevat eri sähköyhtiöltä. Suuri säästö 6 minuutin työstä!

 
Sähkönsiirto tapahtuu voimalinjojen avulla.

Sähkönsiirto tapahtuu voimalinjojen avulla.

Voiko sähkönsiirron kilpailuttaa?

Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, koska et voi vaihtaa sähköverkkoyhtiötäsi. Sähkönsiirrosta vastaa sähköverkkoyhtiö, joka omistaa paikallisen jakeluverkon. 

Ainoastaan sähkön kilpailutus onnistuu. Tyypillisesti sähköenergian hinta on noin 40-50 % sähkölaskusta. Eli voit halutessasi kilpailuttaa sähkön hinnan, ja vaihtamalla sähköyhtiötä saatat saada todella mukavan säästön vuotuisesta sähkölaskustasi. Kuluttajana olet oikeutettu ostamaan sähköenergian valitsemaltasi sähkönmyyjältä, joten täytä ihmeessä yllä oleva kilpailutuslomake. Selvität vaivattomasti ja maksutta muutamassa minuutissa, mikä on sinulle edullisin sähkönmyyjä ja kuinka paljon voit säästää kilpailuttamalla sähkösopimus. Muistathan, että voit Helppohinnan kautta kilpailuttaa sähkön lisäksi myös puhelinliittymät ja mobiililaajakaistat, kuten esimerkiksi operaattori Elisan hinnat.

Miksi sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa?

Sähkönsiirtoyhtiö määräytyy paikkakunnan mukaan, jossa asut ja ainoastaan paikallisella jakeluverkonhaltijalla on oikeus sähkön siirtoon tällä alueella. Sähkönsiirtoa ei voi kilpailuttaa, koska samalla alueella ei voi toimia useita sähkönsiirtoyhtiöitä.

Perusteluita sähkön siirron yksinoikeuteen ovat mm. kustannukset, jotka aiheutuisivat useiden sähköverkkojen ylläpidosta samalla alueella ja tasapuolisuus hinnoittelussa sähkönsiirtoyhtiön alueella. Myös ympäristön suojeleminen on yksi syistä, miksi sähkönsiirtoyhtiöllä on monopoli omalla toiminta-alueellaan. Verkonhaltijalla on velvollisuus rakentaa lisää verkkoa, ylläpitää sitä ja varmistaa, että jakeluverkko toimii myös poikkeusoloissa. Siirtomaksuilla katetaan sekä uuden sähköverkon rakennustyöt että jo olemassa olevan verkon ylläpito. Myös sähköverkon käyttökustannukset rahoitetaan siirtomaksuilla. Sähköverkkoluvat myöntää Energiavirasto ja se myös valvoo sähkön siirron hinnoittelua.

Mistä sähkön siirtohinta koostuu?

Siirtohinta koostuu sähkölaskussa kuukausittain maksettavasta kiinteästä perusmaksusta ja maksusta, joka riippuu kulutetusta sähköenergiasta. Sähkön siirron hinta muodostuu sähkön siirrosta myös kulutuksen mittauksesta ja taseselvityksestä.

Sähkön siirto tarkoittaa käytännössä sähkön kuljettamista sähköverkkoa pitkin tuottajilta asiakkaille. Kulutuksen mittaus eli sähkömittarin lukeminen ja kulutuksen ilmoittaminen sähkönmyyjälle kuuluu sähkönsiirtoyhtiön velvollisuuksiin. Nykyisin suurin osa sähkömittareista on etäluettavia älymittareita, joiden avulla on mahdollista laskea jopa sähkön tuntiveloitus. Myös mittareiden asennus ja ylläpito on sähkönsiirtoyhtiön vastuulla. Taseselvitys erittelee sähkön määrän, jonka eri sähköyhtiöt myyvät verkkoa pitkin. Näitä tietoja käytetään esimerkiksi tuotantoennusteiden pohjana, jotta sähkön saatavuus voidaan taata kaikissa tilanteissa. Siirtohinnan lisäksi laskun mukana veloitetaan aina sähkövero ja arvonlisävero, jotka siirtoyhtiö tilittää valtiolle.

Miten sähkön siirto tapahtuu käytännössä?

Sähkön siirto tapahtuu valtakunnallisessa kantaverkossa ja paikallisissa jakeluverkoissa. Kantaverkon omistaa Fingrid Oy ja jakeluverkot omistaa 100 paikallista sähköverkkoyhtiötä. Ne myös vastaavat verkon rakentamisesta ja ylläpidosta.

Vuonna 1995 voimaan tulleen Sähkömarkkinalain mukaisesti sähkön siirto ja myynti piti erottaa erillisiksi liiketoimiksi. Näin syntyi Suomen Kantaverkko -niminen yhtiö, jonka nimi vaihdettiin muutamia vuosia myöhemmin ja siitä tuli Fingrid Oy. Suomen valtio on yksi yhtiön omistajista. Fingrid on vastuussa valtakunnallisen, suurijännitteisen sähkönsiirtoverkon eli Suomen kantaverkon kehittämisestä ja sen ylläpitämisestä. Tämän kantaverkon kautta kulkee suurin osa Suomessa käytetystä sähköstä. Kantaverkon kautta sähkönmyyjät kuljettavat voimaloissaan tuottamansa tai ostamansa sähkön omiin jakeluverkkoihinsa ja edelleen asiakkailleen. Fingridin kantaverkon kautta sähköä voidaan siirtää myös muiden maiden välillä, siirtoyhteys toimii Suomen ja Pohjoismaiden, Venäjän ja Viron välillä. Sähköä voidaan tarpeen mukaan sekä ostaa että myydä kantaverkon kautta Suomen ja muiden maiden välillä.

Miten taataan sähkön riittävyys?

Fingridin tytäryhtiön Finextra Oy:n tehtävä on ylläpitää tehoreserviä. Se takaa sähkön toimituksen poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa kulutus ylittää tarjolla olevan sähkön. Tehoreservin muodostaa kaksi voimalaitosta.

Sähkönkulutuksen uusi ennätys saavutettiin Suomessa torstaina 7.1.2016! Kulutus nousi yli 15 000 MW:n talven kovien pakkasten vuoksi. Kantanverkkohaltijan Fingridin tietojen mukaan sähkön riittävyys oli taattu uuden kulutusennätyksen aikana. Mutta tammikuun paukkupakkasten aikaansaaman uuden kulutusennätyksen aikana ei ollut tarpeen ottaa tehoreserviä käyttöön. Kantaverkonhaltija myös päivittää ennusteen sähkön tuotannolle ja kulutukselle vuorokausittain, jotta sähkön tuotanto ja myynti pystytään takaamaan asiakkaille. Tuotantoennusteet perustuvat eri sähkönmyyjien ilmoittamaan tuotantosuunitelmaan.

Sähkön siirtoa ja jakelua hoitavat paikalliset sähköverkkoyhtiöt:

  • Alajärven Sähkö Oy
  • Asikkalan Voima Oy
  • Caruna Oy
  • Caruna Espoo Oy
  • Ekenäs Energi
  • Elenia Verkko Oy
  • Enontekiön Sähkö Oy
  • ESE-Verkko Oy
  • Esse Elektrokraft Ab
  • Etelä-Suomen Energia Oy
  • Forssan Verkkopalvelut Oy
  • Haminan Energia Oy
  • Haukiputaan Sähköosuuskunta
  • Helsingin Energia Oy
  • Herrfors Oy Ab
  • Hiirikosken Energia Oy
  • Iin Energia Oy
  • Iitin Sähkö Oy
  • Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy
  • Jakobstads Energiverk
  • Järvi-Suomen Energia Oy
  • Jeppo Kraft Andelslag
  • JE-Siirto Oy
  • Joroisten Energialaitos
  • Joutsenon Energia Oy
  • Jylhän Sähköosuuskunta
  • Kemin Energia Oy
  • Keminmaan Energia Oy
  • Keravan Energia Oy
  • Keuruun Sähkö Oy
  • Koillis-Lapin Sähkö Oy
  • Koillis-Satakunnan Sähkö Oy
  • Kokemäen Sähkö Oy
  • Kenet Oy
  • Korpelan Voima Kuntayhtymä
  • Köyliön-Säkylän Sähkö Oy
  • Kronoby Elverk
  • KSS Verkko Oy
  • Kuopion Energia
  • Kuoreveden Sähkö Oy
  • Kymenlaakson Sähkö Oy
  • Lammaisten Energia Oy
  • Lankosken Sähkö Oy
  • Lappeenrannan Energiaverkot Oy
  • LE-Sähköverkko Oy
  • Lehtimäen Sähkö Oy
  • Leppäkosken Sähkö Oy
  • Loiste Oy
  • Muonion Sähköosuuskunta
  • Naantalin Energia Oy
  • Nivos Energia Oy
  • Nurmijärven Sähkö Oy
  • Nykarleby Kraftverk
  • Oulun Energia
  • Oulun Seudun Sähkö
  • Outokummun Energia Oy
  • Paneliakosken Voima Oy
  • Parikkalan Valo Oy
  • Pellon Sähkö Oy
  • Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
  • Pori Energia
  • Porvoon Sähköverkko Oy
  • Raahen Energia Oy
  • Rantakairan Sähkö Oy
  • Rauman Energia Oy
  • Rovakaira Oy
  • Rovaniemen Verkko Oy
  • Sallila Energia Oy
  • Savon Voima Verkko Oy
  • Seinäjoen Energia Oy
  • Tampereen Sähköverkko Oy
  • Tenergia Oy
  • Tornion Energia Oy
  • Tornionlaakson Sähkö Oy
  • Tunturiverkko Oy
  • Turku Energia Sähköverkot Oy
  • Vaasan Sähköverkko Oy
  • Vakka-Suomen Voima Oy
  • Valkeakosken Energia Oy
  • Vatajankosken Sähkö Oy
  • Vetelin Sähkölaitos Oy
  • Vimpelin Voima Oy
  • Yli-Iin Sähkö Oy
  • Ääneseudun Energia Oy