Kilpailuta edullisin sähkösopimus:

 
 

Tee edullisin sähkösopimus 6 minuutissa!

 

Käyttäjämme säästävät kilpailuttamalla keskimäärin 107€/vuosi! Sähköntoimituksesi jatkuu keskeytyksettä ja laskut vain tulevat eri sähköyhtiöltä. Suuri säästö 6 minuutin työstä!

 

Voiko sähkönsiirron kilpailuttaa?

Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, koska jokaisella alueella Suomessa toimii vain yksi sähköverkkoyhtiö. Sähköverkkoyhtiö omistaa aina paikallisen sähkön jakeluverkon, jolla sähkö siirretään koteihin ja muihin kiinteistöihin. Sähköverkkoyhtiötä ei siitä syystä voi vapaasti valita.

Puolestaan sähköenergian kilpailutus on mahdollista tehdä itsenäisesti. Usein ehkä hieman hämäävästi puhutaan vain sähkön kilpailutuksesta, mutta sillä tarkoitetaan nimenomaan tuota sähköenergian kilpailutusta. Sähköenergian hinta muodostaa tyypillisesti noin puolet sähkölaskun loppusummasta, joten sen osuus kannattaa aina ehdottomasti kilpailuttaa. 

Sähköenergia on sitä itseään, eli sähköä jota pistorasiasta tulee, kun esimerkiksi pöytälampun napsauttaa päälle. Sähköverkkoyhtiön tehtävä puolestaan on pitää huoli, että sähköverkossa liikkuu sähköä. Molempia siis tarvitaan, jotta kotona sähkölaitteet toimivat.

Sähköenergian hinnan kilpailutus tarkoittaa, että jokaisella asiakkaalla on Suomessa oikeus päättää mistä he sähkönsä ostavat. Sähköenergiaa myy Suomessa useampi taho, joten valinnan varaa on mukavasti. Parhaimmillaan sähköenergian osuuden kilpailuttamisella saavutetaan mukava säästö vuotuisissa sähkölaskuissa.

Itselleen sopivan sähkösopimuksen löytää helposti kilpailuttamalla sähkösopimuksensa HelppoHinnan sähkölaskurin avulla. Sähkölaskurilla saa selvitettyä vaivattomasti ja maksutta muutamassa minuutissa itselleen sopivimman sähkönmyyjän sekä sähkösopimuksen. Samalla näkee helposti, kuinka paljon voikaan säästää vuodessa kilpailuttamalla oman sähkösopimuksensa. Muistathan, että Helppohinnan kautta voi kilpailuttaa sähkön lisäksi myös puhelinliittymät ja mobiililaajakaistat, ja nähdä esimerkiksi operaattori Elisan hinnat.

Miksi sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa?

Sähkön siirtoyhtiö eli paikallinen sähköverkkoyhtiö määräytyy oman asuinalueen, useimmiten paikkakunnan mukaan. Ainoastaan paikallisella sähköverkkoyhtiöllä on jakeluverkon haltijana oikeus siirtää sähköä kyseisellä alueella. Sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, koska samalla alueella ei voi toimia useita päällekkäisiä jakeluverkon haltijoita. 

Sähkönsiirto tapahtuu voimalinjojen avulla.Käytännössä edellä mainittu tarkoittaa, että sähköverkkoyhtiöt omistavat alueensa maanpäälliset sähkölinjat sekä maan alle kaivetut sähkökaapelit. Tällöin kukaan muu sähköverkkoyhtiö ei pääse alueen sähköverkkoihin siirtämään omaa sähköään. Se, että useampi taho voisi siirtää sähköä samaan rakennukseen vaatisi sen, että rakennukseen olisi vedetty jokaisen sähkön siirtoa tarjoavan tahon sähköyhteydet.

Tämä tarkoittaisi sitä, että siinä missä nyt maan alla rakennukseen kulkee yksi sähkökaapeli, niitä kulkisi siellä useampia. Jos toimijoita olisi vaikka viisi, tarkoittaisi se sitä, että jokainen näistä viidestä sähkön siirtäjästä olisi vetänyt oman sähkökaapelinsa rakennukseen. Tämä tekisi sähköverkkojen hallinnasta hyvin vaikeaa.

Muita perusteluita sähköverkkoyhtiöiden sähkön siirron yksinoikeuteen ovat muun muassa kustannukset, jotka aiheutuisivat useiden sähköverkkojen ylläpidosta samalla alueella. Lisäksi päällekkäisten sähköverkkojen rakentaminen kuormittaisi ympäristöä sekä tekisi sähköverkkojen  hoitamisesta huomattavasti nykyistä hankalampaa.

Sähköverkonhaltijalla on velvollisuus rakentaa lisää verkkoa, ylläpitää sen toimintaa sekä varmistaa, että sähkön jakeluverkko toimii myös poikkeusoloissa. Sähkön siirtomaksuilla katetaan sekä uuden sähköverkon rakennustyöt että jo olemassa olevan verkon ylläpito. Lisäksi sähköverkon käyttökustannukset rahoitetaan siirtomaksuilla. 

Vaikka sähköverkkoyhtiöillä laillinen monopoli omilla alueillaan onkin, on heillä silti edellä mainitun perusteella myös paljon vastuuta. Sana monopoli voi saada joidenkin karvat pystyyn, sillä käytännössä monopoli tarkoittaa, että hintakilpailua ei ole. Tyypillisesti monopolissa myyjä voi päättää myymänsä tuotteen tai palvelun hinnan, mutta näin ei ole sähkön siirron kohdalla.

Sähkön siirron hintoja valvoo viranomainen, joka tässä tapauksessa on Energiavirasto. Myös sähköverkkoluvat myöntää Energiavirasto. Energiavirasto seuraa tarkasti sähköverkkoyhtiöiden toimintaa ja asettaa niille vaatimuksia. Näin ollen sähkön siirto on luotettava palvelu. 

Mistä sähkön siirtohinta koostuu?

Sähkön siirtohinta muodostuu sähkölaskulle kuukausittain maksettavasta kiinteästä perusmaksusta sekä varsinaisesta sähkön siirrosta. Perusmaksun muodostaa kodin kapasiteetti ottaa sähköä vastaan eli kodin pääsulakkeen koko. Puolestaan sähkön siirrosta laskutettava osuus on sidoksissa käytetyn sähkön määrään. Sähkön siirtolasku kattaa myös kulutuksen mittauksen sekä taseselvitykset.

Sähkön siirto tarkoittaa käytännössä sähkön kuljettamista sähköverkkoa pitkin sähkön tuottajilta asiakkaille. Tämä on palvelu, josta sähköä käyttävä asiakas maksaa. Sähköverkot eivät synny itsestään, vaan sähköverkkoyhtiöt investoivat huimia summia sähköverkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Jotta sähköä voidaan siirtää, on sähköverkon oltava kunnossa. Kun sähkölinja hajoaa esimerkiksi myrskyssä, on seurauksena sähkökatko.

Sähkön siirtohinnasta merkittävin osuus kertyy paikallisen jakeluverkkoyhtiön tekemästä sähkön siirrosta. Sähkön siirtohintaan vaikuttaa kuitenkin osaltaan myös alueverkon sekä kantaverkon siirtohinnat. 

Vaikka sähkö alkaa nykypäivänä olla Suomessa perustarve, sen tuotannon ja siirron taustalla toimii yksityisiä yrityksiä. Kuka tahansa ei kuitenkaan voi perustaa alueelle omaa sähköverkkoaan, vaan sitä varten on saatava sähköverkkolupa, minkä voi myöntää vain viranomainen. Tästä syystä jokaisella alueella toimii vain yksi sähköverkkoyhtiö, jonka on katsottu olevan alueelle paras toimija.

Kuten jo todettiin, sähköverkkoyhtiö on aina paikallinen. Tämä tarkoittaa, että muuton yhteydessä oma sähköverkkoyhtiö voi vaihtua. Vaikka sähköverkkoyhtiöiden alueet on usein sidottu paikkakuntiin, näin ei aina ole. Joskus kaupungin sykkeen ulkopuolella on mahdollista, että jopa naapurit asuvat eri sähköverkkoyhtiöiden alueella, jolloin heidän sähkön siirtonsa voi olla eri hintaista.

Energiavirasto valvoo sähkön siirtohintoja, mutta silti sähkön siirto ei ole kaikkialla saman hintaista. Tämä johtuu siitä, että eri sähköverkkoyhtiöiden alueet ovat erilaisia. On huomattavasti edullisempaa ja helpompaa rakentaa sähköverkkoja kaupunkiin kuin vaikeakulkuiseen maastoon keskelle epätasaista metsää. Näin ollen verkkojen rakennus- ja ylläpitokustannukset vaihtelevat, mikä näkyy myös alueen siirtohinnoissa. 

Sähkön siirron hinta voi siis joillakin alueilla olla korkeampi, mutta silti täysin kohtuullinen. Mikäli oman sähkön siirron hintaan haluaa vaikuttaa, ainoa vaihtoehto on poistaa sähköt käytöstä tai muuttaa toisen sähköverkkoyhtiön alueelle. Huomioitavaa on, että vaikka sähköä ei käyttäisi, sähköverkkoyhtiö laskuttaa silti sähkön siirrosta vähintään perusmaksun. Tällä taataan, että sähköverkko on kunnossa silloin, kun sähköä aletaan taas käyttämään.

Suomen sisällä sähkön siirtohinnat ovat aina vaihdelleet. Sähkön siirto voi edullisimman ja kalleimman alueen välillä jopa kolminkertaistua. Sähkön siirron hintaan on viime vuosina vaikuttanut sähköverkkojen siirtyminen maan pinnallisista sähköjohdoista maan alle kaivetuiksi sähköverkoiksi. 

Maan pinnallisista sähköverkoista on siirrytty maanalaisiin sähkömarkkinalain muutoksen myötä. Voimassa oleva sähkömarkkinalaki velvoittaa sähköyhtiöitä takaamaan paremman toimintavarmuuden sähkön siirrolle säällä kuin säällä. Tämä sähkömarkkinalaki astui voimaan vuonna 2013, joten asian tiimoilla on painittu jo useampi vuosi. Tekniikan kehittymisen myötä myös maanalaisten sähköverkkojen rakentamisen voidaan odottaa tehostuvan tulevaisuudessa.

Tällä hetkellä hinta-laatusuhteeltaan parhaaksi tavaksi toimittaa kestäviä sähköverkkoja on koettu sähköverkkojen kaapelointi maan alle. Koska suurin haittatekijä sähköverkoille on muuttuvat sääolosuhteet, ovat sähköverkot maan alla hyvin piilossa myrskyiltä ja muilta häiriötekijöiltä. Verrattuna maan pinnalla korkealla kulkeviin sähköverkkoihin, maan alla olevat ovat paremmassa suojassa. Toki maan pinnallisiin verkkoihin on helpompi pääsy kuin maanalaisiin, mutta nykypäivänä sähköverkot ovat kehittyneet niin, ettei ole edes odotettavissa samanlaisia ongelmia kuin vielä vuosikymmen takaperin. 

Perusmaksulla katetaan myös monia muita asioita. Siinä missä siirtohinnalla katetaan sähkön siirrosta ja kytkennästä aiheutuvia kuluja, perusmaksut kohdistuvat toisiin hankkeisiin. Perusmaksuilla sähköyhtiöt muun muassa kerryttävät itselleen kassaa, jonka turvin he pystyvät reagoimaan nopeasti esimerkiksi myrskyjen aiheuttamiin sähkölinjojen hajoamisiin. 

Ei ole ilmaista saada henkilökuntaa töihin ilman varoitusta vaikka keskellä yötä, puhumattakaan sähköverkkojen osien hinnoista. Mikäli perusmaksuilla kerättyä puskurirahastoa ei olisi, sähköverkkojen korjaaminen veisi huomattavasti enemmän aikaa. Tämä puolestaan pitäisi sähköt poissa kodeista pidemmän aikaa, mikä olisi erittäin ikävää esimerkiksi sähkölämmitteisessä omakotitalossa keskellä talvea.

Sähköverkkoyhtiöt ovat varsinaisia sähkön monitoimijoita. Sähköverkkojen hallinnoin lisäksi vain sähköverkkoyhtiö tietää kuinka paljon sähköä minnekin on heidän alueellaan toimitettu. Asiakkaan sähkön kulutuksen mittaaminen eli sähkömittarin lukeminen ja kulutuksen ilmoittaminen sähköenergian myyjälle kuuluukin sähkön siirtoyhtiön velvollisuuksiin.

Sähköverkkoyhtiöt seuraavat sähkön kulutusta sähkömittareista. Sähkömittarit rekisteröivät itseensä hyvinkin tarkasti paljonko sähköä missäkin on käytetty. Tämä mahdollistaa esimerkiksi sen, että kerrostaloissa jokainen maksaa vain itse omassa asunnossaan käyttämästä sähköstä, ei koko osaa koko kiinteistön sähköistä – paitsi tietenkin yhtiövastikkeen mukana.  

Nykyisin suurin osa sähkömittareista ovat etäluettavia älymittareita, joiden avulla on mahdollista selvittää jopa sähkön tuntiveloitus. Sähkömittareiden asennus vaadittaviin paikkoihin ja niiden toiminnan ylläpito ovat sähkön siirtoyhtiön vastuulla. 

Sähkön siirtolaskulla maksetaan sähköverot.Taseselvitys, joka aiemmin mainittiin, erittelee käytetyn sähkön määrän sähkön myyjien mukaan. Taseselvitys siis kertoo kuinka paljon eri sähköyhtiöt myyvät sähköenergiaa kyseistä jakeluverkkoa pitkin. Taseselvityksen tietoja käytetään esimerkiksi tuotantoennusteiden pohjana. Tuotantoennusteita tehdään, jotta sähkön saatavuus voidaan taata kaikissa tilanteissa. 

Sähkön ostamiseen, kuten kaikkeen muuhunkin ostamiseen Suomessa, liittyy myös veroja. Sähkön siirtolaskulla asiakasta laskutetaan siirtohinnan ja perusmaksun lisäksi määrätyillä veroilla. Nämä verot ovat sähkövero sekä arvonlisävero, jotka siirtoyhtiö tilittää valtiolle.

Vaikka sähkön siirtohintaan sisältyy aina kiinteä kuukausittainen perusmaksu, sähköenergialle on mahdollista saada kuukausimaksuton sähkösopimus! Kuukausimaksuttomalla sähkösopimuksella käytetystä sähköenergiasta maksetaan vain ja ainoastaan käytetystä sähköenergiasta, ei mistään muusta. Sähköenergia hinnoitellaan kilowattituntien mukaan. Sähkön kulutusta mitataan kilowattitunteina, joten hinnoittelu tapahtuu hyvin yksinkertaisesti. 

Itse sähköenergiasta asiakkaalle ei aiheudu veroja. Sen sijaan asiakas maksaa kaikki sähkön käyttöön liittyvät verot sähkön siirtolaskulla. Tämä on yleinen päätös ja koskee kaikki sähköenergia- sekä sähköverkkoyhtiöitä. Tilanne on sama, vaikka sähköenergia ostettaisiin muaalta kuin paikalliselta sähköverkkoyhtiöltä. Kaikki sähköverkkoyhtiöt eivät edes myy sähköenergiaa. 

Miten sähkön siirto käytännössä tapahtuu?

Sähkön siirto tapahtuu käytännössä valtakunnallisessa kantaverkossa sekä paikallisissa jakeluverkoissa. Kantaverkon omistaa Fingrid Oy. Jakeluverkot puolestaan omistaa noin sata paikallista sähköverkkoyhtiötä. Kyseiset tahot vastaavat verkkojen rakentamisesta ja ylläpidosta.

Vuonna 1995 voimaan tulleen Sähkömarkkinalain mukaisesti sähkön siirto ja sähkön myynti piti erottaa erillisiksi liiketoimiksi. Näin syntyi Suomen Kantaverkko -niminen yhtiö, minkä nimi vaihdettiin muutamia vuosia myöhemmin Fingrid Oy:ksi. Fingrid Oy on vastuussa valtakunnallisen, suurijännitteisen sähkönsiirtoverkon eli Suomen kantaverkon kehittämisestä ja sen ylläpitämisestä.  Suomen valtio on yksi yhtiön omistajista, joten ei ole yllättävää että kyseinen yhtiö on valikoitunut Suomen sähkön kantaverkon haltijaksi.

Fingrid Oy:n kantaverkon kautta kulkee suurin osa Suomessa käytettävästä sähköstä. Kantaverkon kautta sähköenergian myyjät kuljettavat omissa voimaloissaan tuottamaansa tai ostamaansa sähköä alueverkkoyhtiöiden suurjännitteisiin jakeluverkkoihin ja paikallisiin jakeluverkkoihin, joista sähköä siirretään edelleen varsinaisille loppuasiakkaille kuten kotitalouksille. 

Fingrid Oy:n kantaverkon kautta sähköä voidaan siirtää myös muiden maiden välillä. Siirtoyhteys toimii tällä hetkellä Suomen ja Pohjoismaiden, Venäjän sekä Viron välillä. Sähköä voidaan tarpeen mukaan sekä ostaa että myydä kantaverkon kautta Suomen ja muiden maiden välillä.

Tarvitaanko sähkön siirrolle erillinen sopimus?

Sähkön siirrolle ei tarvitse tehdä erillistä sopimusta. Sopimus tehdään aina sähköenergiaa myyvän tahon kanssa, joka ilmoittaa sähkön siirtoyhtiölle sähköenergiasta tehdystä sopimuksesta. Sähköenergiasta tehty sopimus kattaa käytännössä myös siis sähkön siirron.

Suomessa asiakas voi ostaa sähköenergiaa valitsemaltaan taholta. Jotkut sähköverkkoyhtiöt myös myyvät sähköenergiaa, mutta omalta sähkön siirtoyhtiöltä ei ole pakollista ostaa sähköenergiaa. Mikäli asiakas päätyy ostamaan sähköenergiansa toisaalta, hänelle se näkyy niin, että hänelle tipahtaa postiluukusta – tai nykypäivänä verkkopankkiin – kaksi erillistä laskua sähköstä, yksi energiasta ja toinen siirrosta.

Asiakkaalle ei aiheudu mitään ylimääräisiä kuluja siitä, jos hän päätyy ostamaan sähköenergian ja sähkön siirron eri paikoista. Tämä johtuu siitä, että jopa yhden sähköyhtiön sisällä nämä ovat kaksi erillistä palvelua. Toki jos siirto ja energia ostetaan samasta paikasta, asiakas saa tyypillisesti vain yhden laskun.

Vaikka sähkön siirtoa ei voi kilpailuttaa, ei voi liikaa korostaa kuinka tärkeää sähköenergian osuuden kilpailuttaminen on. Eri yhtiöt myyvät sähköä eri hinnoilla. Hintojen vaihteluun vaikuttavat muun muassa sähkön tuotantotapa, sähkön saatavuus, sähkömarkkinoiden tilanne sekä sähkösopimuksen tyyppi.

Toiselle kuluttajalle tärkeintä voi olla sähkön hinta kilowattituntia kohden, toiselle perusmaksun suurus ja kolmannelle sähkön alkuperä. Tyypillisesti korkean kulutuksen kohteissa, kuten sähkölämmitteisissä omakotitaloissa sähkön hinta kilowattituntia kohden muodostuu tärkeimmäksi tekijäksi. Tällöin jopa yhden sentin ero kilowattitunnin hinnassa voi olla merkittävä.

Esimerkiksi jos sähkölämmitteinen omakotitalo vie vuodessa sähköä 25 000 kWh, sentin halvempi kilowattitunnin hinta säästää vuodessa 250 euroa. Pienemmän kulutuksen kohteissa, kuten kerrostaloyksiöissä joissa vuosikulutus on noin 1400 kWh, säästö on tietenkin pienempi.

Kerrostaloyksiössä asuvalle hintaa tärkeämmäksi voivatkin nousta muut asiat. Tällainen asia voi olla esimerkiksi sähkön alkuperä. Nykypäivänä kuluttajat ovat hyvin tietoisia siitä, että sähköä tuotetaan myös fossiilisilla polttoaineilla. Usein fossiilisilla polttoaineilla tuotettu sekasähkö on edullisinta markkinoilla olevaa sähköä. Ympäristötietoinen asiakas voikin päätyä ostamaan vihreää sähköä, vaikka se olisi hieman kalliimpaa.

Vaikka kilpailutuksen idea mielletään usein asiakkaan apukeinoksi löytää itselleen edullisin sähkösopimus, todellisuudessa tarkoitus on auttaa löytämään itselleen sopivin sähkösopimus. Toiselle sopivin voi olla edullisin mahdollinen ja toiselle sellainen, mikä on tuotettu ympäristöä ajatellen ja ilmastonmuutosta ehkäisten. 

Markkinoilla on nykyisin laaja skaala erilaisia sähkösopimuksia. Huomioitavaa on, että vaikka itselleen päätyisi hankkimaan kiinteähintaisen sähkösopimuksen, kattaa sopimus tällöinkin vain sähköenergian osuuden. Mikään sähkösopimuksessa esille tuotu hinta ei siis kata sähkön siirron osuutta. Sähkön siirto laskutetaan asiakkaalta aina erikseen.

Miten taataan sähkön riittävyys?

Sähköverkkoyhtiöt tekevät tuotantoennusteita eri ajanjaksoilta aiemmin käytetyn sähkön määrän perusteella. Tuotantoennusteet auttavat sähköyhtiöitä varautumaan kulutuspiikkeihin. Lisäksi Fingrid Oy:n tytäryhtiön Finextra Oy:n ylläpitää tehoreserviä. Tehoreservi takaa sähkön toimituksen poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa sähkön kulutus ylittää tarjolla olevan sähkön. Tehoreservin muodostaa kaksi voimalaitosta. 

Sähkönkulutuksen uusi ennätys saavutettiin Suomessa torstaina 7.1.2016. Kulutus nousi yli 15 000 MW:n talven kovien pakkasten vuoksi. Normaalisti sähköä mitataan kilowatteina kWh, ja yksi megawatti MW on tuhat kilowattituntia. Tuolloin kulutus siis oli todella suurta!

Kantanverkkohaltija Fingridin tietojen mukaan sähkön riittävyys oli taattu myös tuon uuden kulutusennätyksen aikana. Tuolloin edes seuranneen tammikuun paukkupakkasten aikaan saaman uuden kulutusennätyksen aikana ei ollut tarpeen ottaa tehoreserviä käyttöön. Tuotantoennusteet olivat tilanteessa avainasemassa ja niiden voidaankin olevan hyvin luotettavia. 

Suomessa on useita jakeluverkkoyhtiöitä.Kantaverkonhaltija päivittää tuotantoennusteen sekä sähkön tuotannolle että kulutukselle vuorokausittain, jotta sähkön tuotanto ja sähkön myynti pystytään takaamaan asiakkaille myös poikkeuksellisissa tilanteissa. Kantaverkon tuotantoennusteet perustuvat eri sähkön myyjien ilmoittamiin tuotantosuunitelmiin.

Koska sähköä käytetään paljon lämmitykseen, on selvää, että suomalaiset olisivat lirissä, mikäli sähkön saatavuutta ei voitaisi taata talven paukkupakkasilla. Toki ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat lämpötilan vaihtelut ovat tuoneet oman haasteensa talvien ennustettavuuteen. Kuitenkin, vaikka ilmastonmuutos on todellinen asia, ei koko ilmasto muutu yhdessä talvessa.

Tämä mahdollistaa sen, että jokaisen vuoden, kuukauden, päivän ja tunnin perusteella voidaan kerätä dataa ja hyödyntää sitä myöhemmin tuotantosuunnitelmissa. Suomessa sähköverkko on hyvin rakennettu ja toimiva, joten Suomessa sähkön riittävyydestä ei tarvitse olle huolissaan.

Sähkön jakeluverkkoyhtiöt

Suomessa toimii useampia jakeluverkkoyhtiöitä, jotka siirtävät sähköä loppuasiakkailleen. Jakeluverkkoyhtiöt toimivat yhdessä kantaverkon ja alueellisten jakeluverkkojen kanssa. Omaa sähkön siirtoyhtiötään ei voi itse valita, vaan se määräytyy asuinpaikan mukaan.

Sähkön siirtoa ja jakelua hoitavat paikalliset sähköverkkoyhtiöt

  • Alajärven Sähkö Oy
  • Asikkalan Voima Oy
  • Caruna Oy
  • Caruna Espoo Oy
  • Ekenäs Energi
  • Elenia Verkko Oy
  • Enontekiön Sähkö Oy
  • ESE-Verkko Oy
  • Esse Elektrokraft Ab
  • Etelä-Suomen Energia Oy
  • Forssan Verkkopalvelut Oy
  • Haminan Energia Oy
  • Haukiputaan Sähköosuuskunta
  • Helsingin Energia Oy
  • Herrfors Oy Ab
  • Hiirikosken Energia Oy
  • Iin Energia Oy
  • Iitin Sähkö Oy
  • Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy
  • Jakobstads Energiverk
  • Järvi-Suomen Energia Oy
  • Jeppo Kraft Andelslag
  • JE-Siirto Oy
  • Joroisten Energialaitos
  • Joutsenon Energia Oy
  • Jylhän Sähköosuuskunta
  • Kemin Energia Oy
  • Keminmaan Energia Oy
  • Keravan Energia Oy
  • Keuruun Sähkö Oy
  • Koillis-Lapin Sähkö Oy
  • Koillis-Satakunnan Sähkö Oy
  • Kokemäen Sähkö Oy
  • Kenet Oy
  • Korpelan Voima Kuntayhtymä
  • Köyliön-Säkylän Sähkö Oy
  • Kronoby Elverk
  • KSS Verkko Oy
  • Kuopion Energia
  • Kuoreveden Sähkö Oy
  • Kymenlaakson Sähkö Oy
  • Lammaisten Energia Oy
  • Lankosken Sähkö Oy
  • Lappeenrannan Energiaverkot Oy
  • LE-Sähköverkko Oy
  • Lehtimäen Sähkö Oy
  • Leppäkosken Sähkö Oy
  • Loiste Oy
  • Muonion Sähköosuuskunta
  • Naantalin Energia Oy
  • Nivos Energia Oy
  • Nurmijärven Sähkö Oy
  • Nykarleby Kraftverk
  • Oulun Energia
  • Oulun Seudun Sähkö
  • Outokummun Energia Oy
  • Paneliakosken Voima Oy
  • Parikkalan Valo Oy
  • Pellon Sähkö Oy
  • Pohjois-Karjalan Sähkö Oy
  • Pori Energia
  • Porvoon Sähköverkko Oy
  • Raahen Energia Oy
  • Rantakairan Sähkö Oy
  • Rauman Energia Oy
  • Rovakaira Oy
  • Rovaniemen Verkko Oy
  • Sallila Energia Oy
  • Savon Voima Verkko Oy
  • Seinäjoen Energia Oy
  • Tampereen Sähköverkko Oy
  • Tenergia Oy
  • Tornion Energia Oy
  • Tornionlaakson Sähkö Oy
  • Tunturiverkko Oy
  • Turku Energia Sähköverkot Oy
  • Vaasan Sähköverkko Oy
  • Vakka-Suomen Voima Oy
  • Valkeakosken Energia Oy
  • Vatajankosken Sähkö Oy
  • Vetelin Sähkölaitos Oy
  • Vimpelin Voima Oy
  • Yli-Iin Sähkö Oy
  • Ääneseudun Energia Oy